X54-vaunujen linjat

Oletan, että tämän arvauksen taustalla on muutakin kuin vain tieto hallista? Onhan Ruskeasuolla tietenkin muutakin kalustoa.

Satamalinjoilla suuremmista vaunuista tietenkin on hyötyä, eli sikäli ihan looginen ajatus käyttää X54-kalustoa vitosellakin.
Jos matkalaukkujen kanssa on liikeellä niin X54-kalusto on lopulta aika ahdas (pienet penkkivälit ym) vaikka pidempi onkin
 
  • Tykkää
Reaktiot: 8.6
Omien kokemusteni perusteella satamalinjoilla X54 on sikäli katu-Articia parempi, että siinä on sentään avointa tilaa myös vasemmanpuoleisten oviaukkojen ansiosta, vaikka käytävät ovatkin ihan yhtä onnettoman ahtaat. Satamalinjoja olisikin syytä kehittää -kun niitä nyt sattumoisin ei ole mahdollista enää junayhteyksin korvata- siten, että niitä ei voisi yksisuuntaisilla vaunuilla edes liikennöidä, vaan satamien päättäreillä olisi "pakollinen" ajosuunnan vaihto.
Toinen mahdollinen tulevaisuuden linjakuvio voisi sitten tietysti olla linjojen 9 ja 12 "parittaminen" siten, että Länsiterminaalilla vaihdetaan numeroita päittäin, kuten seiskan ja ysin kesken nykyään toimitaan..
 
Omien kokemusteni perusteella satamalinjoilla X54 on sikäli katu-Articia parempi, että siinä on sentään avointa tilaa myös vasemmanpuoleisten oviaukkojen ansiosta, vaikka käytävät ovatkin ihan yhtä onnettoman ahtaat. Satamalinjoja olisikin syytä kehittää -kun niitä nyt sattumoisin ei ole mahdollista enää junayhteyksin korvata- siten, että niitä ei voisi yksisuuntaisilla vaunuilla edes liikennöidä, vaan satamien päättäreillä olisi "pakollinen" ajosuunnan vaihto.

Jos seuraavan hankinnan vaunuissa kaksisuuntavaunut ovatkin sun mielestä sitten liian ahtaita ja yksisuuntavaunut taas parempia, niin pitäiskö pakottaa linjat vain yksisuuntakalustolla ajettaviksi infraa muuttamalla?
 
Toinen mahdollinen tulevaisuuden linjakuvio voisi sitten tietysti olla linjojen 9 ja 12 "parittaminen" siten, että Länsiterminaalilla vaihdetaan numeroita päittäin, kuten seiskan ja ysin kesken nykyään toimitaan..

Eli sitten linja 9 ajettaisiin myös X54-kalustolla, ja kyseisen linjan pysäkit pidennettäisiin tarvittaessa? Linjalla 12 ei voi käyttää yksisuuntakalustoa.

Pidemmät, kaksisuuntaiset ratikathan ovat tulossa Jätkäsaaren/Länsisataman liikenteeseen joka tapauksessa 2030-luvulla, kun Länsisataman pikaraitiotie eli linjan 12 jatko Hakaniemestä Rautatieaseman ja Kampin läpi Jätkäsaareen valmistuu. Mutta ilmeisesti sinulla oli ajatuksena, että molemmat keskustasta Jätkäsaareen ajattevat linjat liikennöisivät pidemmillä vaunuilla?
 
Aika vaikea kuvitella, että yksisuuntaiset vaunut voisivat missään olla kaksisuuntaisia parempia. On aika järjetöntä ylipäätään olla pyrkimättä siihen, että koko kalusto pitkällä ajanjaksolla (nykytilanteessa ehkä jotain 30-40 vuotta eteenpäin) muuttuisi kaksisuuntaiseksi siinäkin tapauksessa, että osalla linjoista säilyisi yksisuuntaisellakin ajamisen mahdollisuus.
Linja 9 olisi hyvä paikka aloittaa yksisuuntaisilla ajamisen mahdollisuudestakin luopuminen. Ilmeisesti se muuten ei tule toteutumaan muualla kuin linjoilla 12 ja 15 sekä Vandaaliassa.
 
Aika vaikea kuvitella, että yksisuuntaiset vaunut voisivat missään olla kaksisuuntaisia parempia.
Vaunujen kapasiteettia rajoittaa mm. pituus, ja vaunujen pituutta rajoittaa pysäkkien pituus. Kaksisuuntaisessa vaunussa toinen ohjaamo vie tilaa matkustamosta, eli matkustamo pienenee, jos kaikki pysäkkejä ei pidennetä.

Kun alkaa miettiä kaksisuuntaisten vaunujen hyötyjä, niin nekin ovat aika pieniä keskustan nykyverkolla. Ensinnäkin vasemmanpuolisten oviaukkojen tuoma "lisätila" ei ole sellainen, jota ei voisi myöskin tehdä yksisuuntaisiin vaunuihin. Kääntösilmukat ovat jo olemassa päättäreillä, ja ne mahdollistavat kääntöraidetta paljon nopeamman ja yksinkertaisemman käännön. Poikkeustilanteen linjakääntö, kuten vaikkapa Jokerilla Oulunkylässä, toimisi keskustassa vain harvemmin liikennöidyillä rataosilla, joilla kiskot ovat erillään autokaistoista. Etelä-Helsingissä pitäisi kulkea väärää kaistaa pitkin autoliikenteen seassa. Mannerheimintiellä tiheä vuoroväli tulisi vastaan kääntökapasiteetin osalta. Risteäviä ratoja on myös sen verran tiheässä, että vaihtoehtoisen reitin/päättärin käyttäminen onnistuu nytkin melko helposti.
 
