Junaliikenteen muutosideointia

Liittynyt
17 Helmikuu 2024
Viestit
224
Miten sinä voisit muuttaa Suomen junaliikennöintiä? Ainakin omasta mielestäni pitäisi myös muualla kuin Helsingin seudulla olla paikallisjunaliikennettä, siis esim. Tampereella, Turussa, Oulussa, Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa. Tämä voisi ehkä olla kaupunkien välistä liikenettä, joka pysähtyisi jokaisella asemalla. Entä voisiko Helsingin seudun lähijunaliikenteen linjatunnuksia muuttaa, että ne olisikin numeroitu? Pääinjat voisivat olla nollaan loppuvia ja erikoisversiot muuhun numeroon loppuvia.
 
Miten sinä voisit muuttaa Suomen junaliikennöintiä? Ainakin omasta mielestäni pitäisi myös muualla kuin Helsingin seudulla olla paikallisjunaliikennettä, siis esim. Tampereella, Turussa, Oulussa, Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa. Tämä voisi ehkä olla kaupunkien välistä liikenettä, joka pysähtyisi jokaisella asemalla. Entä voisiko Helsingin seudun lähijunaliikenteen linjatunnuksia muuttaa, että ne olisikin numeroitu? Pääinjat voisivat olla nollaan loppuvia ja erikoisversiot muuhun numeroon loppuvia.
Numerointi pitää olla järkevämpi (esim. junan 183 ei pitäisi menee Vaasaan tai 51 Ouluun) ja SP-junien pitää olla nopeampi kuin IC/S-junat. Vankat ja Pendolinot korvattaisiin pienellä FLIRT-yksiköllä ja lisää IC-kalustolla. Lisää Sm7:eja tilattaisiin niin, että paikallis-/lähijunaliikennettä voidaan laajentaa.

Ja myös monia muita asioita, mitä en jaksa nyt kirjoittaa.
 
Siihen on varmaan jokin syy, miksi käytetään juuri niitä kirjaimia, mitä käytetään. Esim. B-junaa ei ole, koska on P-juna, C-juna ei ole koska on G-juna, J-junaa ei ole koska on I-juna, F-junaa ei ole koska on E-juna. Näin estetään kirjoitettaessa ja äännettäessä syntyvät väärinkäsitykset.
 
Siihen on varmaan jokin syy, miksi käytetään juuri niitä kirjaimia, mitä käytetään. Esim. B-junaa ei ole, koska on P-juna, C-juna ei ole koska on G-juna, J-junaa ei ole koska on I-juna, F-junaa ei ole koska on E-juna. Näin estetään kirjoitettaessa ja äännettäessä syntyvät väärinkäsitykset.
Tästähän on ollut Resiinassa artikkeli, että mitä kirjaimia voi käyttää ja mitä ei. Äänteellisesti ja ulkonäöllisesti ristiriidat poistaen. Hyvin tarkasti jo muinoin tutkittu, paremmin mitä nykyään tehtäisiin.
 
Numerointi pitää olla järkevämpi (esim. junan 183 ei pitäisi menee Vaasaan tai 51 Ouluun) ja SP-junien pitää olla nopeampi kuin IC/S-junat. Vankat ja Pendolinot korvattaisiin pienellä FLIRT-yksiköllä ja lisää IC-kalustolla. Lisää Sm7:eja tilattaisiin niin, että paikallis-/lähijunaliikennettä voidaan laajentaa.

Ja myös monia muita asioita, mitä en jaksa nyt kirjoittaa.
Mä olen haaveillut Suomeen sveitsiläistä numerointia, eli kaukojunissa olisi numero suurinpiirtein kulkevan valtatien mukaan.

Esim. IC1 HKI–Turku, IC2 HKI-TRE-Pori, IC3 HKI-TRE–Vaasa, IC4 HKI–TRE–Oulu–Rollo, IC5 HKI–KVL–Kajaani/Oulu, IC6 HKI–KVL–LPR–JNS. Näistä vuoroista jos on lyhyitä variantteja joissa palvelutaso on tasoa myyntikärry, voitaisiin ottaa sveitsistä IR-tunnus käyttöön, esim. Pori-TRE niin voisi olla IR11, tuleva Rauma-TRE IR12 (tai sen voisi siunata TRE–Lahti-KVL jos se tekee comebackin) tai Oulu-Kuopio IR23 koska Oulunjärven kohdalla mennään Vt23 vartta.

Ei ihan täydellinen tietenkään koska meillä on pienempi rautatieverkko jossa täytyy mennä pitkälti väärään suuntaan, mutta paljon muistettavampi tuo on kuin nykyinen numerosoppa. Itselleni ei kerro mitään junien vuoronumerot jos jossain listataan esim. peruutuksia, mutta kellonajat enemmänkin.
 
Rautateiden pitäisi seurata enemmän valtateitä. Esim. Lahti-Heinola-Jyväskylä-reitillä voisi kulkea juna, valtatietä 4 seuraten, kuten myös Heinola-Mikkeli-reitillä. Lisäksi Jäämeren rata Kolarista Tromssaan voisi olla hyvä idea.
 
Olisikohan mahdollista laajentaa Kaukojuna liikennettä Turusta Maarianhaminaan?
Se saattaisi olla ihan käytännöllinen koska Karjaalta ja muualta esim. Leppävaarasta pääsisi Maarianhaminaan ilman vaihtoja.
 
