Runkolinjasto 2020

"Yllättävää" että virkamies ei ymmärrä että jos telakalla pitää olla seitsemältä töissä niin sitten sinne pitää järjestää liikenne niin että siellä ollaan seitsemältä.
Ja vieläpä niin että virkamies jopa poistaa toimivat ja erittäin käytetyt työmatkavuorot vain sen takia että jotain "pitää uudistaa".

Koko runkolinjatouhu on kyllä epäonnistunut ja keskeneräinen. Ei vaivauduttu tarkemmin perehtymään mitä hyvää, toimivaa ja säilyttämisen arvoistavanhassa linjastossa oli.
Olisi mielummin pitänyt uudistaa maltillisemmin (vaikka viiden vuoden ajanjaksolla) ja siirtyä runkolinjoihin vähitellen tuhoamatta toimivia yhteyksiä.
 
Ja vieläpä niin että virkamies jopa poistaa toimivat ja erittäin käytetyt työmatkavuorot vain sen takia että jotain "pitää uudistaa".

Koko runkolinjatouhu on kyllä epäonnistunut ja keskeneräinen. Ei vaivauduttu tarkemmin perehtymään mitä hyvää, toimivaa ja säilyttämisen arvoistavanhassa linjastossa oli.
Olisi mielummin pitänyt uudistaa maltillisemmin (vaikka viiden vuoden ajanjaksolla) ja siirtyä runkolinjoihin vähitellen tuhoamatta toimivia yhteyksiä.
Tää telakkajuttu haiskahtaa siltä, että vanha aikataulu oli vain syötetty jollekin tekoälylle ja sen tarjoamat parannusehdotukset vain otettiin suoraan suunnitelmaan.

Tekoäly huomaa, että telakalle ajetaan outoon aikaan vuoroja ja ehdottaa niiden poistamista, koska se ei ymmärrä työpaikka- ja asuinalueen eroa.
 
Pernon telakan yhteydet ovat kyllä silti parantuneet nyt, vaikka purnausta on. Kuitenkin telakan kaikki liikenne ei ole sidottu vain arkipäivien 2-3 kellonlyömään.

Jos kysyntää olisi riittävästi, niin olisi varmasti saumaakin Tampereen Y-linjaston hengessä pistää pystyyn jotkut työmatkalinjat esim. 90, 91 ja 92. Niiden liikennöinti ei tule edulliseksi, mutta voitaneen puolustaa sitä ajatustasolla, jos vaan matkustajia riittää. Nuo vaatisivat omat autopäivänsä ja -kiertonsa. Jos ei sitten haluta samalla lisää huruasiointilinjojakin.

En nyt vanhoja 80 ja 90 tutkiessani keksinyt mikä tarkkaan ottaen olisi heikentynyt haitallisen paljon. 10A tarjoaa nytkin suoran Runosmäen-yhteyden. Härkämäen kautta ajavaa, vaihdotonta yhteyttä ei enää ole, joten siltä osin voidaan sanoa heikentyneen. Muilta osin 80 reitin varrelta on otettava 10 + 3.

Täl puol jokke mennyt 90 on toki poissa, joten Port Arthurin ja kaakon yhteydet ovat vaihdollisia. Toisaalta, eipä sillä Varissuon kannalta ole merkitystä, kun 90 oli hidas reitti sieltä käsin.

Telakkaväellä on nähtävästi niin paljon omia autoja, että aamun jämävuoro Jäkärlästä on tullut bongattua kevyessä 2-3 matkustajan kuormassa. Mutta paluuta siinäkään ei ole ollut, joten Jäkärlästä työmatka on tähänkin asti ollut vaihdollinen ainakin yhteen suuntaan.

206:n irtonainen aamuvuoro telakan pohjoisportin kautta ei ole avautunut itselleni. Paluuyhteyttä ei ole, joten nähtävästi porukka suostuu kävelemään silloin pääportille tai 206/220?

Mielestäni tässä telakka-asiassa näkyy samaa linjastosuunnittelun kehityskulkua kuin mitä Tampereella on tapahtunut vuosikymmeniä kestäneen vaivihkaisen muutoksen myötä. Turussa on sentään vielä yksi niinkin merkittävä teollinen työpaikka kuin Pernon telakka, toisin kuin Tampereella, jossa kaikki on joko kadonnut, pienentynyt, muuttanut tai porukka menee ennemmin omalla kotterollansa. Y-linjasto ja varsinaisten linjojen poikkeavat vuorot (esim. linja 20 ja merkinnät C ja L, tai linja 2 ja x jne.) ovat kadonneet, kun linjasto on pyritty pitämään selkeänä/yhtenäisenä ja toisaalta kysyntä/tarve on kadonnut/vähentynyt. Y33 on ehkä lähintä mitä on ollut Turun 80, 90 ja 91. Ts. linja on ollut osa normilinjastoa, mutta silti työmatkalinja.

