Helsingin raitioliikenteen nopeuttaminen

Kas kun Jalavatien pysäkkiä ei ollakkaan poistamassa. Se on ollut poistolistalla muistaakseni jossain aikaisemmassa suunnitelmassa. Toisaalta jos Töölön tullin pysäkki siirretään nyt Tukholmankadun risteyksen eteläpuolelle, niin sen ja Kuusietien väliin olisi jääny melkein 900m. Vieläkin parempi vaihtoehto voisi tosin olla uusi pysäkki Jalavatien ja Kuusitien puoleenväliin, jolloin Töölön tullista pysäkille Ruskeasuo asti olisi tasaiset 600m välit.
 
Kas kun Jalavatien pysäkkiä ei ollakkaan poistamassa. Se on ollut poistolistalla muistaakseni jossain aikaisemmassa suunnitelmassa. Toisaalta jos Töölön tullin pysäkki siirretään nyt Tukholmankadun risteyksen eteläpuolelle, niin sen ja Kuusietien väliin olisi jääny melkein 900m. Vieläkin parempi vaihtoehto voisi tosin olla uusi pysäkki Jalavatien ja Kuusitien puoleenväliin, jolloin Töölön tullista pysäkille Ruskeasuo asti olisi tasaiset 600m välit.

Poistetaanko tai siirretäänkö muita pysäkkejä Mannerheimintieltä Vihdintien pikaratikan takia? Eikö uusi Töölön tulli tule liian lähelle Kansaneläkelaitoksen pysäkkiä että olisi mitään järkeä?

t. Rainer
 
Raitioteiden pysäkkien ja jalankulkijaylitysten kehittämistoimenpiteet on menossa huomenna KYLKin käsittelyyn. Linkki pöytäkirjalistaan, kun linkki suoraan esityslistaan vanhenee viikossa. Liitteissä on suunnitelma rapottimuodossa, kartat ylityspaikoista sekä pysäkkimuutoksista ja kannanotot.

Aikaisempaan kerrokantasi -palvelussa olleeseen versioon pysäkkimuutoksista on erona ainakin Mikonkadun säilyminen, Töölön tullin pysäkkien merkinnän vaihtuminen siirrettävistä vain parannettaviksi, ja Hauhon puiston pysäkin merkitseminen siirrettäväksi.
 
Mielestäni tuo kahdeksan (8) poistuvaa pysäkkiä kuulostaa kovin dramaattiselta siihen nähden, että osa pysäkeistä on vailla aktiivista käyttöä jo nyt. Pysäkkejä Hietalahdenkatu, Köydenpunojankatu ja Eiran sairaalan laituri ei käytetä päivittäisessä liikenteessä nykyäänkään. Tuo mainitaan linkin uutisessakin, kohdistankin huomioni jutun otsikointiin. Tietysti mahdollisimman monen pysäkin poistaminen antaa sellaisen mielikuvan, että nyt nopeutetaan raitioliikennettä kerralla ja kunnolla. Hietalahden silmukassa se ainakin nopeutuu - tai nopeutuisi, jos raitiovaunulinja vielä menisi sen kautta.
 
Mielestäni tuo kahdeksan (8) poistuvaa pysäkkiä kuulostaa kovin dramaattiselta siihen nähden, että osa pysäkeistä on vailla aktiivista käyttöä jo nyt. Pysäkkejä Hietalahdenkatu, Köydenpunojankatu ja Eiran sairaalan laituri ei käytetä päivittäisessä liikenteessä nykyäänkään. Tuo mainitaan linkin uutisessakin, kohdistankin huomioni jutun otsikointiin. Tietysti mahdollisimman monen pysäkin poistaminen antaa sellaisen mielikuvan, että nyt nopeutetaan raitioliikennettä kerralla ja kunnolla. Hietalahden silmukassa se ainakin nopeutuu - tai nopeutuisi, jos raitiovaunulinja vielä menisi sen kautta.

Ja tuosta Eiran sairaalan pysäkistä olisi voinut todeta, että uusi (yhteiskäyttö)pysäkki on heti kulman takana. Eli ei tule ajan säästöä kolmoselle.
 
