VRO:n vetureiden hylkäys- ja hankinta-aikataulu

Ja mitäs sille nollakasille kävikään? Riksussa se kuukausi sitten seisoi ohjausvaunun ja moottorivaunun väli poikki.
Mikäli olen asian oikein ymmärtänyt, juurikin Riihimäellä oli jokin vaihtoliike (tai siihen rinnastettava siirto) mennyt pitkäksi ja runkoon tulleita vaurioita oli alettu selvittää. Ilmeisesti tästä onnettomuudesta aiheutuneet vauriot eivät olleet kovinkaan kummoisia, vaan yksikkö oli muuten ikänsä puolesta kovin heikossa kunnossa, kansankielellä läpimätä. Jos jollakulla on asiasta päivitetympää tietoa, lukisin siitä mielelläni esim. tästä samasta ketjusta.
 
Siis jos ymmärsin ed viestin oikein, 6008:n kunto on liian huono eikä sitä enää korjata.
2519 matkalla Hyvinkäälle, kilpailevan sivuston mukaan nähty ainakin Jyväskylässä.
Onko tällähetkellä Hy pajalla enää Dv15/6 raatoja?
 
Siis jos ymmärsin ed viestin oikein, 6008:n kunto on liian huono eikä sitä enää korjata.
Virallista päätöstä ei kai ole, ainakaan HyKnp:lla eivät tienneet siitä. Suunniteltu kuulemma on, että moottorivaunu pataan ja ohjausvaunu jää varalle.
 
Mikäli olen asian oikein ymmärtänyt, juurikin Riihimäellä oli jokin vaihtoliike (tai siihen rinnastettava siirto) mennyt pitkäksi ja runkoon tulleita vaurioita oli alettu selvittää. Ilmeisesti tästä onnettomuudesta aiheutuneet vauriot eivät olleet kovinkaan kummoisia, vaan yksikkö oli muuten ikänsä puolesta kovin heikossa kunnossa, kansankielellä läpimätä.

Tästä voi päätellä, että koko Sm1-sarja on jo huonossa kunnossa ja hylättäneen varsin pian. Tuskinpa 6008 on mikään yksittäinen poikkeus, joskin ehkä huonokuntoisin.
 
Tästä voi päätellä, että koko Sm1-sarja on jo huonossa kunnossa ja hylättäneen varsin pian.

Eli yhdestä kalustoyksiköstä voidaan päätellä koko 50 sähköjunayksikön sarjan kunto? Sm1 - sarja on rakennettu 1968-73 ja saneeraukset tehty välillä 1994-2000. Tästä jo seuraa aika iso variaatio sekä kaluston ikään että sen kuntoon.

Näin suuren sarjan kanssa on myös epäilemättä järkevintä tehdä poisto vähittäin ja käyttää poistettavien laitteita käyttöön jäävien varaosina.

Sm1 - korvaus Sm5:llä on toki osin käynnissä, mutta samaan aikaan olisi toki tarvetta lisätä ja laajentaa sähköjunaliikennettä.
 
Näin suuren sarjan kanssa on myös epäilemättä järkevintä tehdä poisto vähittäin ja käyttää poistettavien laitteita käyttöön jäävien varaosina.

Järkevintä olisi myös ajaa vanhinta kalustoa vain ruuhkassa sen verran kuin on pakko, mutta tätä VR ei suostu tekemään. Sm1 -kalustoa ajetaan paljon niinäkin aikoina, jolloin muu kalusto riittäisi. Perusteluna todennäköisesti se, että VR haluaa Sm1:stä eroon ja tarpeettoman kova käyttö edistää tavoitteeseen pääsemistä.
 
Järkevintä olisi myös ajaa vanhinta kalustoa vain ruuhkassa sen verran kuin on pakko, mutta tätä VR ei suostu tekemään.

Eikö? Väittäisin, että Sm4-junat ovat ruuhka-aikojen ulkopuolella yliedustettuina lukumääräänsä nähden. Lisäksi niillä ajetaan runsaasti nimenomaan pitkiä keikkoja, joissa kertyy kilometrejä paljon. Yön juoppojunien osalta taas lienee järkevää, että niissä käytetään etupäässä vanhempaa kalustoa.
 
Eikö? Väittäisin, että Sm4-junat ovat ruuhka-aikojen ulkopuolella yliedustettuina lukumääräänsä nähden. Lisäksi niillä ajetaan runsaasti nimenomaan pitkiä keikkoja, joissa kertyy kilometrejä paljon.

"Yliedustus" on aika jännä ilmaisu. Kysehän on siitä, että VR:llä on paha pula matalalattiaisesta kalustosta (yli puolet lähiliikenteestä on korkealattiaista!) joten on aivan luonnollista että Sm4:t tekevät pisintä päivää. Sm4:ien arvo on myös taloudellisesti huomattavasti korkeammalla kuin mätien Sm1/2:n, jotka ovat jo tuottaneet arvonsa takaisin.
 
