Vantaan ratikka

Helsingin KYLKin esityslistasta löytyy Vantaan ratikan tuore yleissuunnitelma. Vantaan sivuilta sitä ei löydy, vain maininta että se valmistuisi syyskuun aikana ja tämä versio on päivätty 18.9. Vantaan päätösasiakirjoistakaan ei pääse katsomaan löytyykö yleissuunnitelma sieltä, kun palvelu antaa pelkkää virhettä.

Yleissuunnitelmaa olen hieman tutkiskellut, mutten mitenkään perusteelisesti vielä. Asia joka osui kuitenkin silmään oli sivun 16 perustelu kapasiteettitarpeelle. 2030 IHT:n maksimikuorma on 2600 matkustajaa, mutta lyhyeltä väliltä. Huima ylikuorma on korjattu ottamalla kolmen pysäkinvälin alin maksimikuormakuorma, jolloin saadaan luku 2200 matkustajaa. Luku on silti homattavasti korkeampi kuin saman sivun kapasiteettitaulukon antama luku, jonka mukaan 34-metrisillä vaunuilla voidaan 5min vuorovälillä kuljettaa 1800 matkustajaa tunnissa per suunta. Silti yleissuunnitelman mukaan 34-metriset vaunut riittävät 2030 tilanteessa.
HSL:n suunnitteluohjeen mukaan Articin tuntikapasiteettimitoitus on 128 matkustajaa/tunti/vaunu. suoraan pituudesta laskien 34-metrinen jokerivaunu kuljettaisi 158 matkustajaa, joka on hieman korkeampi kuin taulukon 150. Tämäkin 1900 matkustajan tuntimitoitus ylittyy 2030 tilanteessa Tuusulantieltä Lahdenväylälle asti, eli lähes puolella koko linjan reitistä.

Myöskin 2050 tilanteessa matkustajamäärät ovat yli 45 metrin vaunujen annetun tuntikapasiteettimitoituksen, vaikka nyt ollaan esittämässä 45-metristen pysäkkien rakentamista. Puhumattakaan siitä että matkustajamäärät on laskettu HELMET 3.0:lla, joka antaa linjoille, joilla tehdään lyhyitä matkoja todellisuutta alemman kuormituksen, ja Vantaan ratikalle matkojen keskipituudeksi on annettu sivulla 67 4km.
 
Viimeksi muokattu:
Ratikan Yleissuunnitelma liitteineen löytyy nyt kaupungin sivuilta vantaa.fi/ratikka.

Matkustajamääräennusteet -liitteessä ei ole edes itse yleissuunnitelman verran käsitelty linjan ylikuormaa. Ainoastaan sitä että HELMET 3.0 malli laskee nykytilanteeseen bussiliikenteelle suuremmat matkustajamäärät kuin oikeasti on ja kantakaupungin ratikkaliikenteelle alemmat. HELMET 3.0:n selitysjulkaisussa tämä olikin mainittu, ja syyksi sanottu että HELMET 3.0 aliarvioi lyhyiden nousujen määrää. Jotenkin kuitenkin nykytilannetta korjaava HELMET 3.1 laskee vielä alemmat matkustajamäärät Vantaan ratikalle, jolla nimenomaan on keskimatka samanlainen kuin Jokerilla eli runsas 4km.

Liian lyhyet pysäkit nyt ei kuitenkaan ole mikään maailmanloppu kuten Länsimetron kanssa. Ongelmaa voi tosin tulla Tikkurilan aseman tunnelipysäkillä. Suunnitelmapiirrustusten mukaan sillä olisi pituutta 45m, mutta itse laiturialue on 60m pituinen, josssa oleva uloke on tuon 45m, eli pidennyksen pitäisi ainakin 60m asti olla kivutonta. 60m tuntuisi olevan ihan riittävä jos 45m vaunut käy liian ahtaiksi, mutta sekään ei anna mahdollisuutta hirveän kauas tulevaisuuteen.

Itse yleissuunnitelmassa oli ehdotettu Tikkurilan aseman ympäristön ylikuorman ratkaisuksi jatkaa Viikin-Malmin ratikan linja Hakunilasta Tikkurilaan. Riippuen siis mikä linjan vuoroväli Hakunilaan asti tulee olemaan olisi Tikkurila-Hakunila välillä joko 2,5min vuoroväli tai vuorotellen 2,5 ja 5min vuoroväli. Noin lyhyt vuoroväli ei välttämättä toimi valoetuuksilla muun liikenteen kanssa ja valoetuuksien karsiminen taas hidastaa linjaa.
 
Vantaa vertailee pikaraitiotietä ja kaksinivelistä sähköbussia https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006313869.html?ref=HSLocalNews. Itseäni hieman mietityttää miten jutussa esitetyt vertailut kapasiteetin osalta on laskettu. 34-metriseen raitiovaunuun mahtuu noin 150 matkustajaa, 45-metriseen vaunuun noin 200 matkustajaa. 24-27-metriseen kaksinivelbussiin mahtuisi noin 120 matkustajaa. Miten on mahdollista että kaksinivelbussiin mahtuisi vain 120 matkustajaa, kun yksiniveliseen 21-metriä pitkään CapaCity L-bussiin pitäisi mahtua jopa 191 matkustajaa https://de.wikipedia.org/wiki/Mercedes-Benz_CapaCity.
 