Ratikoiden nopeuttamisesta oli jokunen vuosi sitten muistaakseni enemmänkin puhetta, ja tuolloin muutamat kunnallispoliitikot Helsingissä vaikuttivat yrittävän ajaa projektia eteenpäin. Tuli tänään taas ratikassa mieleen, että onko tämä hanke hautautunut täysin byrokratian rattaisiin, vai tehdäänkö ratikoiden nopeuttamiseksi oikeasti töitä?

Esimerkiksi vastikään uusitulla Hämeentiellä vaikuttaisi liikennevalosuunnittelijan tavoitteena olevan ratikan pysäyttäminen jokaiseen liikennevaloon. Tai ainakin Hämeentien ja Viidennen linjan risteyksessä Sörkästä tulevat ratikat pysähtyvät lähes aina päästääkseen Sörnäisten rantatietä kohti kääntyvät pari henkilöautoa kulkemaan ensiksi, vaikka tämän pitäisi olla erinomaisen helppo risteys järjestää täysin viivettömät etuudet ratikalle. Hämeentien ja Hesarin risteys on myös melkoinen katastrofi liikennevalo-ohjauksen suhteen, jossa varsin yleinen tilanne näyttäisi olevan että kutoselle palaa vihreä valo, mutta edessä on ykkönen joka joutuu odottamaan kokonaisen valokierron päästäkseen kääntymään Hesarille. Toki tämä on liikenneolosuhteiltaan edellä mainittua selkeästi haastavampi risteys, kun tästä ajetaan läpi niin paljon bussejakin.

Toinen esimerkki kohteesta, jossa ratikat odottavat toistuvasti ja pitäisi olla hyvin yksinkertaista aikaansaada nollaviive-etuudet on Nordenskiöldinkadun ja Viipurinkadun risteys. Nurinkurisesti joissakin risteyksissä, jotka kuvittelisin haastavammaksi ohjata viiveet tuntuvat olevan jopa pienempiä kuin näissä helpommissa, esimerkiksi Kaivokadun ja Mannerheimintien risteys tuntuu yllättävänkin sujuvalta.
 
Esimerkiksi vastikään uusitulla Hämeentiellä vaikuttaisi liikennevalosuunnittelijan tavoitteena olevan ratikan pysäyttäminen jokaiseen liikennevaloon.

Uudistettu Hämeentie on yhtä hidas, ellei jopa hitaampikin, kuin mitä se oli ennen miljoonaremonttia. Ja siltä otettiin jopa pysäkkejä pois. Nimenmuutos Hämeen härkätieksi tai Hämeen hitaaksi voitaisiin sille jo antaa. Todennäköisesti myös Kummerilla liikennöinti olisi nykyisillä aikatauluilla mahdollista, vauhti kun riittäisi.
 
Uudistettu Hämeentie on yhtä hidas, ellei jopa hitaampikin, kuin mitä se oli ennen miljoonaremonttia.

Myös Helsinginkadulla on ymmärtääkseni pystytty huolellisen valosuunnittelun ansiosta säilyttämään matka-ajat ennallaan, eli miljoonaremontista huolimatta ei ole tarvinnut nopeuttaa raitiovaunujen kulkua eikä ottaa aikatauluista minuutteja pois.
 
Vastauksista päätellen mitään ei tapahdu, eikä valosuunnittelu ole ainakaan parantunut vuosien varrella. Tämä lupaisi huonoa myös näille uusille ratikkayhteyksille?

Osaatteko sanoa mistä tämä johtuu, ts. onko virkamiehiä, joita ei kiinnosta tehdä työtään, käytössä onnettomat työkalut, oikeasti halutaan priorisoida autovirtoja vai jotain ihan muuta? Jälkimmäinen ei oikein tunnu uskottavalta, koska ei nuo liikennevalot oleellisesti sujuvammin autoillekaan tunnu toimivan.
 
Vastauksista päätellen mitään ei tapahdu, eikä valosuunnittelu ole ainakaan parantunut vuosien varrella.

Näin se on. Olen seurannut näitä yli 30 vuotta, ja kaava on aina sama. Ensin joku sanoo, että pitää nopeutaa raitioliikennettä. Sitten tilataan konsultilta kallis tutkimus asiasta, jossa luetellaan joukko itsestäänselviä keinoja. Tutkimuksessa todetaan kuitenkin, että valosuunnittelu jätetään sen ulkopuolelle. Sitten tutkimus valmistuu ja siitä julkaistaan raportti. Sen jälkeen kaikki ovat sitä mieltä, että tarpeeksi on tehty ja homma päättyy siihen. Toteutusvaihe jää pois, kukaan ei sitä seuraa eikä valvo.

