VR:lle uutta lähi- ja yöjunakalustoa

Rattivaunu

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
24 Kesäkuu 2005
Viestit
5,595
VR Group kertoo hankkivansa uusia sähkömoottorijunia lähiliikenteeseen ja uusia makuuvaunuja yöjunaliikenteeseen. Lisäksi joihinkin olemassa oleviin kaksikerroksisiin vaunuihin lisätään matkatavaraosasto.

VR Groupin tiedote
 
VR elää taas jossain korkeamman matematiikan alueella. Hankittavaksi aiottavat 25 SmX-junaa korvaisivat siis 36 Sm2-yksikköä JA 17 Eil/Eilf-vaunua.
Lyhyelläkin matikalla hahmottaa, että VR:n intresseissä on ajaa alas suunnilleen kaikki sekin taajamajunaliikenne, mikä nyt vielä on. M.o.t.

Nyt tarvittaisiin nopeasti lähiliikenteen turvaamiseen ja uuden luomiseen kalustofirma ja alueellisille yksiköille oikeus liikenteen ostamiseen. Kilpailutuksessa VR luultavasti olisi jatkossakin vahvoilla.
 
Matikka kannattaisi perustaa vaikka kalustometreihin, sillä uudet moottorijunat voivat olla vanhoja pidempiä. Ja luultavasti ovatkin. Esimerkiksi HSL-alueen Flirtit ovat 75-metrisinä noin puolitoista kertaa pidempiä kuin Sm2:t.

Jos VR:n aikomuksena on korvata vanha kalusto suurin piirtein 1:1, uusien moottorijunien pitäisi olla noin 90-metrisiä. Siis saman kokoisia kuin CAF:n valmistamat Helsingin metrojunat.

Kalustometrilaskelma vanhalle kalustolle: 36 x 52m + 17 x 26m = 2314m
Kalustometrilaskelma uudelle kalustolle: 2314m/25 = 92,5m.

Jos aikomus on sen sijaan jonkin verran vähentää kokonaiskapasiteettia ennen kysynnän palautumista pandemiaa edeltäväksi, sinänsä pienemmätkin junat riittävät. Juniahan voi ostaa myöhemmin lisää.
 
Rupesin päivällä kirjoittamaan viestiä, jossa laskin SmX:lle pituuden samalla kokonaiskapasiteetilla kuten Hylje tuossa teki ja haukuin VR:ää kokonaiskapasiteetin vähentämisestä samalla kuin kerrotaan, että kalusto ei riitä lähijunapilotteihin.

Sitten huomasin, että tiedotteessa lukeekin näin:

Hankintaan sisältyvillä optioilla otetaan huomioon myös muu elinkaarensa loppuun 2030-luvulla tuleva kalusto. Uusien junien lisäksi VR investoi Sm2-kaluston elinkaaren jatkoon vuosina 2020–2023. Sm2-lähijunilla ajetaan parhaillaan D-, G- ja M-junia pääkaupunkiseudulla ja Tampereella.

Eli 25 SmX vaunua eivät ole koko hankinta, vaan se minimi joka hankitaan joka tapauksessa. Ja näyttää lisäksi siltä, että SM2 kalustoa pidetään ajokunnossa pidempään, jolloin niitä voisi juuri käyttää lähijunapilotteihin.
 
Rahoitetaankos nämä valvontamaksuista saatavilla tuotoilla?
 
Uusien junien olisi järkevintä olla reilu 50 metriä pitkiä kuten nykyäänkin, koska sekä yhden, kahden, kolmen että neljän yksikön kokoonpanoille on kysyntää. Toisaalta jos Uudenmaan ulkopuoliset taajamajunat liikennöidään jatkossa kokonaan Sm4-kalustolla, junat voisi hankkia myös satametrisinä, jolloin Riihimäen juniin sopisi kaksi ruuhka-aikaan ja yksi muulloin. Toisaalta tällöin Z-junissa olisi varmaan liikaa kapasiteettiä, kun vuoroväli on tarkoitus tihentää puoleen tuntiin.