Jos ajatellaan sellaista tulevaisuudessa täysin mahdollista tilannetta, että Kaivokadun pysäkille on kumpaankin suuntaan tunkemassa enemmän kuin kolme vaunua samaan aikaan, olisi erittäin suotavaa, että kumpaankin suuntaan olisi kahdet kiskot ja osa vaunuista voisi käyttää vasemmanpuolisia ovia. Tämä toki sillä varauksella, että pahin mahdollinen skenaario linjojen määrän suhteen toteutuu. Steissin pysäkki on sikäli ongelmallinen, että useimmilla siinä pois jäävillä matkustajilla on ainakin oletusarvoisesti kiire johonkin, joten jos vaunu joutuu odottamaan pysäkille pääsyä, se vaikuttaa yksinomaan asiakkaiden kiusaamiselta.
Laiturien pidentäminen on monin paikoin tehtävä riippumatta siitä, minkä kokoisia vaunuja linjoilla on, koska pysäkille pääsyn odottaminen ei koskaan palvele kenenkään etua.
 
Jos ajatellaan sellaista tulevaisuudessa täysin mahdollista tilannetta, että Kaivokadun pysäkille on kumpaankin suuntaan tunkemassa enemmän kuin kolme vaunua samaan aikaan, olisi erittäin suotavaa, että kumpaankin suuntaan olisi kahdet kiskot ja osa vaunuista voisi käyttää vasemmanpuolisia ovia.
Tällainen tehdään Kaivokadun peruskorjauksessa/uudistuksessa. Eli pikaraitiotielinjoille välilaituri ja kantakaupunkiraitiotielinjoille omat raiteet ja sivulaiturit.
 
Jos ajatellaan sellaista tulevaisuudessa täysin mahdollista tilannetta, että Kaivokadun pysäkille on kumpaankin suuntaan tunkemassa enemmän kuin kolme vaunua samaan aikaan, olisi erittäin suotavaa, että kumpaankin suuntaan olisi kahdet kiskot ja osa vaunuista voisi käyttää vasemmanpuolisia ovia.
Nykyisillä suunnitelmilla Kaivokadulle tulee kaksi reunalaituria yksisuuntaisille vaunuille ja yhteinen keskilaituri kaksisuuntaisille vaunuille. Toisin sanoen saman suunnan raiteet ovat eri laitureilla, eli raiteen vaihtaminen viime hetkellä tarkoittaisi matkustajille laiturilta toiselle siirtymistä kahden kiskoparin yli... samaan aikaan kun pysäkille on jo saapumassa kolme vaunua.
 
Väännetään tämä nyt vielä ratikkakiskosta, kun ei sitä rautakankea tähän hätään ole.
Kaksi keskilaituria, jonka kummaltakin sivustalta mennään samaan suuntaan. Seuraavana saapuva vaunu ajaa aina sille puolelle, jossa on paremmin tilaa.
Kuvio onnistuu vain tilanteessa, jossa kaikissa vaunuissa on ovet molemmilla puolilla. Epäilemättä tuo tilanne voitaisiin luodakin, sillä tuskinpa edes Helsingin liikennesuunnittelijat niin järjettömiä ovat, että pystyisivät olemaan sijoittamatta yksisuuntaiset vaunut vain sellaisille linjoille, jotka eivät kulje Kaivokatua.
 
Väännetään tämä nyt vielä ratikkakiskosta, kun ei sitä rautakankea tähän hätään ole.
Kaksi keskilaituria, jonka kummaltakin sivustalta mennään samaan suuntaan. Seuraavana saapuva vaunu ajaa aina sille puolelle, jossa on paremmin tilaa.
Väännetäänpä kiskoa toiseen suuntaan. Tässä ei puhuta jostain fantasia-Kaivokadusta, vaan siitä Kaivokadusta Helsingissä, jolle on jo laadittu liikennesuunnitelma ja katusuunnitelma. Ja sinne on tulossa yksi keskilaituri ja kaksi reunalaituria. Kahdessa keskilaiturissa on toki puolensa, ja olisin ehkä itsekin suosinut sitä, mutta sitä ei vaan ole tulossa.
Epäilemättä tuo tilanne voitaisiin luodakin, sillä tuskinpa edes Helsingin liikennesuunnittelijat niin järjettömiä ovat, että pystyisivät olemaan sijoittamatta yksisuuntaiset vaunut vain sellaisille linjoille, jotka eivät kulje Kaivokatua.
Voit toki itse kertoa, miten sijoittaisit 70 X34-vaunua linjoille 1, 4, 8 ja 10 ja lisätään vielä kaupanpäälliseksi uusi Länsi-Helsingin linja 5, jos se auttaa.
 
Takaisin
Ylös