Vieraskieliset kuulutukset

janihyvarinen · 11 Marraskuu 2009

Compact sanoi:
Suomessa junat käyttävät raidetta, ei laituria. Usein samalla laiturilla on kaksi raidetta, eripuolilla.

Tätä olenkin joskus pohtinut. Miksiköhän näin, kun monessa muussa maassa / muilla kielialueilla puhutaan laiturista (vrt. englannin platform vs. track)? Tietääkö joku asian historiallista taustaa?

En nyt muista ihan varmasti miten Ranskassa näitä sanoja käytetään, mutta mielikuva on että siellä preferoidaan sanaa voie (raide) sanan quai (laituri) sijaan kun puhutaan yksittäisistä junavuoroista ja mistä ne lähtevät, esim. kuulutuksissa ja infotauluilla. Eli suomalainen tyyli. Toisaalta laitureille ohjataan sanoilla "accès aux quais" eli "laitureille".

Loogisesti ajateltuna miteköhän matkustajan oletetaan tajuavan, että samaa asiaa ajetaan takaa? Toisaalta olisi mahdotonta käyttää ilmausta "accès aux voies" = "raiteille", koska tämä tarkoittaisi että lampsitaan konkreettisesti itse radalla, minkä voi ajatella sopivan lähinnä henkilökunnalle silloin kun on pakko.

Myös numeroinnissa on kansainvälisesti kaikenlaisia käytäntöjä: joko raiteet on numeroitu juoksevasti tai sitten laiturit, jolloin raiteisiin viitataan esim. kirjaimilla A ja B. Tai sitten voi olla että osa raiteista on numeroitu ja osalla on kirjaintunnukset, jos asema on iso. Sitten on vielä vaunujen paikkamerkintöjä, useimmiten kirjaimilla (Suomessa A-E, Ranskassa A-Z - siellä näitä muuten kutsutaan termillä repère).

Tämä termien kansainvälinen sekavuus saa kyllä aikaan sen, että en jaksa suhtautua kauhean ryppyotsaisesti siihen, onko jompi kumpi tapa hahmottaa asia "väärin". Niinhän se on, että juna kulkee raiteella ja ihminen hyppää siihen laiturilta, jolla voi olla (ainakin) kaksi puolta.

Max · 11 Marraskuu 2009

Vs: Parempi Pisara?

janihyvarinen sanoi:
Miksiköhän näin, kun monessa muussa maassa / muilla kielialueilla puhutaan laiturista (vrt. englannin platform vs. track)? Tietääkö joku asian historiallista taustaa?

Puolassa asemakuulutuksissa kerrotaan esim. että juna lähtee raiteelta 8 laiturilta 4. Molempi parempi?

hmikko · 11 Marraskuu 2009

Vs: Parempi Pisara?

janihyvarinen sanoi:
Tätä olenkin joskus pohtinut. Miksiköhän näin, kun monessa muussa maassa / muilla kielialueilla puhutaan laiturista (vrt. englannin platform vs. track)?

Itselle tämä tulee mieleen, kun VR:n tankeroenglanninkieliset kuulutukset särähtävät korvaan. Niissä on suomen käyttötapa otettu sellaisenaan englantiin; "leaves from track", "arrives to track", missä ei ole oikein mitään tolkkua. Lähinnä tulee mieleen, että junat suistuvat englanniksi radalta. Voisin kuvitella, että englanniksi käytetään sanaa 'platform' yksinkertaisesti siitä syystä, kielen prepositiot järjestyvät siten, että se, minkä luota lähdetään ja mille saavutaan on laituri, ja raiteella pysytään mieluummin koko ajan. Tosin oman kokemukseni mukaan Britanniassa kuulutuksissa ei yleensä ole lähteä-verbiä ollenkaan ("platform five for the delayed ten-thirty service to London") ja saapumisia ei kuulutella.

339-DF · 11 Marraskuu 2009

Vs: Pisararata

Saksassa junat lähtevät myös raiteelta, "Gleis".

Yritän muistella, miten on Nykin metrossa, missä Times Square - Grand Central -shuttle voi lähteä eri raiteilta, ja siitä kuulutetaan. Muistelisin, että kuuluttavat "track" mutta en ole nyt ihan satavarma.

Murzu · 11 Marraskuu 2009

Vs: Parempi Pisara?

hmikko sanoi:
Itselle tämä tulee mieleen, kun VR:n tankeroenglanninkieliset kuulutukset särähtävät korvaan. Niissä on suomen käyttötapa otettu sellaisenaan englantiin; "leaves from track", "arrives to track", missä ei ole oikein mitään tolkkua. Lähinnä tulee mieleen, että junat suistuvat englanniksi radalta. Voisin kuvitella, että englanniksi käytetään sanaa 'platform' yksinkertaisesti siitä syystä, kielen prepositiot järjestyvät siten, että se, minkä luota lähdetään ja mille saavutaan on laituri, ja raiteella pysytään mieluummin koko ajan. Tosin oman kokemukseni mukaan Britanniassa kuulutuksissa ei yleensä ole lähteä-verbiä ollenkaan ("platform five for the delayed ten-thirty service to London") ja saapumisia ei kuulutella.

Maassa maan tavalla. Suomessa, ja yleensäkin kaikissa maissa arvostetaan kotimaan kieltä. Vieraskielet ovat välttämätön paha, ja niitä käytetään jopa hieman tietoisesti ala-arvoisesti. Esimerkiksi suomalaisten nimet kirjoitetaan Euroopassa ja Amerikassa tahallaan väärin, vaikka copy-paste antaisi mahdollisuuden kirjoittaa oikein. Esim Matti Leinonen kirjoitetaan briteissä tyyliin, Mati Lienone. Ja kyllä, kyseessä on usein tahallinen väärinkirjoitus, osoituksena siitä, että vieraskielisiä ei arvosteta. Huvittavana tapauksena Tukholman satamassa luki kaksikielisesti, suomalaisia kunnioittaen "Finland" "Soumi". Vastavetona Turun satamassa oli kyltti, "Routsi" "Servige". Olettaisin, että tahallista väärinkirjoittamista tässäkin. Myös monet paikannimet on tahallaan ruotsinnettu tyhmäksi, esimerkiksi "Kuusikko" "Sexan".

Loppupäätelmänä voisin kuvitella, että vieraskielisille halutaan tankerokuulutuksilla ilmaista, että Suomessa puhutaan oikeasti suomea, ja englannilla voi vain juuri ja juuri tulla toimeen. Liiallinen ulkomaalaisten miellytys heidän omalla kielellään myös vähentää heidän kunnioitustaan ja kiinnostustaan Suomea ja suomalaisuutta kohtaan. Mikäli kuulutukset tulisi briljantisti brittienglannilla, olettaisi moni, että Suomessa voi missä tahansa puhua lontoota ja tulla ymmärretyksi. Nyt, tankerotyylillä, ulkomaalainen havahtuu, ja tajuaa, tässä maassa kannattaa käyttää sanakirjaa, kysellä mahdollisimman yksinkertaisella englannilla, tai viittomakielellä neuvoa.

hmikko · 11 Marraskuu 2009

Vs: Parempi Pisara?

Murzu sanoi:
Loppupäätelmänä voisin kuvitella, että vieraskielisille halutaan tankerokuulutuksilla ilmaista, että Suomessa puhutaan oikeasti suomea, ja englannilla voi vain juuri ja juuri tulla toimeen.

Suomessa englanti nauttii yleisesti sen luokan arvoasemasta, että on vaikea kuvitella, että tankeroa tehtäisiin tahallaan. Mainoksista osaa ei vaivauduta kääntämään ollenkaan, suomessa suomaisille tehtyihin mainoksiin laitetaan sloganeita englanniksi, junat ovat InterCityjä, ja kaikenmaailman professionaalit tyypit tuntuvat puhuvankin fingelskaa. VR:n automaattikuulutusten tapauksessa tahallisuuden vaikutelmaa heikentää se, että englanniksi on laadittu monisanaisia sepityksiä asioista, joista englanninkielisissä maissa tuskin kuulutellaan ollenkaan. Lisäksi välillä toinen kotimainen on aivan yhtä tankeroa, tosin siinä en ihmettelisi, jos VR:n suomenkielinen henkilökunta tarkoituksella viis veisaa kielivähemmistöstä. Olen tainnut joskus ennenkin foorumilla viitata takavuosien ruotsinkieliseen kuulutukseen, jossa sinisten vaunujen uusittujen ovien merkkivalo suorastaan liekehti ("brinner") aika kauan ennen kuin kuulutus muutettiin toiseen muotoon. Ei olisi varmaan ollut järin vaikeaa luetuttaa tekstit heti kättelyssä jollakulla ruotsinkielisellä.