Eli yhdestä kalustoyksiköstä voidaan päätellä koko 50 sähköjunayksikön sarjan kunto? Sm1 - sarja on rakennettu 1968-73 ja saneeraukset tehty välillä 1994-2000. Tästä jo seuraa aika iso variaatio sekä kaluston ikään että sen kuntoon.

Tosin Sm1-junista rakennettiin 1968-1969 vain viisi protoyksikköä. Varsinainen sarjatuotanto oli käynnissä 1970-1973. Sm1-junien saaneeraus alkoi kyllä 1994 mutta silloin kysymys oli yhdestä ainoasta yksiköstä (6006+6206). Muut saneerattiin 1996-2000. Toisin sanoen Sm1-junien välillä ei ole sen paremmin valmistusajankohdan kuin saneerauksenkaan osalta ikäeroa montaakaan vuotta, kun ei takerruta prototyyppeihin. Eikä ole syytäkään takertua, koska tässä puheena ollut 6008 ei kuulu protoyksikköihin sen paremmin valmistuksen kuin saneerauksenkaan osalta.
 
Järkevintä olisi myös ajaa vanhinta kalustoa vain ruuhkassa sen verran kuin on pakko, mutta tätä VR ei suostu tekemään. Sm1 -kalustoa ajetaan paljon niinäkin aikoina, jolloin muu kalusto riittäisi. Perusteluna todennäköisesti se, että VR haluaa Sm1:stä eroon ja tarpeettoman kova käyttö edistää tavoitteeseen pääsemistä.

Liityn yo. väitettä ihmettelevien joukkoon. Ruuhka-aikaan on käytännössä kaikki kynnelle kykenevät Sm4:t liikenteessä, monesti huoltotilanteesta johtuen joudutaan jopa osa aikatauluihin merkityistä matalalattiavuoroista ajamaan vanhalla kalustolla A- ja M-junissa.
 
Muut saneerattiin 1996-2000.
Jos nyt oikein tarkkoja ollaan, niin ensimmäinen (6031+6231) on merkitty valmistuneeksi 12.95 ja viimeinen (6037+6237) 2.01. 6008+6208 puolestaan 11.96 eli ensimmäisten joukossa kuitenkin. Sarjasaneeraukset siis alkoivat kuitenkin jo vuoden 1995 puolella.
 
huoltotilanteesta johtuen joudutaan jopa osa aikatauluihin merkityistä matalalattiavuoroista ajamaan vanhalla kalustolla A- ja M-junissa.

Jos, ja kun VR:n sisäisissa aikatauluissa on matalat ja korkeat vuorot, olisi ihan mukavaa, jos suuri yleisökin saisi tietää niistä. (Harrastajankin olisi helpompi vältellä liian muovisia junayksiköitä. :)) Saatiinhan sentään ratikoillekin matalat vuorot aikatauluihin.
 
Sama juttu kuin ratikoilla: Matalalattiavuoroja ei haluta painaa julkisiin aikatauluihin, koska matalalattiakalustoa on naurettavan vähän. Vasta MNLRV- ja Manne-kalusto antoi riittävästi pelivaraa, että matalalattiavuoroon myös tulee matalalattiavaunu vaikka tekniikka olisi toista mieltä.

Matalalattia-aika tulee kun Sm5-sarja on valmis. Olisi voinut olla aiemminkin, jos Sm1/Sm2-vaunuja oltaisiin suunniteltu pidettäväksi vielä vuosikymmen tai pari, vaikkapa remontoimalla ohjausvaunu matalaksi telien välillä taikka väliin asennettavalla matalalla välipalalla.
 
Jos, ja kun VR:n sisäisissa aikatauluissa on matalat ja korkeat vuorot, olisi ihan mukavaa, jos suuri yleisökin saisi tietää niistä. (Harrastajankin olisi helpompi vältellä liian muovisia junayksiköitä. :)) Saatiinhan sentään ratikoillekin matalat vuorot aikatauluihin.

No perkule, olin täysin siinä kuvitelmassa, että malalattiavuorot _on_ merkitty taskuaikatauluun kursiivia käyttäen. On myös voimakas muisikuva, että näin on aikaisemmin ainakin ollut.

EDIT: Matalalattiavuorot löytyvät aikatauluista osoitteesta http://www.vr.fi/fin/aikataulut/tulostettavat_aikataulut/index.shtml kohdasta "Lähiliikenne pääkaupunkiseudulla". Huomasin tosin, että tällä hetkellä voimassa olevissa Vantaankosken radan aikatauluissa on eri formaatti, eikä matalalattiaisuus tule esille. 16.8. voimaan astuvissa matalalattiajunat on mainittu kaikilla yhteysväleillä.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös