Otetaanpa mukaan tulotaso. Keskustassa asuvilla on hyvä tulotaso. Tulee enemmän rahaa, jota kulutetaan. On tutkittu että hiilijalanjälki onkin suurempi keskustassa asuvilla. On mm. varaa lentää lentokoneella ulkomaille.
Tulotaso ja asumisen sekä liikkumisen tehokkuus ovat kaksi eri asiaa. Kun katsotaan luonnonvarojen käytön kannalta, tulotaso tai tuotettu arvo määrittää pääosan kulutuksesta. Tärkein määrittävä tekijä on käytettävissä olevan määrä ja kulutuksen rakenteella on pienempi merkitys. Toki mitä enemmän vain vähän reaalisia resursseja palveluita käytetään, sitä vähemmän luonnonvaroja kulutetaan, mutta silti käytetty rahamäärä on tärkein tekijä.
Lämmityset ja remontit. Haja-asutusalueen omakotitalossa lämmitetaan tarvittessa vähemmän eli lämmitystä voidaan usein vähentää. Entäs remontti, käsipelilä voidaan tehdä pienet remontit itse ilman energiaa kuluttavia koneita ja työmaalle saapuvia dieselkäyttöisiä autoja ja laitteita.
Haja-alueen omakotitalon ekotase ei yleensä ole järin hyvä kerrostaloasumiseen verrattuna. Ensinnäkin omakotitaloissa on yleensä käytössä enemmän tilaa, jota pitää lämmittää ja korjata.
Usein omakotitalon kuluiksi tai kulutukseksia lasketaan suunnilleen vain lämmitys ja kerrostaloasunnon vastike, jota vielä hulluimmassa tapauksessa lasketaan per neliö, kun omakotitalossa on kerrostalossa käytössä usein aika eri pinta-ala.
Oikeasti haja-asutusalueen omakotitalon infrakustannuksissa on paljon muitakin eriä. Talon rakentaminen ja kunnossapito kuluttaa resursseja aika lailla neliöiden suhteessa, sillä tekeekö tuon palvelun itse vai ostaako sen ulkoa ei ole ekotehokkuuteen merkitystä. Kaupungeissa toki BKT (ja verotulot) usein kasvavat kun ne palvelut, jotka omakotitalossa tehdään itse ostetaankin ulkoa.
Toisaalta haja-alueen omakotitaloissa on usein piha, ulkorakennuksia ja tiealuetta. Noiden ylläpito kuluttaa paljon resursseja, jotka unohdetaan helposti kokonaan. Samoin infrastruktuuri, kuten sähköverkko, televerkko, vesi- ja viemäröinti kuluttaa haja-alueilla paljon enemmän resursseja. Tiheässä kerrostaloasumisessa on toki myös noita elementtejä, mutta paljon pienemmässä määrin.
Haja-asutusalueen omakotiasuminen voi vaikuttaa edulliselta, koska se saa nykyään niin paljon etuja, osa on näkyviä, osa piilossa. Otetaan esimerkiksi sähkö- ja televerkko, tällä hetkellä on paljon haja-asutusta, jonka sähkö. ja televerkon ylläpito maksaa paljon enemmän kuin siitä peritään kuluja. Samoin tieverkon haja-asutusalueilla oletaan vain olevan olemassa ja käytettävissä, vaikka siitäkin muodostuu vähäliikenteisillä teillä hurjat kustannukset käyttäjää kohti. Postikin on yksi palvelu, josta haja-asutusalueilla ei peritä kuluja vastaavia kustannuksia. Sitten on toki erilaiset kunnalliset palvelut, esimerkiksi koulukyydit, niistä ei nykyään lähetätä haja-asujalle laskua, vaikka kustannukset ovat usein hyvin korkeita.
Sitä vaan luullaan kun talot ovat lähekkäin. Kun se vaan harvalla menee niin että esim. työpaikka on Töölössä ja koti Kalliossa ja väli ajetaan kasin ratikalla.
Toki kaupungissa kaikki ei ole lähellä, varsinkin työpaikkaan voi olla pitkä matka. Mutta kuitenkin tiheässä kaupunkirakenteessa erittäin suuri osa nimenomaan työmatkaliikkumisesta kulkee julkisilla kulkuneuvoilla. Julkisen liikenteen houkuttelevuudessa erittäin tärkeää onkin ei-liikkuvien työpaikkojen eli nyky-yhteiskunnassa pitkälti toimistojen ja kaupallisten palveluiden tavoitettavuus joukkoliikenteellä. Olisikin syytä erittäin aktiivisesti vaikuttaa siihen, että uusia toimistorakennuksia ja isompia kauppa-alueita saisi rakentaa vain raideliikenteen asemien tai pysäkkien läheisyyteen, ei muualle. Silloin työmatkoihin voidaan käyttää ekotehokkaita kulkuneuvoja, kuten metroa tai raitiovaunua silloin kun työpaikka ei ole kävelyetäisyydellä.