Nyt viime vuosina on sitten poltettu hirvittävät määrät rahaa toteutuksiinkin juuri Hämeentiellä ja Hesarilla, mikä on sinänsä positiivista. Mutta kun se valosuunnittelu jää pois, niin se raha on mennyt hukkaan, koska mikään ei nopeudu. Ratikoiden keskinopeus on sama kuin sata vuotta sitten. Paikoin nykyään jopa alempi.

Tämä lupaisi huonoa myös näille uusille ratikkayhteyksille?

Espoossa Jokeri liikkuu kuulemani mukaan aivan sutjakkaasti. Helsingin puolella on takkuisempaa, mutta sentään sujuvampaa kuin kantakaupungissa. Tämä johtuu (pää?)osin myös Helsingin vimmasta käyttää toimimatonta tekniikkaa, kun Turussa ja Espoossa on ymmärretty käyttää varmatoimista tekniikkaa.

Osaatteko sanoa mistä tämä johtuu, ts. onko virkamiehiä, joita ei kiinnosta tehdä työtään, käytössä onnettomat työkalut, oikeasti halutaan priorisoida autovirtoja vai jotain ihan muuta? Jälkimmäinen ei oikein tunnu uskottavalta, koska ei nuo liikennevalot oleellisesti sujuvammin autoillekaan tunnu toimivan.

Kyllä se on pääsääntöisesti tuo ensimmäinen. Sama palkkahan siellä juoksee riippumatta siitä tekeekö virkamies vain minimin vai näkeekö erityistä vaivaa.

Helsinki haluaa pitää kynsin hampain kiinni siitä, että valosuunnittelu tehdään itse. Sitä ei saa missään tapauksessa antaa konsulteille, joilla olisi kokemusta ja innovatiivisuutta. Omia tekijöitä ei kuitenkaan ole riittävästi, joten aikaa ei riitä muuhun kuin välttämättömään.

Hassuinta tässä on se, että pari valosuunnittelijaa tai taitava konsultti hoitaisi nuo valot kuntoon vuodessa ja säästäisi monin verroin oman palkkansa. Nythän tuolla kaupungilla pyörii kymmenkunta ratikkaa aivan turhaan, se on karkeasti 6 miljoonaa euroa vuodessa. Joka vuosi.

Haluan vielä sanoa, että tämä selostus perustuu keskusteluihin useamman asiaa läheltä seuraavan ja tuntevan henkilön kanssa, ei siis vain omiin ajatuksiini.
 
Hassuinta tässä on se, että pari valosuunnittelijaa tai taitava konsultti hoitaisi nuo valot kuntoon vuodessa ja säästäisi monin verroin oman palkkansa. Nythän tuolla kaupungilla pyörii kymmenkunta ratikkaa aivan turhaan, se on karkeasti 6 miljoonaa euroa vuodessa. Joka vuosi.

Kiitoksia hyvästä vastauksesta. Tähän lainaamaani kohtaan lisäisin vielä, etteihän näitä edes tarvitsisi laittaa kerralla kaikkia kuntoon, jos kerta konsultteja ei laajemmin haluta käyttää. Alkuun vaikka yksi helppo risteys, jossa mitattaisiin viiveet (ja sen kautta kustannussäästö rahassa) ennen ja jälkeen muutoksen. Tämän jälkeen jos (ja hyvin todennäköisesti kun) muutos vaikuttaa kannattavalta sama voitaisiin toteuttaa loppuihin helppoihin risteyksiin jne. Vaikeammat sitten myöhemmin, näiden helppojenkin avulla uskoisi oikeitakin kustannussäästöja saatavan.

Kaupungilla on kaiken maailman ohjelmia innovatiivisten hankintojen edistämiseksi, joidenka alle tällaisenkin voisi ainakin hyvällä tahdolla tulkita. Mutta asukkailla ei liene kanavia tällaisten ehdotusten laatimiseksi?
 