Vantaa vertailee pikaraitiotietä ja kaksinivelistä sähköbussia https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006313869.html?ref=HSLocalNews. Itseäni hieman mietityttää miten jutussa esitetyt vertailut kapasiteetin osalta on laskettu. 34-metriseen raitiovaunuun mahtuu noin 150 matkustajaa, 45-metriseen vaunuun noin 200 matkustajaa. 24-27-metriseen kaksinivelbussiin mahtuisi noin 120 matkustajaa. Miten on mahdollista että kaksinivelbussiin mahtuisi vain 120 matkustajaa, kun yksiniveliseen 21-metriä pitkään CapaCity L-bussiin pitäisi mahtua jopa 191 matkustajaa https://de.wikipedia.org/wiki/Mercedes-Benz_CapaCity.
Kapasiteettiä ei ole selvästikään laskettu enimmäiskuormalla vaan HSL:n valitsemilla vakiokapasiteeteillä. Ehkä HSL ajattelee, että tätä suurempi kuorma alkaa karkottaa matkustajia.
 
Kapasiteettiä ei ole selvästikään laskettu enimmäiskuormalla vaan HSL:n valitsemilla vakiokapasiteeteillä. Ehkä HSL ajattelee, että tätä suurempi kuorma alkaa karkottaa matkustajia.

Luvut 150 ja 200 ovat lähellä kun ottaa HSL:n joukkoliikenteen suunnitteluohjeen tuntikapasiteettimitoituksen Kantakaupunki-Artic vaunulle (128) ja laskee pituuden mukaan samat luvut 34 metriselle (158) ja 45 metriselle (209), jotka ovat n.85% todellisesta maksimikapasiteetista.

Nämä eivät suoraan ole vielä mukavuuden kanssa tekemisissä, tai kohdan jolloin pysäkkiajat alkavat pidentymään, kun aikaa kuluu ihmisten pakkautumiseen, vaan tuntikapasiteettimitoituksen pitäisi kertoa lähtöjen määrällä huipputuntina ja saada sellainen tuntikapasitetti ettei huipputunnin aikana suurimman ruuhkapiikin lähtöjen kuormitus ylitä yksittäisen vaunun kapasiteettia.

Mersun puheet 190 matkustajan mahtumisesta 21-metriseen bussiin ovat noita autoyhtioiden juttuja. 6,5 metriä pitenpääkän ja kononaispinta-alaltaan 13m2 (23%) isompaan Articiin ei mahdu kuin 150 matkustajaa vaikka seisojia olisi 4 neliömetriä kohden. Jos nyt edes haluaa laskea bussin ja ratikan seisomapaikat samanarvoisina.
 
Viimeksi muokattu:
Mersun puheet 190 matkustajan mahtumisesta 21-metriseen bussiin ovat noita autoyhtioiden juttuja. 6,5 metriä pitenpääkän ja kononaispinta-alaltaan 13m2 (23%) isompaan Articiin ei mahdu kuin 150 matkustajaa vaikka seisojia olisi 4 neliömetriä kohden. Jos nyt edes haluaa laskea bussin ja ratikan seisomapaikat samanarvoisina.

Kuitenkin HKL ilmoittaa Articin kokonaispaikkamääräksi 74+14 istumapaikkaa ja 125 seisomapaikkaa. Eli vaunuun pitäisi mahtua 213 matkustajaa https://www.hel.fi/hkl/fi/Raitiovaunulla/kalusto/mlnrv3. CapaCity L:n paikkamäärät puolestaan ovat 45+156.
Jos kerran oikeasti tuollaisia määriä ei kyytiin mahdu, niin miksi tällaisia lukuja annetaan?
 
Kuitenkin HKL ilmoittaa Articin kokonaispaikkamääräksi 74+14 istumapaikkaa ja 125 seisomapaikkaa. Eli vaunuun pitäisi mahtua 213 matkustajaa https://www.hel.fi/hkl/fi/Raitiovaunulla/kalusto/mlnrv3. CapaCity L:n paikkamäärät puolestaan ovat 45+156.
Jos kerran oikeasti tuollaisia määriä ei kyytiin mahdu, niin miksi tällaisia lukuja annetaan?

