Vs: Runkobussilinjojen tekniset ja käytännön ratkaisut
Tiedän että tutkittiin kolme vaihtoehtoa ja Soininvaarakin oli massiivisimman kannalla. Loukoila ja Moisio ainoina olivat eri mieltä. Näyttää nyt olevan vallalla tiivistämisen hurmos eli kaupunkiin lisää asukkaita ja kerrostaloja sinne ja tänne. Ei edes loputtoman tiivistyskierteen haittapuolia haluta nähdä.
31.12.2012 Helsingin seudulla asui 1 383 600 henkeä ja vuonna 2012 väestö kasvoi 17 400 hengellä (2011 16 400 hengellä).
Tänä vuonna väestönkasvu näkyy kiihtyvän entisestään ja väestön kasvu jo noin 19 000 henkeä vuodessa, joka on hyvin lähellä kaikkien aikojen ennätysvuosia 1950-60-luvuilta. (Q1.-Q3 2013 Ennakkotiedot Uusimaa, väestönkasvu + 10 % vuoden 2012 vastaavaan aikaan verrattuna). Tällä trendillä seuraavassa 20 vuodessa Helsingin seudun väestö kasvaa 350 000 - 400 000 hengellä, joille tarvitaan asuntoja, tiivistäminen on paras tapa rakentaa niitä lisää.
Osittain tämä liittyy myös maailman muuttumiseen. Internetin aika paisuttaa ja kehittää joka puolella länsimaita erittäin voimakkaasti kielialueiden suurimpia ja houkuttelevimpia kaupunkeja. Se johtunee osin sosiaalisesta mediasta, jossa samanhenkiset viestivät tehokkaasti keskenään, missä on tarjolla leipää ja sirkushuveja. Aikaisemmin muuton yhteydessä sosiaaliset siteet usein katkesivat, nyt sen jälkeen kun ensimmäinen kaveripiiristä muuttaa ja kertoo suurkaupungin värivaloista, pikaisesti alueen muukin samanhenkinen lauma pakkaa laukkunsa ja hyppää junaan. Samaan aikaan myös nopean muuttoliikkeen mahdollistama perheettömyyden vaihe on myös pidentynyt. Lisävaikutuksena energian nouseva hinta kiihdyttää suurkaupungistumista. Kun liikkumisen, kuljetusten ja asumispinta-alan suhteellinen hinta kasvaa, suurkaupungeilla on suurempi suhteellinen kilpailuetu.
Samalla ei-houkuttelevat alueet tyhjenevät, tyhmenevät, passivoituvat ja vanhenevat nopeasti. Ei tuolle ole edes tehtävissä mitään. Osaavimmat ja luovimmat nuoret haluavat asumaan suuriin kaupunkeihin ja Suomessa on vain yksi suuri kaupunki.
Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla tuo tarkoittaa todella huonoja uutisia. Kun älykkäimmät ja aktiivisimmat nuoret yksilöt kerääntyvät yhteen suuriin kaupunkeihin, menettävät alueet tyhmentyvät, passivoituvat ja vanhentuvat. Uusia yrityksiä ei voi paljon syntyä, kun suurin osa yrittämiseen kykenevistä henkilöistä on muuttanut pois eikä verkostoitumiseenkaan ole paljoa edellytyksiä. Tuo johtaa yhä voimakkaammin siihen, että loppukin yrittäjäaines muuttaa yrittämään paremmille alueille.
1950-60-luvulla maatalouden työvoimatarpeen romahtaminen johti maaltapakoon, nyt sitten elinkeinorakenteen muutos ja suurkaupunkien viihdyttävyyden parantuminen internetin ansiosta aiheuttaa paon tylsiltä ja tyhmentyviltä alueilta. Helsingin seudun onkin syytä vastata kysyntään tiivistämällä ja rakentamalla paljon lisää asuntoja, vaihtoehtona on näet asumisen hinnan nousu entisestään ja asumisväljyyden supistuminen.