Menipäs taas täysin ohi aiheesta.

LateZ · 12 Marraskuu 2009

On syytä muistaa, että Suomessa englanti on suunnattu kaikille ulkomaalaisille. Kuulutuksissa varmaankin olisi parantamisen varaa. Kuitenkaan tarkoituksenmukaista ei ole antaa informaatiota täydellisellä brittienglannilla, Britannian rautateillä käytettyä termistöä käyttäen vaan kuulutuksen tulee olla jopa liioitellun selkeä ja sanamuotojen sellaiset, että mistä päin maailmaa hyvänsä tuleva, heikosti englantia puhuva ne ymmärtää.

Jouni Seilonen · 12 Marraskuu 2009

Tarkastusmaksu oli veeärrällä ensin inspection fee ja sitten penalty fare. Itselleni tuli mieleen, että inspection fee olisi tarkastamisesta perittävä maksu, olipa tarkastamisen tulos mikä tahansa. Miten lienee?

Kerran Saksassa ja Itävallassa käytyäni (1997) tuli vaikutelma, että oli parempi puhua huonoa saksaa kuin selvästi parempaa englantia. Englantia ei ymmärretty Berliinin S-bahnan myyntipisteessä (josta sai painettua aikataulua ja englanninkielisiä The Berlin S-Bahn ja The Berlin U-Bahn -kirjoja). Kahvilassa ei edes myyty Coca Colaa vaan jotain paikallisia juomia. (En nyt tarkoita, että olisi pitänyt saada juuri Coca Colaa - en vain tiennyt paikallisia nimiä)

hmikko · 12 Marraskuu 2009

Jouni Seilonen sanoi:
Tarkastusmaksu oli veeärrällä ensin inspection fee ja sitten penalty fare. Itselleni tuli mieleen, että inspection fee olisi tarkastamisesta perittävä maksu, olipa tarkastamisen tulos mikä tahansa. Miten lienee?

Mulla ei ole asiasta sen kummempaa tietoa, mutta yhtäkkiä näyttäis siltä, että ensin on käännetty sanatarkasti suomesta englantiin ja myöhemmin on ehkä jopa ajateltu jotain.

Jouni Seilonen sanoi:
Kerran Saksassa ja Itävallassa käytyäni (1997) tuli vaikutelma, että oli parempi puhua huonoa saksaa kuin selvästi parempaa englantia.

Keski-Euroopan isoilla kielialueilla englanti ei ole lyönyt läpi ihan samalla tavalla kuin täällä. Osaksi se johtuu siitä, että oma kieli on isompi kuin suomi, eli ei automaattisesti oleteta, että kaikkien pitää osata englantia. Osaksi syynä taitaa olla niinkin yksinkertainen asia, että angloamerikkalaiset elokuvat ja tv-ohjelmat on dubattu. Suomalaiset kakarat nielevät heti lukemaan opittuaan aikamoisen annoksen tv-tekstitystä ja kuuntelevat englanninkielistä alkuperäistä samalla. Suomen kouluissa on myös suht edistyksellinen kielten opetus. Oman kokemukseni mukaan esim. parikymppiset italialaiset yliopisto-opiskelijat osaavat englantia selvästi suomalaisia opiskelijoita huonommin. Ranskalaisten nuiva suhtautuminen vieraisiin kieliin on tietysti legendaarista.

Max · 13 Marraskuu 2009

Jouni Seilonen sanoi:
Tarkastusmaksu oli veeärrällä ensin inspection fee ja sitten penalty fare.

Englannissa käyttänevät sittenkin ilmaisua fine.

Lähijunan lähdettyä Helsingistä kuuluu myös jo suomeksikin hassunhauska kuulutus, joka käännettynä varmasti lähinnä sekoittaa kenet tahansa: "Muistakaa leimata seutu- ja lähiliikenteen kerta- ja sarjalippunne eteisen leimausautomaateissa."