Noin yleisesti ottaen, esim. Vienolan valitukset ohittavat sen tosiseikan, että Vienolan-yhteys on nyt lauantaisin ja pyhinä tiheämpi. Lisäksi poistui pyhien köröttely Suikkilan kautta. Sama koskee myös Liljalaaksoa, jossa 10A tarjoaa sekä täysin uusia yhteyksiä että aiempaa tiheämmän keskustayhteyden 10A + 8. Ja Liljalaaksossa nyt vaikka kävelee linjalle 2, jos vaihto on liian raskas prosessi. Majakkarannassa on toki purnausta, mutta adressi ei nähtävästi kohtaa todellisen linjojen 3 ja 30 matkustajatilaston kanssa. Majakkarantaan voisi ehkä luoda 39A - painottaen konditionaalia, sillä sitten tulisi kuitenkin uutena purnauksena vaihdollisuus.

Ehkä vähiten huomiota on saanut se, että Rauhakylän yhteydet Turkuun loppuivat. Samaan aikaan Jäkärlä on kuitenkin voittaja, kun vuorotarjonta parani ja toisaalta linjan 22 reitti parani, vaikka se toki samanaikaisesti korvaa linjan 13 Takakirveellä.

Kommentteja palautepalvelussa ja Turkkarissa lukiessa huomaa sen, että paljon menee porukalla ohi esim. vanhojen ja uusien linjojen parempi vuoroväli tai liikennöintiaika, sekä uudet yhteydet. Esim. Kompassisairaalan pysäkki on vahva liityntäpysäkkiavaus ja oikeansuuntainen siirto joukkoliikutustoimistolta. Lisäksi Turussa on nyt vihdoinkin saatu bussiliikenteelle yhtä hyvä liikennöintiaika kuin Tampereella. Ihan klo 4 ei vielä sentään liikenne ala. Ja raitiotie liikennöi hieman pidempään yöhön.

Mitä tulee vanhan paikkaamiseen, niin mielestäni tämä oli oikea veto, toisin kuin linjastosekametelin täydentäminen. Esim. nyt Hirvensalossa on hyvä runkolinjayhteys ja huruyhteydet hoidetaan liityntänä, eikä istuttamalla kaikki ympäri saarta (vrt. 55 ja 56). Samoin täl puol jokke ei ole 3, 12 ja 30 ajamassa enää harvemmalla vuorovälillä eri reittejä, vaan resursseja on keskitetty.

Kehitystarpeiden osalta isoimmaksi nousee mielestäni se, että runkolinja 7 täytyisi saada aikaiseksi, niin päästäisiin eroon jaottelusta 6 ja 6A. Naantali ja Raisio ovat nähtävästi 3A, 6 ja 6A osalta maksuhalukkaita, joten linjan 801 poistuminen vuonna 2027 Föli-yhteistariffista tulee väistämättä johtamaan siihen, että Kaarinan on tehtävä jotain ja linja 7 saadaan aikaiseksi. K1 + 7 hoitaisi varmaan osan nykyisestä 6A:n köröttelystä Kairiskulmassa ja Hovirinnassa. Myös 221:n osittainen palauttaminen esim. Kupittaalta (Kompassisairaala) alkavana voisi olla yksi vaihtoehto, jos Turku näkee järkeä osallistua Itäharjun ja Skanssin yhteyksien kustannuksiin.

Lopuksi: Turussa on sentään saatu jotain isoa aikaiseksi ilman raitiotietäkin, vaikka poliitikoille se on isompi juttu kuin runkolinjasto, vaikka itse pidän sitä tärkeämpänä kehitysaskeleena. Paljon muutoksista on sellaisia, että ne eivät kanna heti hedelmää. Esim. linja 10 köröttelee paljon vajaana laitatunteina - toistaiseksi. Kunhan Linnanfältti valmistuu ja muutenkin porukka löytää uuden yhteyden, tulee varmasti tapahtumaan myönteinen käänne. Mielestäni uusi runkolinjasto on kyllä komea, kun katsoo kokonaisuutta, eikä jonkun tietyn työmatkan kohtaloa tmv. Hittolainen, 15 min vuoroväliä linjalla 3 klo 1 asti arkisin!
 
