VR:lle uutta lähi- ja yöjunakalustoa

R.Silfverberg sanoi:
Muuten ihan asiallinen kommentti mutta itse en usko että VR panostaisi länsi-Uudenmaan lähiliikenteeseen tippaakaan.
VR:hän lopetti yksipuolisesti Y-junien ajon Karjaaalle v 2016 ja samalla pikajunien pysähdyksetn kirkkonummella "aikasäästöön" vedoten.
Siuntion lähijunaliikenne sai jatkoa siksi etttä Siuntio ostaa junavuorot HSL:ltä ja myöhemmin liittyi HSL:n jäsenkunnaksi. Näin tullee tapahtumaan Lohjan mahdollisen lähijunaliikenteenkin kanssa, Lohja pakotetaan HSL:n jäseneksi jos junia mielee saavan.
Hanko-Karjaa välikin varmaan jätetään Dm12 kiskobussien liikennöitäväksi kunnes hajoavat vaikka radalla on sähköt. Saavat ehkä junaliikenteensä pelastetuksi jos ostavat sen HSL:ltä.

t. Rainer
Klikkaa laajentaaksesi...

Tarkoitatko että Lohjan oikoradan valmistumisen jälkeen liikenne Karjaalle lopetettaisiin kokonaan? Sieltä Helsinkiin matkustavat käyttävät nyt kaukojunia, jotka ovat nopeampia ja kulkevat useammin. Lähijunien lopettamisen syyn oli pikemminkin vähäinen ratakapasiteetti (yksiraiteinen Kirkkonummelta länteen) kuin matkustajien puute. Eivät Länsi-Uudenmaan lähijunat tietenkään olisi itsekannattavia mutta eivät ole R- tai Z-junatkaan. Maksaja tulee jostain muualta. Tunninjuna valmistuu aikaisintaan vajaan 10 vuoden kuluttua. Silloista operaattoria voi vain arvailla eikä VR sitä tietenkään ole huomioinut.
Juha
 
Juha P Korhonen sanoi:
Tarkoitatko että Lohjan oikoradan valmistumisen jälkeen liikenne Karjaalle lopetettaisiin kokonaan? Sieltä Helsinkiin matkustavat käyttävät nyt kaukojunia, jotka ovat nopeampia ja kulkevat useammin. Lähijunien lopettamisen syyn oli pikemminkin vähäinen ratakapasiteetti (yksiraiteinen Kirkkonummelta länteen) kuin matkustajien puute. Eivät Länsi-Uudenmaan lähijunat tietenkään olisi itsekannattavia mutta eivät ole R- tai Z-junatkaan. Maksaja tulee jostain muualta. Tunninjuna valmistuu aikaisintaan vajaan 10 vuoden kuluttua. Silloista operaattoria voi vain arvailla eikä VR sitä tietenkään ole huomioinut.
Juha
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuosta ei voi sanoa mitään.Nyt ollaan kuitenkin sellaisessa tilanteessa että VR ei halua ajaa lähijunavuoroja Karjaalle eikä LVM halua ostaa kyseistä liikennettä sinne, ja Turun junat paria aikasta aamu ja myöhäistä iltavuoroa lukuunottamatta ajavat Kirkonummen ohi. Tällä halutaan viestittää että länsi-uusmaalaisten on turhe enää toivoa että saavat säilyttää mitään junayhteyksiä, ainakaan valtion monopolin ylläpitäminä. VR on neuvottelemassa uutta 10-vuotista sopimusta ostolikenteestä ja siihen ei sisälly mitkään Karjaan junat, ja samalla VR romuttaa kalustoa joka joku muu operaattori voisi käyttää.

t. Rainer
 
Rattivaunu sanoi:
VR Group (...) uusia makuuvaunuja yöjunaliikenteeseen. Lisäksi joihinkin olemassa oleviin kaksikerroksisiin vaunuihin lisätään matkatavaraosasto.
Klikkaa laajentaaksesi...


https://fi.wikipedia.org/wiki/Siniset_vaunut#/media/Tiedosto:EFit_23563_Espoossa.jpg

Sinisisilla matkatavaravaunuilla on aika iso tavara-ovi, tuleko tämä iso ovi sitten myöskin sinne kaksikrroksisiin vaunuihin?

