Linjastoideointia

Tuota muistaakseni aikoinaan jossain Kuninkaantammea koskettaneessa blogissa ehdotettiin Kuninkaantammelaisten päästä. Taisi painaa HSL:ssä mieluummin liityntä Kannelmäen asemalle

66:n jatkamattomuutta Kuninkaantammeen oli siis perusteltu bussien seisontapaikan tilanpuutteella. Muistaakseni varovaa lupailua miettiä asiaa uudelleen kun 52 on jatkettu Pitkäkosken ulkoilumajalle Kuninkaantammentien leventämisen valmistuttua oli.

Jatkoa pitemmälle on kyllä ehdoteltu täällä, mutta jos asia blogissa mainittiin niin siitä ei kai HSL sanonut mitään.
 
Muutos, joka tuo hieman nostalgiaa:
55 Marian sairaala - Kamppi - Rautatientori - Hakaniemi - Sörnäinen - Kumpula - Koskela - Oulunkylä
55A Hietaniemi + edellinen
55V Ruoholahti - Hietalahti - Bulevardi + 55 & 55A
60 Rautatientori - Hakaniemi - Sörnäinen - Mäkelänkatu - Koskelantie - Koskela
71 reittimuutos Rautatientori - Hakaniemi - Merihaka - Sörnäisten rantatie - Kalasatama - Hermannin rantatie - (nykyinen)
 
431 palvelee vain pientä osaa Kannelmäestä. 42:n siirtäminen Elielinaukiolle poistaisi monilta kannelmäkeläiseltä yhteyden Kamppiin. 42 lähtisi molemmissa päissä juna-asemilta, jolloin sillä matkustaminen päätepysäkkien välillä ei ole enää järkevää ajallisesti. Toki nykyisinkin aivan päätepysäkkien luota on siinä ja siinä kumpi on kannattavampi, juna vai 42. 42 kuitenkin palvelee Kannelmäen alueita kauempana asemasta, mutta kuitenkin kaukana Hämeenlinnanväylän pysäkeistä. Jos 42 ei olisi Kannelmäestä järkevä linja matkustaa keskustan suuntaan, ei liene omakotivaltaisten Hakuninmaan ja Maununnevan matkustajamäärät riittää, osa niistäkin menee kuitenkin esim. runkolinjalla 400.

431 siirtämistä pois Elielinaukiolta taas ei ole merkitystä sillä, että menee juna-asemalta toiselle, koska kerää valtaosan kuormastaan matkaltaan eikä sillä päättäriltä päättärille matkusteta.

Nykyisin 42 tarjoaa nopean yhteyden Töölöön ja kauemmas juna-asemista läntisessä kantakaupungissa Kannelmäestä ja osasta Hakuninmaata sekä Maununnevaa.

40 ei palvele samalla tavalla Kannelmäen ja keskustan välistä liikennettä vaan pikemminkin Haagan ja keskustan välistä, koska on niin paljon hitaampi.

Näin omalehmäojassa vastustan muutosta :D
Ja kuljettajallekin varmasti mieluisampaa kun pystyy kiertää 42:lta muille linjoille ettei tarvitse koko 5,5h ajaa samalla linjalla.
 
Järkevä lähiölinjasto vaatii myös uusien joukkoliikennekatujen, mielellään kokonaisten tiiviisti rakennettujen, joukkoliikennelinjaan luontevasti nojautuvien täydentävien kaupunginosien rakentamista suojelluille viheralueille, joita on sijoitettu runsaasti juuri sinne missä pitäisi yhdistää viereisiä kaupunginosia. Lähiöissä liikenne perustuu autoiluun, joka ajaa lähimmälle kokoojakadulle tai kehätielle eikä vierekkäisiin lähiöihin yleensä ole ajoyhteyttä. Joukkoliikenteelle tälläinen epäjatkuva katuverkko on myrkkyä, mutta autoilulla se toimii jotenkuten.

Koska luonnonsuojelu on meidän arvojärjestelmässä tärkeämpää kuin toimiva kaupunkiliikenne, on aika turha toivoa parannusta.