Espoossa Jokeri liikkuu kuulemani mukaan aivan sutjakkaasti. Helsingin puolella on takkuisempaa, mutta sentään sujuvampaa kuin kantakaupungissa. Tämä johtuu (pää?)osin myös Helsingin vimmasta käyttää toimimatonta tekniikkaa, kun Turussa ja Espoossa on ymmärretty käyttää varmatoimista tekniikkaa.

Raidejokeri, anteeksi, linja 15 kulkee valoihin pysähtymättä oltiin sitten Helsingissä tai Espoossa. Reunaehtona jo suunnittelun alusta oli, ettei raitiovaunua liikennevalot hidasta, pois lukien Haagan iso kiertoliittymä Vihdintiellä, koska liittymä menisi aivan tukkoon ja syntyisiä peräänajoriskejä autoilijoille. Helsingin puolella suunnittelussa on ollut pitkälti mukana kaupungin oma väki, konsultti mukana ja Espoossa tehty sitten konsulttityönä.

Toivoisin, että näitä "tuotteita" arvosteltaisiin vasta kokemuksen jälkeen eikä aseta ennakko mielipiteitä. Valot saadaan kyllä suunniteltua ratikalle jos se on tahtotila.

Ennen raidejokerin liikennöintiä suosittelen menemään katsomaan miten samaiset pakkoetuudet toimivat Tampereella.

Ja vielä siihen, jos näette raitiovaunun odottavan linjalla liikennevaloa, tilanteet yli 90%:sti johtuvat tällä hetkellä siitä, että edellinen pysäkki on ajettu pysähtymättä ohi. Liikennevalot on suunniteltu linjaliikenteelle eli kun pysähdytään pysäkeille. Suunnittelussa mukana olleena olen ylpeä tästä raitiolinjasta.
 
Toivoisin, että näitä "tuotteita" arvosteltaisiin vasta kokemuksen jälkeen eikä aseta ennakko mielipiteitä. Valot saadaan kyllä suunniteltua ratikalle jos se on tahtotila.

Ennen raidejokerin liikennöintiä suosittelen menemään katsomaan miten samaiset pakkoetuudet toimivat Tampereella.

Joo, se on tietysti totta, että kyydissä en ole vielä ollut. Toki tunnen useita, jotka ovat kyydissä olleet ja kokemuksiaan jakaneet.

Ongelma tulee siitä, että Espoossa (ja Tampereella) raitiovaunun sijainti tunnistetaan luotettavasti, Helsingin puolella ei. Tunnistus menee silti usein ihan nappiin, mutta silloin pitää niin sanotusti tähtien olla oikeassa asennossa... Huonona päivänä pitää sitten ajella kelan päälle odottelemaan. On harmi, että Helsinki väenväkisin haluaa tuollaisen systeemin, jonka heikkoudet ovat hyvin tiedossa, mutta se ei ole allianssin eikä HKL:n vika vaan valotoimiston.

Olen samaa mieltä siitä, että myös Helsingissä valot saadaan suunniteltua niin, että ratikka pääsee pysähtymättä ja hidastamatta risteyksestä läpi, jos se on tahtotila ja jos systeemi tunnistaa vaunun oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Meillä on tästä esimerkkejäkin vaikkapa Munkkiniemen aukiolla. Nyt en ole seuraillut pitkään aikaan, miten hyvin valot siellä toimivat, mutta vielä kymmenen vuotta sitten toimivat oikein hyvin. Jotain heikennystä sinne kuulemma olisi tullut.

Tahtotila on ilman muuta se suurin ongelma, ja sitä ei kantakaupungissa pääsääntöisesti ole löytynyt. Kunhan Jokerilla pääsee liikenne alkamaan, tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten sujuvaan liikenteeseen päästään, jos oletuksena on se, että valotoimisto on tehnyt aidosti parhaansa sillä tekniikalla, joka siellä nyt sitten on.

Kiitoksia hyvästä vastauksesta. Tähän lainaamaani kohtaan lisäisin vielä, etteihän näitä edes tarvitsisi laittaa kerralla kaikkia kuntoon, jos kerta konsultteja ei laajemmin haluta käyttää. Alkuun vaikka yksi helppo risteys, jossa mitattaisiin viiveet (ja sen kautta kustannussäästö rahassa) ennen ja jälkeen muutoksen. Tämän jälkeen jos (ja hyvin todennäköisesti kun) muutos vaikuttaa kannattavalta sama voitaisiin toteuttaa loppuihin helppoihin risteyksiin jne. Vaikeammat sitten myöhemmin, näiden helppojenkin avulla uskoisi oikeitakin kustannussäästöja saatavan.