Kyse on siitä, että nämä ovat mitoituskapasiteetteja. Tavallaan kyse on laskentatekniikasta: jollain tavalla ja jossain kohtaa on huomioitava se, että mitoituksen takana oleva liikennetarve on väistämättä vain arvio. Todelliset matkustajakuormat vaihtelevat vuoro vuorolta keskimääräisen odotettavissa olevan kuorman molemmin puolin. Myös se vaihtelee, paljonko ihmisillä on nyssäköitä, ja osaavatko ihmiset jakautua tasaisesti vaunuun. Tähän kaikkeen täytyy jollain tavalla varautua, ja näissä laskelmissa se on hoidettu siten, että vaunujen kapasiteettia aliarvioidaan noin 20 %. Menetelmä on sama kuin rakennustekniikassakin, jossa eri rakenteille laskelmissa käytetään todellista pienempiä lujuuksia.

Mutta mitoituskapasiteettia siis käytetään, kun lasketaan jonkun linjan vaunutarvetta arvioidulle matkustajamäärälle. Mitoituskapasiteetin käyttö todellisen sijaan varmistaa sen, että jonkin verran on varaa myös satunnaisille vaihteluille.
 
Kuitenkin HKL ilmoittaa Articin kokonaispaikkamääräksi 74+14 istumapaikkaa ja 125 seisomapaikkaa. Eli vaunuun pitäisi mahtua 213 matkustajaa https://www.hel.fi/hkl/fi/Raitiovaunulla/kalusto/mlnrv3. CapaCity L:n paikkamäärät puolestaan ovat 45+156.
Jos kerran oikeasti tuollaisia määriä ei kyytiin mahdu, niin miksi tällaisia lukuja annetaan?

Siinä linkatun sivun esitteessä sanotaan 5hlö/m5. Voit miettiä kuinka tunnoksinen ja minkälaista pusertamista vaatii sellainen. HSL:n suunnitteluojeessa on tosiaan saatu Articille 151 paikkaa 4hlö:llä per m2, mutta seisomatilaa on leikattu aika vapaasti ja lääpäistuimetkin on istumapaikkoina joka syö seisomatilaa enemmän kuin tuo istumapaikkoja. Ilman näitä vähennyksiä tulisi siis 100 seisomapaikka eli n.175 todellista paikkaa samalla laskutavalla kuin 125 seisomapaikkaa viidellä henkilöllä.

Citaro L:n pohjapiirroksesta mitaten kokonaispinta-ala on 108 790 pikseliä, ja seisomatilan 53730. Kertomalla todellinen kokonaispinta-ala tuolla suhteella saadaan 26,45m2. 156 seisojaa tuohon tilaan on 5,9hlö/m2.

Articin kohdalla isompi kuorma saattaa olla se mistä lasketaan vaunun paino täytenä, ja Citaron kanssa on toiveajattelua.
 
Lueskelin läpi kaupungin vertailua ratikan sekä 'superbussin' kersken ja aika outoja ratkaisuja on päätetty tehdä liikennöintikustannuksia laskiessa. Kaksinivelakkubussin käyttöiäksi on annettu "HSL:n mukaan" 20 vuotta ja selvityksessä itsessään 15, vaikka edes kiinteäkorisista dieselbusseista ei ole tuossa lyhyemmässä iässä jäljellä kuin murto-osa. Saati sitten intensiivisessä käytössä kuten jokerilinjalla olleista esim. 27 kappaleesta 06-Volvoja ei ole 13 vuoden jälkeen liikenteessä kuin kymmenisen. Eikä akkubussien pitempiikäisyydestä ole vielä näyttöä.

Vertailussa on taas ratikan käyttöikää aliarvioitu. Iäksi mainitaan 40 vuotta Turun raitiotien yleissuunnitelman tarkennuksen mukaan, mutta käytetään vertailussa silti 30 vuotta, ilman selitystä.
 
Saati sitten intensiivisessä käytössä kuten jokerilinjalla olleista esim. 27 kappaleesta 06-Volvoja ei ole 13 vuoden jälkeen liikenteessä kuin kymmenisen.

Nuo autot, jotka ovat edelleen käytössä, ovat kyllä edelleen iskussa. Moottori on miljoonan kilometrin jälkeen edelleen väkivahva ja tasaisemmin vaihtavaa vaihteistoa saat uusista autoista etsiä ja pitkään. Poiston syy lie kyllä yksinkertainen, kun tankatessa voi itku tulla maksajan linssiin ja vähemmän kuluttavia autojakin on piha täys.

Näitä autojahan meni Nobinalta Ruotsiin ja ympäri Suomea useita kappaleita, joka taas kertoo kieltään tekniikan toimivuudesta. :cool:
 
Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi ratikkasuunnitelmissa etenemisen kokouksessaan Maanantaina 9 Joulukuuta. Asiasta äänestettiin ja suunnittelun jatkamista kannattavat voittivat 10-2. Äänestyksessä annettiin yksi tyhjä ääni
Seuraavaksi valtuusto käsittelee asiaa Maanantaina 16 Joulukuuta. Mikäli valtuusto hyväksyy esityksen, vuodelle 2020 ratikkasuunnittelulle on varattu rahaa 1,5 miljoonaa euroa https://www.vantaansanomat.fi/artik...pain-nyt-halutaan-varautua-myos-ratikkareitin
 
Takaisin
Ylös