Olis hyvä että Suomeen tulee myöskin halvempi vaihtoehto makuuvaunuille. Ruotsissa ja myöskin muissa Europassa on Liggvagn (onko edes Suomen kielessä sana siheen?) olemassa: https://sv.wikipedia.org/wiki/Liggvagn Sen lippun hinta on makuuvaunun ja istumavaunun välissä.
 
Metsätähti sanoi:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Siniset_vaunut#/media/Tiedosto:EFit_23563_Espoossa.jpg

Sinisisilla matkatavaravaunuilla on aika iso tavara-ovi, tuleko tämä iso ovi sitten myöskin sinne kaksikrroksisiin vaunuihin?
Klikkaa laajentaaksesi...
Vaikea sanoa, jonkinlainen tavaraovi tulee mutta näiden matkataravaosastojen tehtävä lienee kuljettaa suksia talvella ja polkupyöriä kesällä ja että matkustajat tuovat ne itse sisään ja ulos, eikä ole erikseen sellaista palvelua kuten ennen vanhaan että matkustajat antoivat matkatavarat VR:n hoitoon asemalla ja ne kuljetettiin asemalta trukilla junanvaunuun viereen henkilökunnan toimesta, samaan tyyliin suurinpiirtein kuin lentoliikenteessä tehdään. Sen palvelun VR lopetti jo n 20 vuotta sitten

Metsätähti sanoi:
Olis hyvä että Suomeen tulee myöskin halvempi vaihtoehto makuuvaunuille. Ruotsissa ja myöskin muissa Europassa on Liggvagn (onko edes Suomen kielessä sana siheen?) olemassa: https://sv.wikipedia.org/wiki/Liggvagn Sen lippun hinta on makuuvaunun ja istumavaunun välissä.
Klikkaa laajentaaksesi...

1970-luvulla viimeksi on ollut sellaisia lepovaunuja, ja on joskus ollut keskustelua niiden palauttamiseksi, mutta se vaatii vähän luonnetta matkustaa sellaisissa koska miehet ja naiset matkustavat 6 hengen sekaosastoissa jotka ovat aika ahtaita. Nuorille varmaan ihan jees ratkaisu mutta jos nuorten nättien flikkojen sekaan sekaan tulee joku vanha irstas pervoilija niin flikkojen matka on sitten pilalla. Tai jos mummo ja vaari matkustaa lepovaunussa ja sekaan änkeää neljä viinaan menevää heeboa niin on maassa pari meilensäpahoittajaa lisää.

Keski-euroopassa jossa makuuvaunulla matkustaminen on jostain syystä aina ollut huomattavasti kalliimpaa kuin Suomessa , on näillä lepovaunuilla ollut jonkinlainen markkina-asema.

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
Keski-euroopassa jossa makuuvaunulla matkustaminen on jostain syystä aina ollut huomattavasti kalliimpaa kuin Suomessa , on näillä lepovaunuilla ollut jonkinlainen markkina-asema.

t. Rainer
Klikkaa laajentaaksesi...

Esim. ÖBB:n uusi Nightjetissa on makuvaunua, lepovaunua, missä on sitten vain 4 paikaa ei enää kuusi, ja ihan uusi juttu: Minisuites https://www.nightjet.com/en/komfortkategorien/nightjetzukunft

En tiedä onko se oikesti kallimpi, matkustin joskus Romasta - Wieniin 69€:lla lepovaunussa sekä Varsavasta - Prahaan 49€:lla makuvaunussa ja pari kertaa Malmö- Tukholma lepovaunussa (liggvagn) noin 45€:lla ja makuvaunussa (sovvagn) noin 75€:lla. Kaikki lipput ostin pari viikoa etukäteen.

Ne ÖBB:n minisuites olis ehkä myöskin VR:lle ihan hyvä uusi juttu.
 
Jos nyt oletamme uusien SmX:ien olevan jatkossa pää- ja oikoratoja ajavien VR:n omien taajamajunien (Tampere/Hämeenlinna ja Lahti) kalusto, voidaan olettaa Sm4-kaluston vapautuvan Kouvolan ympärille keskittyvään liikenteeseen, jota nykyisten Lahden ja Kotkan vuorojen lisäksi mahtuisi lisää mainituille radoille sekä lisäksi ainakin Mikkeliin ja Lappeenrantaan. Matalalattiaisella välipalalla täydennetty Sm2 voi myös olla hyvinkin elinkelpoinen junatyyppi lähiliikennepiloteissa, joista ainakin Turku-Uusikaupunki, Oulu-Raahe ja Kokemäki-Rauma taitaisivat olla aloittamista vaille valmiita. Jos myös hybridijuna luotaisiin, olisi Joensuun ja Kuopion väli omiaan heräämään henkiin Joensuusta Pieksämäelle sekä Nurmekseen ajettavien vuorojen lisäksi.
Mutta visiossa on vain yksi jarruttava tekijä, eli VR. Uusi kalusto, kuin myös kierrätyksen kautta uuden elämän saava nykyinen kalusto, olisi syytä sijoittaa kalustoyhtiöille.

Aiemmissa kommenteissa on heitetty kiintoisia näkemyksiä läntisen Uudenmaan liikenteestä. On helppo olla samaa mieltä siitä, että VR ei näitä reittejä ohjelmaansa ota. Alueella on kuitenkin rakenteellinen ongelma sikäli. että Raaseporin kunnan tärkeimpään taajaman eli Tammisaareen ei nykyratoja ilman vaihtoa pääse. Jos Raasepori olisi HSL:n jäsen ja kalustoon kuuluisi hybridijunia, voisi Helsingistä Tammisaareen kulkevia junia olla päivässä jopa toistakymmentä, ja palvelua myös käytettäisiin. Nykyään kovin monet pendelöitsijät mieluummin ajavat autollaan tai busseilla suoraan kotikulmiltaan pääkaupunkiseudulle kuin koukkaavat useimmille raaseporilaisille kovin syrjäisen ja logistisesti hankalan Karjaan aseman kautta.
 
kuukanko sanoi:
Uusien lähijunien hankinta lähti tänään käyntiin. Hankintailmoitus
Klikkaa laajentaaksesi...

Melko suppealla setillä lähdetään liikkeelle. Junan speksi kolme (3) sivua, kaupallista strooria yhdeksän ja EU:n vaatimaa taustaselvitystä, että ethän vain ole korruptoinut 32 sivua. Eli substanssin osuus tässä vaiheessa vajaat 7% sivumäärästä.

Ensimmäinen kierros on siis kauneuskilpailu, jossa pudotetaan ei-toivotut tarjoajat ja toisella kierroksella sitten vasta kääritään hihat.
 
moxu sanoi:
Aiemmissa kommenteissa on heitetty kiintoisia näkemyksiä läntisen Uudenmaan liikenteestä. On helppo olla samaa mieltä siitä, että VR ei näitä reittejä ohjelmaansa ota. Alueella on kuitenkin rakenteellinen ongelma sikäli. että Raaseporin kunnan tärkeimpään taajaman eli Tammisaareen ei nykyratoja ilman vaihtoa pääse. Jos Raasepori olisi HSL:n jäsen ja kalustoon kuuluisi hybridijunia, voisi Helsingistä Tammisaareen kulkevia junia olla päivässä jopa toistakymmentä, ja palvelua myös käytettäisiin. Nykyään kovin monet pendelöitsijät mieluummin ajavat autollaan tai busseilla suoraan kotikulmiltaan pääkaupunkiseudulle kuin koukkaavat useimmille raaseporilaisille kovin syrjäisen ja logistisesti hankalan Karjaan aseman kautta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hangon rata on saamassa sähköt ja ne valmistuu vuonna 2024. Rakennustöiden ajaksi ainakin ekana vuonna lakkautetaan henkilöjunaliikenne kokonaan kesäkuusta joulukuuhun 2021. Joidenkin mukaan Tammisaaren siltoihin tehdään niin paljon muutoksia että se on välttämätöntä. Nähtäväksi jää palaako matkustajajunaliikenne sinne ollenkaan vaikka olisi sähköt.

Ongelma matkustajille ei ole junanvaihto Karjaalla, se vie n 10 minuuttia, ja Hangon radan liikenne voitisiin ihan hyvin hoita vanhoilla Sm2-junilla. Ongelma on tapa miten koko nykyinen liikenne on järjestetty. Turun junat eivät pysähdy enää Kirkkonummella eikä Espoon keskuksessa. Kirkkonummelaiset ja länsi-espoolaiset menettivät v 2016 aikataulu-uudistuksessa yhteytensä muuhun läntiseen Uuteenmaahan ja Turkuun. Kyse on seudusta jossa asuu paljon ruotsinkielisiä ja rautatie on ennen yhdistänyt seudun osat, nyt se erottaa. Karjaalla ja Tammisaaressa on isoja ruotsinkielisiä oppilaitoksia jotka kerää oppilaita koko länsi-Uudeltamaalta ja pk-seudulta asti, samoin tekee Åbo Akademi -yliopisto Turussa.

Maantiekään Helsinkiin ei vedä ja kantatie 51 on luokiteltu yhdeksi Suomen vaarallisimmaksi tieksi. Raasepori ja Hanko kärsivät väestön vähenemisestä kaikissa ikäluokissa alle 65 v. Nuoret muuttavat pois sieltä jos liikenneyhteydet ei parane vaikka etäisyys pk-seudulle on yhtä lyhyt kuin Lahdesta tai Hämeenlinnasta.

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
MJG sanoi:
Melko suppealla setillä lähdetään liikkeelle. Junan speksi kolme (3) sivua, kaupallista strooria yhdeksän ja EU:n vaatimaa taustaselvitystä, että ethän vain ole korruptoinut 32 sivua. Eli substanssin osuus tässä vaiheessa vajaat 7% sivumäärästä.

Ensimmäinen kierros on siis kauneuskilpailu, jossa pudotetaan ei-toivotut tarjoajat ja toisella kierroksella sitten vasta kääritään hihat.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ja sitten se tarjouskilpailu keskeytettiin. Spekseissä vikaa.
 
R.Silfverberg sanoi:
Ongelma matkustajille ei ole junanvaihto Karjaalla, se vie n 10 minuuttia, ja Hangon radan liikenne voitisiin ihan hyvin hoita vanhoilla Sm2-junilla. Ongelma on tapa miten koko nykyinen liikenne on järjestetty. Turun junat eivät pysähdy enää Kirkkonummella eikä Espoon keskuksessa. Kirkkonummelaiset ja länsi-espoolaiset menettivät v 2016 aikataulu-uudistuksessa yhteytensä muuhun läntiseen Uuteenmaahan ja Turkuun. Kyse on seudusta jossa asuu paljon ruotsinkielisiä ja rautatie on ennen yhdistänyt seudun osat, nyt se erottaa. Karjaalla ja Tammisaaressa on isoja ruotsinkielisiä oppilaitoksia jotka kerää oppilaita koko länsi-Uudeltamaalta ja pk-seudulta asti, samoin tekee Åbo Akademi -yliopisto Turussa.
t. Rainer
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos IC-junia ei haluta pysähtymään Kirkkonummella, josta on yhteys muualle lähijunaverkkoon, onkos Kirkkonummella mahdollisuutta kääntää junaa lännestä ja ajaa Hangon junia sinne asti? Kalliimpaa se on ilman muuta kuin IC-junien pysäytys Kirkkonummella, mutta yhden SM2-yksikön junilla tuon välin sahaaminen saattaisi olla halvempaa kuin useamman Sm5 yksikön Y, X tai U junien jatkaminen Karjaalle asti kerran kahdessa tunnissa. Karjaan ja Kirkkonummen välillä ei taida ratakapasiteettikaan olla rajoittava tekijä.
 