Viimeksi muokattu:
Samaan aikaan, kun kirjoitin pidempää kommentaariani aiheesta, olikin sitten Turkkarissa sopivasti julkaistu uutinen: Föli vastaa telakan huutoon työmatkavuorojen poistumisesta: "Voidaan räätälöidä jotain."

– Viikon jälkeen (uudistuksen voimaantulon, toim.huom.) emme tietenkään voi vielä sanoa, että kuinka moni siirtyy käyttämään tiheämpää vuorolinjaa, mutta meillä on nyt suunnittelussa useampi vaihtoehto, miten voimme lisätä telakan työaikoihin toimivia vuoroja. Esimerkiksi kehärunkolinja 10A on yksi vaihtoehto. Siellä on sellaista aikaa, jolloin kaikki bussit eivät ole liikenteessä, joten voimme räätälöidä jotakin, Jorasmaa vakuuttaa.
80 ja 90 liikennöivät kylläkin sellaiseen aikaan, että kehälinjasopimuksesta (10/10A) ei mielestäni liikene poikkeamaa johonkin autokiertoon jonkun työmatkalinjan verran.

Joukkueliikuntalautakunnan pj Kallio:
– Tietenkään emme halua vaikeuttaa uudistuksella kenenkään työhön menoa. Palautteen mukaan olen ymmärtänyt, että suurin ongelma ovat poistuneet vanhat täydentävät linjat 80 ja 90, ei niinkään runkolinja 3. Fölin henkilökunta suunnittelee ja pohtii nyt kiivaasti, miten saamme parhaiten palveltua telakan väkeä, Kallio komppaa Jorasmaata. Hän arvioi, että nimenomaan runkolinjoihin syöttöliikennettä tekeviä vuoroja voitaisiin lisätä.

– Se koskisi siis muun muassa Halisen ja Uittamon alueita eli niitä, joihin vanhat työmatkalinjat ovat kulkeneet. Lisäksi todennäköisesti lisätään Kauppatorilta lähtevien runkolinjojen vuoroja aamuseiskaan tai puoli seiskaan, Kallio arvioi.
Annan sen verran paljon siimaa linjan 90 osalta, että Uittamolta ja Haritusta matka-aika linjalla 90 on saattanut olla lyhyempi kuin korvaava yhteys keskustan kautta, vaihdollisena. Mutta Lausteelta, Vaalasta ja Varissuolta matka-aika on keskustan kautta lyhyempi. Halinen ei liity kyllä mitenkään tähän, sillä 80 ja 90 eivät ole kulkeneet sitä kautta. Sen sijaan Halisista on nyt todennäköisesti nyt parempi yhteys.

En oikein näe, että tässä tarvittaisiin nyt lisää mitään syöttölinjoja. Jos elo-syyskuussakin tekee vielä tiukkaa linjalla 3 Pernoon/Pernosta, niin lisävuorot voisivat tulla kyseeseen. Tai vaihtoehtoisesti luodaan työmatkalinja, mutta se tietää väistämättä autopäivän lisäämistä. Samoin ne lisävuorot teettävät sen, jos ei sitten 70-sarjan koulumatkalinjoissa ole sopivasti saumaa.
 
Viestiketjussa aiemmin esiintyneeseen Ylioppilaskylästä mutisemiseen voisi vastata vielä Fölin vastineen muodossa.
Tilanne tulee tulevaisuudessa muuttumaan, kun Caribian kylpylän piha-alueen kehittäminen etenee. Silloin käyttöön otettaisiin päätepysäkki Urho Kulovaaran kadun risteyksessä, ja molemmat Ylioppilaskylän linjat kulkisivat Helsingintieltä tullessaan Inspehtorinkadun kautta uudelle päätepysäkille. Uusi järjestely kuitenkin edellyttää kuitenkin vielä päätöksiä mm. rahoituksesta ja rakentamisesta, eikä muutosta toteuteta vielä tänä vuonna. Nykyisillä katujärjestelyillä reitit on pitänyt suunnitella Caribian päätepysäkkiin tukeutuen, ja järjestely ei mahdollista molempien linjojen ajattamista Ylioppilaskylää kiertäen kustannustehokkaasti.
Kaiken kaikkiaan Yo-kylästä on kyllä yhdistelmällä 5 + 39 + 220 todella runsas tarjonta nyt. Ja vaihdot nyt vaan kuuluvat runkolinjastomalliin. Samahan se olisi raitiotien kanssa. Ai mutta! Sehän on raitiovaunuliityntää. Sitten se on jeppis. :rolleyes:

Turun linjasto on ollut aiemmin sekametelisoppa, jossa on ajettu harvemmalla vuorovälillä kaikenlaista kissanristiäislinjaa. Nyt poistuneet 50-sarjan linjat olivat hyvä esimerkki tästä. Tulee väistämättä mieleeni Paunun Nokian-kiertoajelut tmv. 71 MR Kehoon, anyone? Kyllä, Yo-kylän päässä niitä meni aika paljonkin, mutta Hirvensalossa vähemmän. Onko se kannustanut jl-käyttäjäksi? Ei nähtävästi.