Ruotsi ei ole vieras kieli, mutta silti jaksan aina ihailla VR:n kuulutusnauhojen ruotsin ääntämistä. Olisi kai sinne voinut löytyä joku, joka ihan oikeasti osaa puhua ruotsia? "Mellanlickande statsjoner" :lol:

janihyvarinen · 13 Marraskuu 2009

Max sanoi:
Ruotsi ei ole vieras kieli, mutta silti jaksan aina ihailla VR:n kuulutusnauhojen ruotsin ääntämistä. Olisi kai sinne voinut löytyä joku, joka ihan oikeasti osaa puhua ruotsia? "Mellanlickande statsjoner" :lol:

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kun kuulutuksia tehdään koneellisesti, olisi parempi että kunkin kielen tekstit lukisi natiivi puhuja. Siis myös ruotsin ja englannin. Tämä yksi puhuja --> kaikki kielet -yhdistelmä lienee peruja ajalta jolloin kuulutukset tehtiin ihmistyönä. Kaipa sitä ajatellaan, että kun kerran kielitaitovaatimusten mukaan kaikkien pitää puhua molempia kotimaisia kieliä niin sitten sama toimii kuulutuksissakin.

Mitä englanninkielisen version tyyliin tulee, vaikka nykyinen versio onkin suorastaan yliselkeä suomalaisen korvissa, kuulutuksen pitäisi kuitenkin olla natiivin brittipuhujan mahdollisimman neutraalilla painotuksella lukema teksti, jossa kuitenkin suomalaiset paikannimet on oikein äännetty. Sopiva malli olisi nk. Standard British Received Pronunciation (RP), joka on huomattavasti neutraalimpi kuin nykyisin kovin snobin kuuloinen perinteinen Oxford English. Tavallinen englantilainen (alemman keskiluokan) yleispuhekieli on liian murteellista / ei-neutraalia / leimallisesti brittiläistä kansainvälisissä yhteyksissä puhuttavaksi eikä sitä välttämättä ymmärretä ulkomailla kovin hyvin. Nk. BBC English on pääosin aika lähellä RP:tä, mutta siihen on hiljakseen hipsinyt piirteitä tuosta yleispuhekielestä, mikä tekee siitä aavistuksen liian brittiläistä kansainväliseen käyttöön.

Amerikanenglanti ei mielestäni sopisi käyttöön Euroopassa, koska sekään ei ole neutraali vaihtoehto.

Vinkkinä VR:lle: Suomen yliopistoissa opettaa englantia lukuisa määrä natiiveja englantilaisia, joilla on lisäksi ymmärrystä fonetiikasta ja joiden voisi näin olettaa olevan kykeneviä ääntämään lauseet mahdollisimman neutraalisti. Tällaiset henkilöt tyypillisesti osaavat myös riittävästi suomea, jottei suomalaisissa paikannimissä tule ääntämisvirheitä. Uskoisin että joukosta löytyy joku, jolla on myös riittävän miellyttävä ääni toistuvia junakuulutuksia varten.

P.S. Detalji, mutta nostetaan nyt tämäkin pöydälle: teknisesti ottaen nuo kuulutukset eivät ymmärtääkseni enää pitkään aikaan ole tulleet nauhalta. En tunne tekniikkaa sinänsä, mutta ymmärsin että kun GPS-paikannus tuli käyttöön junissa, ne ruvettiin kai toistamaan CD-levyltä (?). Toisaalta nykyinen asemien kuulutusjärjestelmä lienee täysin digitaalinen, joten veikkaan että kuulutukset tulevat suoraan järjestelmän kovalevyltä. Ehkä joku tuntee tekniikan paremmin ja osaa valaista?

TEP70 · 13 Marraskuu 2009

Vs: Parempi Pisara?

Murzu sanoi:
Myös monet paikannimet on tahallaan ruotsinnettu tyhmäksi, esimerkiksi "Kuusikko" "Sexan".

Tuon Kuusikon osalta tulkitset väärin. Nimi viittaa kuuteen lukuna, ei puihin. En nyt muista ulkoa tarinaa, mistä merkittävästä kuusikosta nimi on tullut. Ehkä joku täydentää tarinaa?

Hape · 13 Marraskuu 2009

Muita 'hassuja' käänöksiä:
Paloheinässä: Kuusimiehentie - Seksmannavägen (katu)
Espoon länsiosassa: Kolmperä - Kolmpers (järvi)

Rattivaunu · 13 Marraskuu 2009

Vs: Parempi Pisara?