Todellinen kustanussäästö realisoituu tietysti vasta sitten, kun joltain linjalta saadaan vaunu pois. Karkeasti arvioisin, että yksi vaunu per linja saataisiin pois, jos valoetuudet olisivat kunnossa. (Useinkaan ei tarvitse nopeuttaa vuorovälin verran, vaan tuurilla muutama minuuttikin saattaa riittää.) Suurin haaste tuossa on kuitenkin se, että jos valotoimiston kommentit ovat nyt luokkaa "vielä toistaiseksi jokainen raitiovaunu on päässyt perille", niin asenneilmapiirissä on niin paljon korjattavaa, ettei se tapahdu ilman suuren luokan henkilöstövaihdoksia. Eikä kaupungin henkilöstö vaihdu. En siis ole kovin optimistinen.

Teoriassahan riittäisi, että Höseli palkkaisi yhden valosuunnittelijan, joka kaikessa rauhassa puurtaisi noita kuntoon risteys kerrallaan – eihän sillä ole väliä, kestääkö se työ 6 vai 24 kuukautta, kun nyt on menty vuosikymmeniä näin. Suunnittelija voisi sijoittua sinne valotoimistoon. Mutta se ei käy Helsingille. Ymmärtääkseni Höseli on yrittänyt herätellä asiasta keskustelua.

Kaupungilla on kaiken maailman ohjelmia innovatiivisten hankintojen edistämiseksi, joidenka alle tällaisenkin voisi ainakin hyvällä tahdolla tulkita. Mutta asukkailla ei liene kanavia tällaisten ehdotusten laatimiseksi?

Ei ainakaan tehokkaita kanavia. Kyllä jokainen poliitikko ja virkamies ainakin juhlapuheissa jaksaa puhua siitä, miten ratikoita nopeutetaan, mutta käytännössä ne ovat viimeisen 30 vuoden aikana vain hidastuneet.
 
Ongelma tulee siitä, että Espoossa (ja Tampereella) raitiovaunun sijainti tunnistetaan luotettavasti, Helsingin puolella ei. Tunnistus menee silti usein ihan nappiin, mutta silloin pitää niin sanotusti tähtien olla oikeassa asennossa... Huonona päivänä pitää sitten ajella kelan päälle odottelemaan. On harmi, että Helsinki väenväkisin haluaa tuollaisen systeemin, jonka heikkoudet ovat hyvin tiedossa, mutta se ei ole allianssin eikä HKL:n vika vaan valotoimiston.

Kertoisitko miten tunnistautuminen ei menisi luotettavasti? Raitiovaunun ilmaisimet sekä Espoossa että Helsingissä ovat samaa tyyppiä ja saman urakoitsijan tekemiä.

Se millä tavalla missäkin otetaan "raitiovaunun tunnistautuminen" riippuu risteyksestä, yleensä se on ns. perinteinen ilmaisin joka reagoi metalliin, sekaliikenteessä teletekninen, joka reagoi vaunulaitteeseen ja esimerkiksi Roihupellon varikon lähistöllä käytetään vaihteenohjauksen tietoja, jotka ottavat tiedon joko raidevirtapiirin aktivoitumisesta tai vaihteenohjauksen asettumisesta.

Minulla on kyllä liikennevalosuunnittelijana tieto siitä mistä mikäkin risteys saa tiedon raitiovaunusta. Tiedossa on se, että HSL dataa päästään hyödyntämään vasta myöhemmin, mutta se ei ole välttämätön liikennöinnin kannalta.

Isoin ero ehkä tunnistuksessa Helsingin ja Espoon välillä lienee siinä, että Helsingissä vaunulaitteisiin reagoivat ilmaisimet on lähes poikkeuksetta toteuttu tuplana, varautuen tilanteeseen jolloin toinen ilmaisin hajoaa. Espoossa usein on vain yksi. Tässä suhteessa olen täysin eri mieltä siitä, että Helsingissä tuo toimisi huonommin kuin Espoossa.

Minua tosiaan kiinnostaa tietää missä mielestäsi on raidejokerilla ongelmia liikennevaloilla saada ratikan tieto kiinni?
 
Takaisin
Ylös