Jos junat hankitaan esimerkiksi 75-metrisinä, yksi yksikkö ei riitä kaikille ruuhkan ulkopuolisille R-junien vuoroille ja kaksi taas on liikaa. Ruuhka-aikaan taas kaksi yksikköä ei riitä, mutta kolme voi olla liikaa. Toisaalta voidaanhan junia hankkia sekä 100-metrisinä että 50- tai 75-metrisinä. Nykyisen Sm2- ja Eil-kaluston käyttöaste on alhainen (noin 50% ruuhka-aikaan), joten niiden korvaamiseen riittäisi noin 1600 metrin verran uusia junia, jos huomioidaan myös Hangon ja Iisalmen ja Ylivieskan ratojen sähköistykset.
 
Uusien junien olisi järkevintä olla reilu 50 metriä pitkiä kuten nykyäänkin, koska sekä yhden, kahden, kolmen että neljän yksikön kokoonpanoille on kysyntää. Toisaalta jos Uudenmaan ulkopuoliset taajamajunat liikennöidään jatkossa kokonaan Sm4-kalustolla, junat voisi hankkia myös satametrisinä, jolloin Riihimäen juniin sopisi kaksi ruuhka-aikaan ja yksi muulloin. Toisaalta tällöin Z-junissa olisi varmaan liikaa kapasiteettiä, kun vuoroväli on tarkoitus tihentää puoleen tuntiin.

Jos junat hankitaan esimerkiksi 75-metrisinä, yksi yksikkö ei riitä kaikille ruuhkan ulkopuolisille R-junien vuoroille ja kaksi taas on liikaa. Ruuhka-aikaan taas kaksi yksikköä ei riitä, mutta kolme voi olla liikaa. Toisaalta voidaanhan junia hankkia sekä 100-metrisinä että 50- tai 75-metrisinä. Nykyisen Sm2- ja Eil-kaluston käyttöaste on alhainen (noin 50% ruuhka-aikaan), joten niiden korvaamiseen riittäisi noin 1600 metrin verran uusia junia, jos huomioidaan myös Hangon ja Iisalmen ja Ylivieskan ratojen sähköistykset.

Spekulaation jatkoksi:

Sinänsä ylikapasiteetti ei ole hirveän suuri ongelma, moottorijuna kun on kuitenkin läpikuljettava ja kalustokierto pitää kuitenkin mitoittaa ruuhkaisimman rungolle osuvan vuoron mukaan. Eli periaatteena ajetaan samaa runkoa koko päivä ja vältetään kalustomuutoksia tai varikolla käyntiä kesken päivän.

Maailmalla näyttää yleisesti olevan trendi ostaa pidempiä moottorijunia jotka korkeintaan tuplataan ruuhkaisemmille vuoroille, eli satametrisellä junalla saisi nykyiset 1-4 yksikön vuorot katettua. Tällä tavalla kalustomuutokset päivän aikana yleisesti minimoidaan ja ne jotka jäävät voidaan tehdä normaalin käännön yhteydessä pääteasemalla ajamalla saapuva juna suoraan odottavaan runkoon kiinni tai pilkkomalla odottava runko osiin yksi yksikkö kerrallaan. Näin myös tehdään HSL:n junille jo nyt.
 
