Johdinautojen mahdollisuudet Suomessa
Johdinautojen käyttökelpoisuutta Suomessa arvioidessa tulisi miettiä kahden realiteetin pohjalta:
- Öljypohjaisten polttonesteiden saatavuus heikkenee ja hinta tulee nousemaan
- Vetyautot eivät ole vielä taloudellisesti järkevällä pohjalla oleva teknologia, ja niiden energiansiirron hyötysuhde on huono verrattuna voimansiirtoon suoraan sähklöverkossa.
Johdinautoilla on dieselbusseihin verrattuna oleellisia etuja, joita ei vielä ole mainittu:
- Johdinauton taloudellinen käyttöikä on selvästi dieselbussia pidempi, noin 20 v. (Yksinkertaisempi voimansiirto, ei moottorin tärinää)
- Johdinauton melutaso on alempi ja matkustusmukavuus osin korkeampi (portaaton kiihtyvyys, melutaso alempi)
- Johdinauton liikennöintikustannukset ovat mm. Tallinnan tietojen mukaan noin 30% alhaisemmat kuin dieselbussin.
- Täysmatala nivelbussi on helpompi toteuttaa johdinautona kuin dieselbussina (pyöräkohtaiset vetomoottorit, ei lattian alle vietävää dieselmoottoria).
Nämä tekjät puoltavat myös johdinbussivaihtoehdon pohtimista joukkoliikenteen tulevaisuuden kehittämistä varten.
Lisäksi Landskronan tuore johdinautohanke antaa luotettavat lähtöarvot johdinauton arviointiin. Siellä hanke pysyi erinomaisesti budjetissaan.
Johdinauton pääongelma on kuitenkin se, että se soveltuu vain varsin tiukasti rajattuun kapasiteettitarpeeseen. Toisaalta johtimia ei kannata rakentaa harvaan liikennöidylle linjalle. Toisaalta johdinauton kapasiteetin maksimiraja on noin nivelbussi 5 minuutin välein (120 x 12 bussia = 1440 matkustajaa / tunti / suunta). Jo tätä pienemmilläkin matkustajamäärillä voi olla perusteltua rakentaa raitiotie.
Matkustajamäärältään hyvin raskaasti kuormitetuille linjoille johdinauto ei siis sovellu eikä korvaa raitiovaunua. Toki on tietty "siirtymäalue", jolla sama kapasiteetti voidaan toteuttaa sekä raitiotienä että johdinautona.
Karkeasti ottaen raitiotie on oikea ratkaisu hyvin raskaasti kuormitetuille runkolinjoille sekä linjoille/seuduille joilla on mahdollisuus käyttää hyväksi junaratoja duoraitiotieperiaateella. Lisäksi on huomioitava, että raitiovaunun tasaisempi kulku ja korkeampi statusarvo kuitenkin houkuttelevat enemmän matkustajia.
Mitä sovelluksia johdinautolle voisi Suomessa olla?
Turun tai Tampereen runkolinjojen ratkaisuksi johdinautot eivät sovellu. Jotta näissä kaupungeissa saadaan joukkoliikennettä tehostettua ja sen vetovoimaa lisättyä, on useimmiten yhdistettävä useita nykyisiä bussilinjoja yhteen runkolinjaksi. Tähän ei johdinauton kapasiteetti riitä. Tämän vuoksi Turussa ja Tampereella johdinautojärjestelmien rakentaminen ei liene perusteltua.
Keskikokoisissa kaupungeissa (Oulu, Lahti, Jyväskylä, Kuopio, Pori, jne.) johdinautoilla lienee mahdollisuuksia, jos kaupungissa ei ole mahdollista käyttää duoraitiovaunuperiaatetta. Esimerkiksi Porissa tai Kuopiossa selvät duoraitiotien käyttömahdollisuudet sulkenevat johdinautot pois.
Johdinauto voisi olla mahdollinen myös pienemmissä kaupungeissa, varsinkin jos kaupunki sijaitsee sen halki kulkevan rautatielinjan "keskellä". Ehkäpä johdinautolle voisi olla konkreettisia mahdollisuuksia esimerkiksi Hämeenlinnassa tai esimerkiksi Keravalla? Näissä kaupungeissa duoraitiotielle ei ole juuri mahdollisuuksia mutta rautatieasemalle syöttävien selkeiden runkolinjojen tarve on selvä. Malli muistuttaisi Landskronaa.
Yksi erityistapaus johdinautojen mahdollisuuksista on Itä-Helsinki, jonne käsittääkseni touhuttiinkin aikanana syöttölinjojen liikennöintiä johdinautolla.
Aivan selvää kuitenkin on, että johdinautot ovat mahdollinen ratkaisu vain kaupungeissa, joissa siirrytään jonkin tyyppiseen kaupungin vastaamaan joukkoliikennejärjestelmään. Johdinautojen toteuttaminen ei ole mahdollinen linjalupaperiaatteella toimivien järjestelmien puitteissa.
Pari kysymystä vielä asiaa paremmin tunteville:
- Oliko Helsingin ja Tampereen johdinautolakkautuksiin muita keskeisiä syitä kuin se, että käytössä oleva kalusto oli vanhentunut ja "hajosi käsiin".
- Miten konkreettisia suunnitelmia Helsingissä ja Tampereella oli 1970-luvulla johdinautoliikenteen kehittämisestä ja laajentamisesta?
- Tiedän, että ainakin Turussa ja Lahdessa on harkittu johdinautolinjoja. Turussa johdinautoja harkittiin 1940-luvulla myöhempää dieselbussilinja 4:ää vastaavalle reitille. Onko muualla ollut johdinautosuunnitelmia?