Tämä on erittäin hyvä nosto. Kantakaupungissa kaupunkirakenne on jatkuvaa ja katuja menee joka paikassa, mutta kantakaupungin ulkopuolella kaupunkirakenne koostuu enimmäkseen saarekkeista, joista menee vain yksittäisiä katuja, ja usein saarekkeet ovat pussinperiä. Esimerkiksi:
  • Munkkiniemen länsiosa, Munkkivuori ja Pajamäki ovat täysin pussinperiä, mutta ilman tuota pussinperäluonnetta niiden läpi olisi varmastikin vedetty edelleen länteen jatkavat bussilinjat. Näistä Munkkiniemen länsiosassa on sen verran vähän asutusta, että sinne menee harvoin kulkeva pakettiauto. Jos alueen läpi voisi ajaa, olisi vuoroväli ja liikennöintiaika luultavasti kohtuullinen.
  • Kaskisaaren ja Katajanharjunniemen välillä ei voi ajaa, mutta jos voisi, olisi sieltä luultavasti vedetty läpi bussilinja. Tällöin Katajanharjunniemeltä olisi yhteys Aalto-yliopiston ja Tapiolan suuntaan ja Kaskisaareen kulkisi tavallinen bussilinja, kun nyt sinne kulkee pakettiauto muutaman kerran päivässä.
  • Lassilasta ei pääse pohjoiseen eikä länteen, mutta jos pääsisi, kulkisi sinne muutakin kuin pakettiauto muutaman kerran päivässä.
  • Malminkartanon eteläosasta ei pääse etelään, jossa olisi palveluja, kuten Kannelmäen Prisma ja Kanneltalo.
  • Torpparinmäestä ja Siltamäestä ei pääse Tammistoon. Jos pääsisi, olisi niistä vedetty bussilinjat Tammistoon ja Pakkalaan, jossa on paljon kauppoja. Torpparinmäen bussilla pääsisi myös Länsi-Pakilasta ja Maunulasta Tammistoon ja Pakkalaan.
  • Myllypuron liikenne kulkee puoliympyrän muotoisella ulkokaarella, joka yhdistyy parissa kohdassa muuhun liikenneverkkoon. Koska läpi ei voi ajaa, keskellä aluetta on pitkä matka lähimmälle bussipysäkille. Koska Myllypuron ja Puotinharjun välillä Myllypuron liikuntapuiston läpi ei voi ajaa, jää Puotinharjun pohjoisosa ilman joukkoliikennepalvelua. Jälleen kerran ongelmaa paikkaillaan muutaman kerran päivässä kulkevilla pakettiautoilla, joita kulkee tässä tapauksessa Myllypuron keskiosaan.
Näitä puuttuvia yhteyksiä on helppo huomata linjakarttaa katsomalla.

Pussinperiä.png

1709395051452.png

1709395102093.png

1709395159412.png
 
Viimeksi muokattu:
Tämä on erittäin hyvä nosto. Kantakaupungissa kaupunkirakenne on jatkuvaa ja katuja menee joka paikassa, mutta kantakaupungin ulkopuolella kaupunkirakenne koostuu enimmäkseen saarekkeista, joista menee vain yksittäisiä katuja, ja usein saarekkeet ovat pussinperiä.
Tähän vähän aikaa sitten viittasin toisessa ketjussa, kun puhuttiin nopeusrajoituksista ja katujen leveyksistä. Jos halutaan asuinkatuja, joissa liikenne kulkee rauhassa vaikka 30 km/h niin sinne ei linja-autoja helposti saa mahtumaan. Jos taas kaupunginosia yhdistelee linja-autojen levyisillä kaduilla ongelmaksi tulee läpiajoliikenne, joka helposti kulkee lisäksi ylinopeutta.

Molemmissa on puolensa, mutta myös ongelmansa. Yksi ratkaisu on joukkoliikennekatu, mutta siellä muiden ajoneuvojen estäminen on ihan erillinen haaste sitten, johon ei halpoja ratkaisuja löydy.