Varmaankin tilaukseen sisältyy optio, sillä Tunninjunan toteutuessa Lähiliikenne laajenee Lohjalle ja lisäksi Karjaan liikenne korvautuu myös lähijunilla. Karjaan ja Lohjan reiteillä tarvitaan 2½-3 runkoa per linja ajettaessa tunnin välein. Myös Tampereen seudulla lähiliikenne lisääntyy ja Pääradan parantaminen tuo paineita lisätä pitemmän matkan lähiliikennettä. Perusratkaisuna voisi olla tunnin välein Helsingistä Nokialle (5-6 runkoa) + lisäjunia Nokia-Lempäälä (1-2 runkoa(Sm2?)). Helsingin ja Riihimäen välillä ajetaan yhdisettynä R-junien kiertoon (3-4 junaa tunnissa suuntaansa). Z-junat Lahteen puolen tunnin välein vaativat 5 runkoa, kaikki yhteensä 21-24 runkoa. Kaikki ajetaan yhdellä yksiköllä paitsi R-junat, jolloin kokonaistarve on yli 30 yksikköä ml. muutama varayksikkö. Riihimäki-Kotka ajettaneen Sm2:lla, joskin tälläkin reitillä olisi hyötyä suuremmasta huippunopeudesta. D-junat voisi yhdistää R-junien kiertoon. Nykyisellä lähi/taajamajuna-alueella Sm2:ten aika alkaa kyllä olla ohi. Toisaalta sähköistyksen edetessä niille avautuu uusia käyttökohteita: Hanko, Iisalmi-Ylivieska, Rauma.
Juha
 
Varmaankin tilaukseen sisältyy optio, sillä Tunninjunan toteutuessa Lähiliikenne laajenee Lohjalle ja lisäksi Karjaan liikenne korvautuu myös lähijunilla. Karjaan ja Lohjan reiteillä tarvitaan 2½-3 runkoa per linja ajettaessa tunnin välein.

Nykyisellä lähi/taajamajuna-alueella Sm2:ten aika alkaa kyllä olla ohi. Toisaalta sähköistyksen edetessä niille avautuu uusia käyttökohteita: Hanko, Iisalmi-Ylivieska, Rauma.
Juha

Muuten ihan asiallinen kommentti mutta itse en usko että VR panostaisi länsi-Uudenmaan lähiliikenteeseen tippaakaan.
VR:hän lopetti yksipuolisesti Y-junien ajon Karjaaalle v 2016 ja samalla pikajunien pysähdyksetn kirkkonummella "aikasäästöön" vedoten.
Siuntion lähijunaliikenne sai jatkoa siksi etttä Siuntio ostaa junavuorot HSL:ltä ja myöhemmin liittyi HSL:n jäsenkunnaksi. Näin tullee tapahtumaan Lohjan mahdollisen lähijunaliikenteenkin kanssa, Lohja pakotetaan HSL:n jäseneksi jos junia mielee saavan.
Hanko-Karjaa välikin varmaan jätetään Dm12 kiskobussien liikennöitäväksi kunnes hajoavat vaikka radalla on sähköt. Saavat ehkä junaliikenteensä pelastetuksi jos ostavat sen HSL:ltä.

t. Rainer
 
Varmaankin tilaukseen sisältyy optio, sillä Tunninjunan toteutuessa Lähiliikenne laajenee Lohjalle ja lisäksi Karjaan liikenne korvautuu myös lähijunilla.

VR:n tiedotteen mukaan "Hankintaan sisältyvillä optioilla otetaan huomioon myös muu elinkaarensa loppuun 2030-luvulla tuleva kalusto." Minä veikkaan että tuo tarkoittaa Sm4:ien korvaamista. Toki voihan VR tilata 2030-luvulla option perusteella junia ihan muuhun tarkoitukseen kuin mitä nyt suunnitellaan.

Minä olen kovin ihmeissäni, jos Lohjan lähijunia nähdään niin että niihin ehdittäisiin tilata junia tämän hankinnan optioilla. Minä en usko koko Turun tunnin junan toteutumiseen ja vaikka se toteutuisikin, niin valmistuminen menee vähintäänkin pitkälle 2030-luvulle.
 
Muuten ihan asiallinen kommentti mutta itse en usko että VR panostaisi länsi-Uudenmaan lähiliikenteeseen tippaakaan.
VR:hän lopetti yksipuolisesti Y-junien ajon Karjaaalle v 2016 ja samalla pikajunien pysähdyksetn kirkkonummella "aikasäästöön" vedoten.
Siuntion lähijunaliikenne sai jatkoa siksi etttä Siuntio ostaa junavuorot HSL:ltä ja myöhemmin liittyi HSL:n jäsenkunnaksi. Näin tullee tapahtumaan Lohjan mahdollisen lähijunaliikenteenkin kanssa, Lohja pakotetaan HSL:n jäseneksi jos junia mielee saavan.
Hanko-Karjaa välikin varmaan jätetään Dm12 kiskobussien liikennöitäväksi kunnes hajoavat vaikka radalla on sähköt. Saavat ehkä junaliikenteensä pelastetuksi jos ostavat sen HSL:ltä.

t. Rainer


Ja käsittääkseni ainoa Karjaalta/Karjaalle kulkeva lähijunavuoro (Y/L) muuttuu pelkäksi Siuntion vuoroksi ennen juhannusta. Menovuorosta tullee X.
 
Spekulaation jatkoksi:

Sinänsä ylikapasiteetti ei ole hirveän suuri ongelma, moottorijuna kun on kuitenkin läpikuljettava ja kalustokierto pitää kuitenkin mitoittaa ruuhkaisimman rungolle osuvan vuoron mukaan. Eli periaatteena ajetaan samaa runkoa koko päivä ja vältetään kalustomuutoksia tai varikolla käyntiä kesken päivän.

Maailmalla näyttää yleisesti olevan trendi ostaa pidempiä moottorijunia jotka korkeintaan tuplataan ruuhkaisemmille vuoroille, eli satametrisellä junalla saisi nykyiset 1-4 yksikön vuorot katettua. Tällä tavalla kalustomuutokset päivän aikana yleisesti minimoidaan ja ne jotka jäävät voidaan tehdä normaalin käännön yhteydessä pääteasemalla ajamalla saapuva juna suoraan odottavaan runkoon kiinni tai pilkkomalla odottava runko osiin yksi yksikkö kerrallaan. Näin myös tehdään HSL:n junille jo nyt.
Siinä tapauksessa nuo satametriset junat olisivat sopivia. Epäilyttää kyllä, että meinaako VR tosiaan hankkia 25 sellaista; siinä oltaisiin periaatteessa varauduttu jo Lohjan lähiliikenteeseenkin. Ehkä tuon investointisumman (vähennettynä yöjunakaluston hinta) avulla pystyy hieman arvioimaan kalustokokoa.
 
Varmaankin tilaukseen sisältyy optio, sillä Tunninjunan toteutuessa Lähiliikenne laajenee Lohjalle ja lisäksi Karjaan liikenne korvautuu myös lähijunilla. Karjaan ja Lohjan reiteillä tarvitaan 2½-3 runkoa per linja ajettaessa tunnin välein. Myös Tampereen seudulla lähiliikenne lisääntyy ja Pääradan parantaminen tuo paineita lisätä pitemmän matkan lähiliikennettä. Perusratkaisuna voisi olla tunnin välein Helsingistä Nokialle (5-6 runkoa) + lisäjunia Nokia-Lempäälä (1-2 runkoa(Sm2?)). Helsingin ja Riihimäen välillä ajetaan yhdisettynä R-junien kiertoon (3-4 junaa tunnissa suuntaansa). Z-junat Lahteen puolen tunnin välein vaativat 5 runkoa, kaikki yhteensä 21-24 runkoa. Kaikki ajetaan yhdellä yksiköllä paitsi R-junat, jolloin kokonaistarve on yli 30 yksikköä ml. muutama varayksikkö. Riihimäki-Kotka ajettaneen Sm2:lla, joskin tälläkin reitillä olisi hyötyä suuremmasta huippunopeudesta. D-junat voisi yhdistää R-junien kiertoon. Nykyisellä lähi/taajamajuna-alueella Sm2:ten aika alkaa kyllä olla ohi. Toisaalta sähköistyksen edetessä niille avautuu uusia käyttökohteita: Hanko, Iisalmi-Ylivieska, Rauma.
Juha

Tampereella ei taida kaivata VR:n junia
 
Takaisin
Ylös