Muutoksia rataverkkoon:
1. Tampereen asemalta pitäisi päästä pohjoiskautta itään. Vaikka tunneli, jotta Jyväskylän junien ei tarvitse vaihtaa suuntaansa. Toinen vaihtoehto on kehittää Järvensivun asemasta kakkosasema. Tämä mahdollistaisi nopeamman junayhteyden Jyväskylään ja siitä edelleen Kuopioon ja Ouluun tai Joensuuhun.
2. Heinola-Otava -oikorata. Nopeampi yhteys Mikkeliin ja Pieksämäelle
3. Räjähdejunanrata Parkano-Pori ennallistettava turvallisuuden vuoksi
4. Haapamäen eteläinen ohitusrata ja siihen uusi asema. Keuruun peräkylän pendoliinon ajosuunnan vaihdosta päästäisiin, jolloin pysähdys olisi nopeampi.
 
1. Tampereen asemalta pitäisi päästä pohjoiskautta itään. Vaikka tunneli, jotta Jyväskylän junien ei tarvitse vaihtaa suuntaansa. Toinen vaihtoehto on kehittää Järvensivun asemasta kakkosasema. Tämä mahdollistaisi nopeamman junayhteyden Jyväskylään ja siitä edelleen Kuopioon ja Ouluun tai Joensuuhun.
Sunnanvaihto Tampereella kestää yhteensä noin 15 minuuttia. Tunneli maksaisi satoja miljoonia euroja ja toinen asemalla (esim. Järvensivu) vaihtoyhteydet heikkenevät merkittävästi.
Keuruun peräkylän pendoliinon ajosuunnan vaihdosta päästäisiin, jolloin pysähdys olisi nopeampi.
Nykyinen pysähdysaika Haapamäellä on 8 minuuttia. Miksi Keuruulle pitää päästää niin nopeasti, kun matkustajia tulee sieltä niin vähän?
 
Kuten aina todettava tuleeko niitä juuri tästä syystä vähemmän....? Muna ja kana
Ei tulee vähemmän koska matka on 5-10 minuuttia pidempi. Mielestäni ainoa talousystävällinen tapa rakentaa ohitusraiteen olisi rakentaa sen samana aikana kuin linjan sähköistys...jos sitä koskaan rakennetaan.
 
Olisikohan mahdollista laajentaa Kaukojuna liikennettä Turusta Maarianhaminaan?
Se saattaisi olla ihan käytännöllinen koska Karjaalta ja muualta esim. Leppävaarasta pääsisi Maarianhaminaan ilman vaihtoja.
Toistaiseksi on tyydyttävä siihen että junalla pääsee Turun satamaan josta lähtee laiva Maarianhaminaan.
 
kuten myös Heinola-Mikkeli-reitillä
Olisi tuo ainakin Itärataa järkevämpi. Ei toki Karjalan rataa hyödyttäisi, mutta Päijät-Hämeen liiton tekemän selvityksen mukaan matka-aika Lahden ja Mikkelin välillä lyhenisi 46 minuuttia nykyiseen verrattuna, jos sallittu nopeus olisi kohtuullinen 220 km/h, mikä olisi jo hyvin merkittävä verrattuna Itäradan ja Kouvola-Mikkeli välin parantamisen tuomaan noin 20 minuutin ajansäästöön (nopeudella 220 km/h, jos korkeampaan nopeuteen päädytään, olisi se mahdollista toteuttaa myös Lahden ja Mikkelin välille). Samassa yhteydessä voitaisiin tehdä myös Karjalan radalle suunnitellut parannustoimet, jolloin sillä suunnalla matka olisi noin 15-20 minuuttia Itäratavaihtoehtoa hitaampi (nopeudesta riippuen), mutta hankkeen kokonaishyöty olisi suurempi Savon radan ansiosta. Porvoo toki jäisi ilman junaliikennettä, mutta Kuninkaanportin asema tuskin kilpailisi kovin hyvin bussiliikenteen kanssa. Jos lähiliikenteelle toteutettaisiin erillinen haara keskustaan, se nostaisi hankkeen hintaa merkittävästi. Heinola on pienempi kaupunki, mutta junalla pääsisi Lahteen kaksi kertaa nopeammin kuin bussilla nykyisin. Myös yksi Itäradan suurimmista ongelmista eli Lahden junayhteyksien heikkeneminen vältettäisiin. Itärata olisi myös hieman kalliimpi.
 
Kun sais edes nikkilän henkilöliikenteen
full

Tämä oli 2011 lokakuussa yksitäinen tilaus juna
 
Viimeksi muokattu:
Porvoo toki jäisi ilman junaliikennettä, mutta Kuninkaanportin asema tuskin kilpailisi kovin hyvin bussiliikenteen kanssa. Jos lähiliikenteelle toteutettaisiin erillinen haara keskustaan, se nostaisi hankkeen hintaa merkittävästi.
Tietysti on vielä se vaihtoehto, että haara seuraa vanhaa ratalinjaa ja päättyy Mannerheiminkadun sillan pohjoispuolelle. Se voisi olla toteutettavissa melko kohtuulliseen hintaan.
 
Takaisin
Ylös