Pakkokulkijoille ja joustovalmiille vaihdottomuus on toki ollut mieluisaa, jos esim. 30 min vuorovälin mukaan on ollut valmis ajoittamaan menonsa. Esim. Hirvensalossa on nyt vaan oltava jokin 5/5A, jos haluaa saada Föli-matkustuksen nousuun. Samoin tarvitaan esim. linjan 3 suorempaa reittiä Itäharjussa, eikä puupientalomielensäpahoittajien pihakatuhenkistä kiertoajelua (vrt. 32 ja 42) ja olennaista on vain se, että se yhteys on, vaikka itse mennään sitten Octavialla.

On hyvä, että bussipohjaisestikin haetaan ratkaisuja, eikä kaikkea ripusteta raitiotiepäätöksen varaan.
 
Viimeksi muokattu:
Kaiken kaikkiaan Yo-kylästä on kyllä yhdistelmällä 5 + 39 + 220 todella runsas tarjonta nyt.
Ongelma ei ole tarjonta vaan reititys. 5 ja 220 päättävät suoraan Caribialle joka on Yo-kylän sivussa, sivuuttaen kokonaan itäisen Yo-kylän jossa on puolet Yo-kylän asukkaista. Siitä on lyhyimmillään hautuumaan ja kukkulan epävirallisia kinttupolkuja oikaisten n. 600 metriä ensimmäiseen Yo-idän taloon, kaukaisimpaan yli kilometri. Talvella pitää kiertää Suntiontien tai Inspehtoorinkadun kautta koska talvikunnossapitoa ei ole.

Ja vaihdot nyt vaan kuuluvat runkolinjastomalliin. Samahan se olisi raitiotien kanssa. Ai mutta! Sehän on raitiovaunuliityntää. Sitten se on jeppis.
Maailmalla kun bussijärjestelmiä on muutettu kertaheitolla runkolinjastoksi, on siihen panostettu muissa aspekteissa kuin aikatauluissa ja reiteissä.

On lisätty bussien katuinfraa (kaistat, lv-etuudet), lähes aina lisätty nivelbusseja, ehostettu pysäkkejä, avorahastus on otettu käyttöön ja näiden rinnalla on parannettu kävely-ympäristöä – jotta ne pidemmät matkat pysäkille tai lisääntyneet vaihdot eivät tuntuisi ikäviltä, että runkolinjasto olisi oikeasti parempi kokemus kuin aiempi järjestelmä. Siksi se ratikkaan vaihtokin tuntuu eriltä, koska ratikasta ja sen reitin ympäristöstä on tehty korkeatasoisempaa.

Nyt päättäjille ja kaupunkilaisille myytiin linjastouudistus mielikuvilla, että saataisiin joku korkeatasoinen ja ratikan tasoinen vaihtoehto. Ei saatu. Sen sijaan saatiin uudet reitit ja aikataulut jotka eivät tule pärjäämään syksyllä kun kansa palaa arkeen, bussit täyttyy uudelleen ja autoletkat palaa samoihiin ruutukaava-alueen risteyksiin.
 
Tää telakkajuttu haiskahtaa siltä, että vanha aikataulu oli vain syötetty jollekin tekoälylle ja sen tarjoamat parannusehdotukset vain otettiin suoraan suunnitelmaan.

Tekoäly huomaa, että telakalle ajetaan outoon aikaan vuoroja ja ehdottaa niiden poistamista, koska se ei ymmärrä työpaikka- ja asuinalueen eroa.

Ei pidä paikkaansa. Silloin kun tämä suunnitelma on tehty, ei tekoälyn käytöstä joukkoliikennesuunnittelussa ole ollut mitään kokemusta. Mitään varteenotettavia tekoälymalleja ei vielä ole ollut olemassa ennen paria viimeistä vuotta. Koen tuon myös arvostuksen puutteena joukkoliikennesuunnittelijoita kohtaan. Siellä on ihan oikeita ammattilaisia tekemässä sitä työtä. On totta, että suunnittelussa käytetään paljon automaatiota ja ohjelmistoja, mutta missään nimessä ei kannata olettaa, että ihminen olisi kokonaan ulkoistettu siitä hommasta. Joukkoliikennesuunnittelussa suunnittelutyö tehdään kuitenkin edelleen pitkälti käsin ja ammattitaidolla.

Tämä ei ollut puolustuspuheenvuoro tuolle suunnitelmassa tehdylle ratkaisulle, vaan minulla särähti tuo kommenttisi pahasti korvaan.
 
Ongelma ei ole tarjonta vaan reititys.
Ja itse viittaan uudestaan Fölin vastineeseen sekä linjan 39 käyttöön. Lisäksi totean, että linjan 220 kiertoaika ei salli reitin pidentämistä, joten vedän sen vaihtoehdon pois.
On lisätty bussien katuinfraa (kaistat, lv-etuudet), lähes aina lisätty nivelbusseja, ehostettu pysäkkejä, avorahastus on otettu käyttöön ja näiden rinnalla on parannettu kävely-ympäristöä – jotta ne pidemmät matkat pysäkille tai lisääntyneet vaihdot eivät tuntuisi ikäviltä, että runkolinjasto olisi oikeasti parempi kokemus kuin aiempi järjestelmä.
Turussa on tietääkseni Swarcon liikennevalo-ohjauksen yhteydessä toteutettu (tai on ainakin toteutettavissa) liikennevaloetuudet kaikkiin risteyksiin, mutta toimivuudesta ei ole mitään käryä. Mitä tulee joukkoliikennekaistoihin, niin niitä kannattaisi lisätä tiettyihin paikkoihin, kuten esim. Raisiossa, jossa keskusta on sumppu. On vaan jälkeenpäin aika vaikeata tehdä mitään sille. Sama koskee Turussa esim. Aninkaistensiltaa. Kolmen Katariinan bulevardin osalta oletan moottoriajoneuvokiellon olevan vain väliaikainen. Vaihtopysäkkien osalta puuttuu nähtävästi katoksia, eikä vain Kupittaalta, vaan myös esim. Hirvensalosta ja Artukaisista. Kompassisairaalan uusilta pysäkeiltä ne puuttuvat kokonaan, mikä on kyllä todella iso puute ja en tiedä mihin tämä perustuu.

Noin yleisesti ottaen mielestäni suurin synti koko projektissa on pysäkkimerkintöjen päivityksen, uusien pysäkkien ja päätepysäkkien rakentamisen ryssiminen. Niin, ja Raunistulan sekä Kupittaan katutyömaat. Jännä kyllä näistä ei ole palautepalvelussa tai Turkkarissa nähtävästi auottu. Mutta toisaalta - eihän se olisi Turku, jos asiat olisi tehty todella vakuuttavasti.
Siksi se ratikkaan vaihtokin tuntuu eriltä, koska ratikasta ja sen reitin ympäristöstä on tehty korkeatasoisempaa.
En nyt näe, että Tampereella olisi raitiotie jotenkin korkeatasoisempaa odottelua. Samalla tapaa on katosta ja pysäkkinäyttöä busseillekin. Kyse on vain siitä vekottimen aiheuttamasta mielikuvasta.
 
Viimeksi muokattu:
Ja nyt sitten Föli rupesi jo säätämään Pernon telakan liikennettä.
Yksi esimerkki hienosäädöistä on Pernon alueen aamun työmatkayhteydet. Työmatkaliikenteen sujuvuutta parannetaan lisäämällä lisävuoroja linjoille 3 ja 10A aamuun, kello viiden ja seitsemän välille. Lisäksi liikenteeseen lisätään kaksi uutta vuoroa, jotka saapuvat Pernoon ennen puolta seitsemää. Näistä toinen lähtee Runosmäestä kulkien Markulantien kautta, ja toinen Varissuolta Uittamon kautta Pernoon. Uudet vuorot aloittavat 11.8. alkaen.
Fölin runkolinjaston liikenne käynnistyi sujuvasti – aamun työmatkaliikenteeseen täsmennyksiä

En kyllä vieläkään voi pitää olennaisena tuota yhteyttä Varsissuolta, mikä lienee linjan 90 palautus. Varissuolta, Lausteelta, Haritusta ja Uittamolta on jo nyt pätevä yhteys yhdellä vaihdolla. En kyllä ymmärrä miksi linjalle 10A lisätään kapasiteettia. En ole palautteiden perusteella nähnyt, että se olisi liian täynnä?
 
Takaisin
Ylös