Kannatan siis toisaalta nykyisen tyyppistä katuverkkoja, joissa asuinalueet rauhoittuvat, kun liikenne pakotetaan pääväylille, toisaalta se on vihamielinen joukkoliikenteelle ja siten joukkoliikenteen palvelut jäävät vaikeiksi toteuttaa, ainakaan tehokkaasti toimivina. Eli tämä on aina tasapainoilua
 
Tämä on erittäin hyvä nosto. Kantakaupungissa kaupunkirakenne on jatkuvaa ja katuja menee joka paikassa, mutta kantakaupungin ulkopuolella kaupunkirakenne koostuu enimmäkseen saarekkeista, joista menee vain yksittäisiä katuja, ja usein saarekkeet ovat pussinperiä. Esimerkiksi:
  • Munkkiniemen länsiosa, Munkkivuori ja Pajamäki ovat täysin pussinperiä, mutta ilman tuota pussinperäluonnetta niiden läpi olisi varmastikin vedetty edelleen länteen jatkavat bussilinjat. Näistä Munkkiniemen länsiosassa on sen verran vähän asutusta, että sinne menee harvoin kulkeva pakettiauto. Jos alueen läpi voisi ajaa, olisi vuoroväli ja liikennöintiaika luultavasti kohtuullinen.
  • Kaskisaaren ja Katajanharjunniemen välillä ei voi ajaa, mutta jos voisi, olisi sieltä luultavasti vedetty läpi bussilinja. Tällöin Katajanharjunniemeltä olisi yhteys Aalto-yliopiston ja Tapiolan suuntaan ja Kaskisaareen kulkisi tavallinen bussilinja, kun nyt sinne kulkee pakettiauto muutaman kerran päivässä.
  • Lassilasta ei pääse pohjoiseen eikä länteen, mutta jos pääsisi, kulkisi sinne muutakin kuin pakettiauto muutaman kerran päivässä.
  • Malminkartanon eteläosasta ei pääse etelään, jossa olisi palveluja, kuten Kannelmäen Prisma ja Kanneltalo.
  • Torpparinmäestä ja Siltamäestä ei pääse Tammistoon. Jos pääsisi, olisi niistä vedetty bussilinjat Tammistoon ja Pakkalaan, jossa on paljon kauppoja. Torpparinmäen bussilla pääsisi myös Länsi-Pakilasta ja Maunulasta Tammistoon ja Pakkalaan.
  • Myllypuron liikenne kulkee puoliympyrän muotoisella ulkokaarella, joka yhdistyy parissa kohdassa muuhun liikenneverkkoon. Koska läpi ei voi ajaa, keskellä aluetta on pitkä matka lähimmälle bussipysäkille. Koska Myllypuron ja Puotinharjun välillä Myllypuron liikuntapuiston läpi ei voi ajaa, jää Puotinharjun pohjoisosa ilman joukkoliikennepalvelua. Jälleen kerran ongelmaa paikkaillaan muutaman kerran päivässä kulkevilla pakettiautoilla, joita kulkee tässä tapauksessa Myllypuron keskiosaan.
Näitä puuttuvia yhteyksiä on helppo huomata linjakarttaa katsomalla.

Näytä liitetiedosto 8393

Näytä liitetiedosto 8394

Näytä liitetiedosto 8395

Näytä liitetiedosto 8396
Olisikin kiva saada ajoyhteys Kaskisaaren ja Katajaharjunniemen välille. Ehkä linja 57 voitaisiin jatkaa Munkkiniemen aukiolta Lehtisaaren, Kaskisaaren ja Katajaharjun kautta Lauttasaaren metroasemalle. Lisäksi suunnittelen nyt kahta uussta linjaa Tammistoon:

585 Mellunmäki - Länsimäki - Fazerila - Vaarala - Hakunila - Nissas - Itä-Hakkila - Kuninkaanmäki - Honkanummi - Jokiniemi - Tikkurila - Koivuhaka - Pakkala - Tammisto - Siltamäki - Suutarila - Puistola

67 Rautatientori - Hakaniemi - Sörnäinen - Mäkelänkatu - Metsälä - Maunula - Länsi-Pakila - Paloheinä - Torpparinmäki - Tammisto - Pakkala - Aviapolis

Lisäksi mietin bussiliikenteen viemistä Metsälän sisäosiin, jossa ei ole nyt lainkaan palveluja, sekä linjan 65 jatkamista Veräjämäestä uuden bussitien kautta Oulunkylään.
 
Molemmissa on puolensa, mutta myös ongelmansa. Yksi ratkaisu on joukkoliikennekatu, mutta siellä muiden ajoneuvojen estäminen on ihan erillinen haaste sitten, johon ei halpoja ratkaisuja löydy.
Tähänhän on erittäin halpa ratkaisu eli maahan kaivettu kuoppa, joka estää akselileveydeltään liian kapeiden autojen ajamisen kuopan yli. Henkilöauton akseli ei ole tarpeeksi leveä, joten jomman kumman puolen pyörät putovat kuoppaan, kun taas bussi saa vaivatta ajettua yli.


Kadun leveys ei tällöin haittaa, kun se johtaa henkilöautojen näkökulmasta kuitenkin umpikujaan. Kuten Raide-Jokeria käsittelvässä langassa on keskusteltu, sellaista ansaa, josta raitiovaunu pääsee läpi, ei ole helppoa rakentaa, mutta bussiansa on helppoa rakentaa.
 
Viimeksi muokattu:
Tähänhän on erittäin halpa ratkaisu eli maahan kaivettu kuoppa, joka estää akselileveydeltään liian kapeiden autojen ajamisen kuopan yli. Henkilöauton akseli ei ole tarpeeksi leveä, joten jomman kumman puolen pyörät putovat kuoppaan, kun taas bussi saa vaivatta ajettua yli.

Kiitos ideasta, enpä ole tämmöistä koskaan nähnyt aiemmin tai kuullut tästä. Jos saadaan toimimaan niin ok. Olen hieman skeptinen sen suhteen miten linja-autot löytävät oikean ajolinjan talvella ja talvikunnossapito osaa varmistua oikeasta kalustosta talvella. Ehdottomasti otan kuitenkin keskusteluun vastaavissa tapauksissa. Tässä tosin on uhka kasvavat henkilöautokoot ja esim isommat vaikkapa pakut tai hummerit.

Itsehän olen ollut suunnittelemassa joukkoliikennekadulle klassista peltipoliisia, joka saatiin erottelemaan pienet autot suuremmista. Kummasti vähentänyt oikaisuyrityksiä kohteessa, en ole yhtäkään nähnyt muutaman kerran vierailtuani.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos ideasta, enpä ole tämmöistä koskaan nähnyt aiemmin tai kuullut tästä. Jos saadaan toimimaan niin ok. Olen hieman skeptinen sen suhteen miten linja-autot löytävät oikean ajolinjan talvella ja talvikunnossapito osaa varmistua oikeasta kalustosta talvella. Ehdottomasti otan kuitenkin keskusteluun vastaavissa tapauksissa. Tässä tosin on uhka kasvavat henkilöautokoot ja esim isommat vaikkapa pakut tai hummerit.

Itsehän olen ollut suunnittelemassa joukkoliikennekadulle klassista peltipoliisia, joka saatiin erottelemaan pienet autot suuremmista. Kummasti vähentänyt oikaisuyrityksiä kohteessa, en ole yhtäkään nähnyt muutaman kerran vierailtuani.

Kotkasta linjan 2 reitiltä on ainakin aiemmin löytynyt tällainen ratkaisu: https://maps.app.goo.gl/NzYNiPdZk2YGi9Qw7?g_st=ic

Siitä miten on toiminut talvella ei ole itelläni kokemusta, mutta omaan silmääni ei näyttäisi hankalalta saada ajettua tuosta talvella yli.
 
Viimeksi muokattu:
Olen hieman skeptinen sen suhteen miten linja-autot löytävät oikean ajolinjan talvella ja talvikunnossapito osaa varmistua oikeasta kalustosta talvella.

Noita bussiansoja on Tukholmassa monessa paikassa, joten ilmeisesti ne toimivat hyvin myös talvella. Vaikka ihmettelen itsekin, miten. Ehkä joku voisi lähettää viestiä ja kysyä, jos noita rakennetaan joskus myös Helsinkiin. (Ruotsissa käytetään nimitystä spårviddshinder.)

Kotkasta linjan 2 reitiltä on ainakin aiemmin löytynyt tällainen ratkaisu: https://maps.app.goo.gl/NzYNiPdZk2YGi9Qw7?g_st=ic

Siitä miten on toiminut talvella ei ole itelläni kokemusta, mutta omaan silmääni ei näyttäisi hankalalta saada ajettua tuosta talvella yli.

Mielenkiintoista, kiitos! Näköjään ei ole katsottu, että lainsäädäntö kieltäisi nuo. Aloin miettimään, saattaako tuollaiset viritelmät olla lailla kiellettyjä Suomessa, kun niitä ei koskaan näy missään.
 
Viimeksi muokattu:
Näköjään ei ole katsottu, että lainsäädäntö kieltäisi nuo. Aloin miettimään, saattaako tuollaiset viritelmät olla lailla kiellettyjä Suomessa, kun niitä ei koskaan näy missään.
Hieman harmaalla alueella ollaan ja pitäisi lakia lukea tarkemmin ja mietti miten tulkita. Kuitenkin seuraava pykälä osin kieltää, osin ei:

"12 §
Tiellä oleva este
Tielle ei saa panna eikä jättää mitään, mikä voi vaarantaa tai haitata liikennettä.

Jos tielle on joutunut 1 momentissa tarkoitettu este, jota ei voida heti poistaa, tienkäyttäjän on merkitsemällä tai muulla tavoin kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huomio esteeseen, kunnes se on saatu poistettua. Jos tiellä on este, josta saattaa aiheutua vakava vaara liikenteelle, esteestä on mahdollisuuksien mukaan lisäksi ilmoitettava hätäkeskukseen"

Sikäli mielenkiintoista, mikä on haittaamista. Onhan kaikenlainen liikenteen rajoittaminen jollain tavalla haittaamista esim. hidasteet ja mukulakivet jne
 
Viimeksi muokattu:
Kiinnostaisi tietää, tuleeko pääkaupunkiseudulle esim. uusia liikennöitsijöitä tai lähteekö täältä joku nykyinen pois. Ja se, että tuleeko tänne enää koskaan uusia täysikokoisia dieselbusseja.
 
Kiinnostaisi tietää, tuleeko pääkaupunkiseudulle esim. uusia liikennöitsijöitä tai lähteekö täältä joku nykyinen pois. Ja se, että tuleeko tänne enää koskaan uusia täysikokoisia dieselbusseja.
Savonlinja lähtee pois syyskuussa (sopimukset loppuu elokuussa, syyskuussa vielä junan tai metron korvausta)

En kyllä itse ainakaan usko, että uusia dieselbusseja tulisi enää. Kilpailutuksissa vaaditaan aika suurta osaa liikenteestä sähköllä, eikä hankintakustannukset varmaankaan kovin paljon eroa sähkön ja dieselin välillä, että kannattaisi investoida teknologiaan, jonka käyttökustannuket tulevat kasvamaan merkittävästi auton elinkaaren aikana
 
Savonlinja lähtee pois syyskuussa (sopimukset loppuu elokuussa, syyskuussa vielä junan tai metron korvausta)

En kyllä itse ainakaan usko, että uusia dieselbusseja tulisi enää. Kilpailutuksissa vaaditaan aika suurta osaa liikenteestä sähköllä, eikä hankintakustannukset varmaankaan kovin paljon eroa sähkön ja dieselin välillä, että kannattaisi investoida teknologiaan, jonka käyttökustannuket tulevat kasvamaan merkittävästi auton elinkaaren aikana
Tuleekohan koskaan vetykäyttöisiä busseja?
 
Takaisin
Ylös