TEP70 sanoi:
Nimi viittaa kuuteen lukuna, ei puihin. En nyt muista ulkoa tarinaa, mistä merkittävästä kuusikosta nimi on tullut.

Koivisto on toinen nimi, jossa porukat menevät toistuvasti "vipuun". Sanahan viittaa raajoihin (koipiin), eikä suinkaan lehtipuihin (koivuihin).

Tosikot älkööt vaivautuko...

R.Silfverberg · 13 Marraskuu 2009

Jouni Seilonen sanoi:
Kerran Saksassa ja Itävallassa käytyäni (1997) tuli vaikutelma, että oli parempi puhua huonoa saksaa kuin selvästi parempaa englantia. Englantia ei ymmärretty Berliinin S-bahnan myyntipisteessä (josta sai painettua aikataulua ja englanninkielisiä The Berlin S-Bahn ja The Berlin U-Bahn -kirjoja). Kahvilassa ei edes myyty Coca Colaa vaan jotain paikallisia juomia. (En nyt tarkoita, että olisi pitänyt saada juuri Coca Colaa - en vain tiennyt paikallisia nimiä)

Joukkoliikenteen asiakaspalvelutehtävissä olevilta ei voi nykyäänkään oikein missään päin maailmaa anglosaksisen maailman ulkopuolella odottaa erityisen hyvää englannin taitoa.

Se johtuu siitä että kuljettjan tai lipunmyyjän tehtäviin on tavallisesti rekrytoitu ihmisiä joilla on mahdollisimman suppea koulutus, ja ovat koulussa oppineet tavallisesti vain yhden kielen jos sitäkään.

Esim tapaamasi berliiniläiset olivat suurella todennäköisyydellä entisen DDR:n kansalaisia ja heille ei ole kouluissa opetettu englantia ollenkaan, koska venäjä oli tärkeämpi kieli aikoinaan siellä. Sama juttu etelä-Euroopassa, siellä on osattava ranskaa ennemmin kuin englantia .

Kehittyneissä länsimaissa kuten Saksassa (länsiosat), Benelux-maissa ja Skandinaviasssa taas joukkoliikenneammateissa toimii nykyisin usein siirtolaisia Afrikasta tai Aasiasta, ja heidänkin kohdallaan taas maan pääkielen osaaminen on vähän niin ja näin, mutta joko englantia tai ranskaa osataan jotenkuten, mutta ei täydellisesti. Sama kosksee tietysti kahvilota ja ravintoloita. Olen jo 20 vuotta sitten kerran Helsingin asemakahvila Elielissä joutunut tilaamaan kahvia ranskasi koska tarjoilija ei osannut englantia edes!

t. Rainer

---------- Viesti lisätty kello 15:29 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 15:19 ----------

Max sanoi:
Ruotsi ei ole vieras kieli, mutta silti jaksan aina ihailla VR:n kuulutusnauhojen ruotsin ääntämistä. Olisi kai sinne voinut löytyä joku, joka ihan oikeasti osaa puhua ruotsia? "Mellanlickande statsjoner" :lol:

Tuo on totta, mutta mun mielestäni on parempi että kuuluttavat edes paino joskus vähän väärällä tavulla kuin että ei kuulutettaisi ruotsiksi ollenkaan junissamme.

Lähijunien kuulutukset voisi muutenkin olla vähän lyhyemmällä kaavalla selostettuja, enemmän metromaiseen tyyliin. Eli jos tullaan risteysasemalle jossa vaihtomahdollisuus, niin riitäisi jos kertoisi esim näin: "Huopalahti, vaihtomahdolliuus linjalle M" , "Hoplax, bytesmöjlighet till linje M", tai "Pasila, vaihtomahdollisuus linjoille R, H, Z, K ja I sekä kaukojuniin", "Böle, bytesmöjlighet till linjerna R, H, Z, K och I samt till fjärrtågen" ..... Sensijaan Helsingin asemalle saavuttaessa olisi hyvä myös kertoa että se on myös junan pääteasema, mielummmin englanniksin, koska se ei ole läheskään itsestäänselvää jokaiselle enää.

t. Rainer