Makke93 sanoi:
Jos IC-junia ei haluta pysähtymään Kirkkonummella, josta on yhteys muualle lähijunaverkkoon, onkos Kirkkonummella mahdollisuutta kääntää junaa lännestä ja ajaa Hangon junia sinne asti? Kalliimpaa se on ilman muuta kuin IC-junien pysäytys Kirkkonummella, mutta yhden SM2-yksikön junilla tuon välin sahaaminen saattaisi olla halvempaa kuin useamman Sm5 yksikön Y, X tai U junien jatkaminen Karjaalle asti kerran kahdessa tunnissa. Karjaan ja Kirkkonummen välillä ei taida ratakapasiteettikaan olla rajoittava tekijä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo voi olla ihan varteenotettava vaihtoehto, ja ehdotettukin että kiskobussi tulisi kirkolle asti muutaman kerran, mutta maksajia ei ole löytynyt.

Pikajunien pysähtymättömyys johtuu siitä että jos se pysähtyisi, sama junarunko ei ehtisi kääntyä Helsingissä ennen seuraavaa paluulähtöä. Siksi vain aamun aikaiset lädöt Turkuun ja illan myöhäiset Helsinkiin pysähtyvät. Tai ehtisi, mutta marginaali olisi liian tiukka. Tämä on ollut käytäntö sen jälkeen kun ohjausvaunut otettiin käyttöön ja jokainen junarunko sahaa pitkin päivää edestakaisin lyhyillä kääntöajoilla. Ennen junarunko odotti Helsingissä reilun tunnin ennen paluuta tai runko jatkoi esim Imatralle. Syynä muutoksiin olivat VR:n säästötoimenpiteet sen jälkeen kun Onnibus alkoi kilpailla hinnoilla, ja samaan aikaan Nokia lopetti matkapuhelintehtaan ja kaiken toimintansa Salossa joka oli VR:lle iso liikematkustus-asiakas rantaradalla.

Tähän voi tulla parannus kun ja jos ns Espoon kaupunkirata saadaan valmiiksi mutta siihen menee vähintään 5-10 vuotta. Silloin rantaradan U-lähijunien pysähdyskäytäntö muuttuu niin että ne eivät hidasta IC-junien kulkua Leppävaaran ja Kirkkonummen välillä. Myös tasoristeykset ja laituripolut poistuvat ja radan alustarakenne uusitaan joten junien nopeutta voidaan nostaa. Tällä saataisiin takaisin kalliit minuutit jotka menisivät hukkaan jos juna pysähtyisi kirkolla.

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
Tuo voi olla ihan varteenotettava vaihtoehto, ja ehdotettukin että kiskobussi tulisi kirkolle asti muutaman kerran, mutta maksajia ei ole löytynyt.

Pikajunien pysähtymättömyys johtuu siitä että jos se pysähtyisi, sama junarunko ei ehtisi kääntyä Helsingissä ennen seuraavaa paluulähtöä. Siksi vain aamun aikaiset lädöt Turkuun ja illan myöhäiset Helsinkiin pysähtyvät. Tai ehtisi, mutta marginaali olisi liian tiukka. Tämä on ollut käytäntö sen jälkeen kun ohjausvaunut otettiin käyttöön ja jokainen junarunko sahaa pitkin päivää edestakaisin lyhyillä kääntöajoilla. Ennen junarunko odotti Helsingissä reilun tunnin ennen paluuta tai runko jatkoi esim Imatralle. Syynä muutoksiin olivat VR:n säästötoimenpiteet sen jälkeen kun Onnibus alkoi kilpailla hinnoilla, ja samaan aikaan Nokia lopetti matkapuhelintehtaan ja kaiken toimintansa Salossa joka oli VR:lle iso liikematkustus-asiakas rantaradalla.

Tähän voi tulla parannus kun ja jos ns Espoon kaupunkirata saadaan valmiiksi mutta siihen menee vähintään 5-10 vuotta. Silloin rantaradan U-lähijunien pysähdyskäytäntö muuttuu niin että ne eivät hidasta IC-junien kulkua Leppävaaran ja Kirkkonummen välillä. Myös tasoristeykset ja laituripolut poistuvat ja radan alustarakenne uusitaan joten junien nopeutta voidaan nostaa. Tällä saataisiin takaisin kalliit minuutit jotka menisivät hukkaan jos juna pysähtyisi kirkolla.

t. Rainer
Klikkaa laajentaaksesi...

Tällä hetkellä ei Hkissä käytetä lyhyttä kiertoa vaan kyllä ne rungot yli tunnin seisovat.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös