VR:lle uutta lähi- ja yöjunakalustoa

Ja uusia juniahan alkaa tulla vasta vuonna 2026. Voihan olla, että Stadlerilta on tulossa KISSin teli- ja muihin rakenteisiin perustuva yksikerroksinen "FLIRT+" ja VR on sen ensimmäinen tilaaja.
 
Ei sitten tilattu 200 km/h-versioita. Aikatauluissa ja liikenteenohjauksessa huomiotava, että ei jää IC-junien jalkoihin. Toisaalta voidaan käyttää samoilla junavuoroilla (ei siis samoissa junissa) Pupujen kanssa, koska huippunopeus on sama.

Tuota minäkin ihmettelin, miksi ei tilattu 200 km/h versiota? Niitä olisi voitu käyttää kaukojunissa ja toisaalta esim oikoradalla on niin pitkät välit asemien välillä että olisi kyllä hyötyä nopeammasta junasta.

t. Rainer
 
Niin olisihan toi hienoa että junat kulkisivat kahtasataa. Saataisiin sitten vihdoinkin nostettua moottoriteiden suurin sallittu nopeus 140 km/h. Viimeksi ei mennyt läpi koska "se olisi silloin nopeampi vaihtoehto kuin juna"
 
Niin olisihan toi hienoa että junat kulkisivat kahtasataa. Saataisiin sitten vihdoinkin nostettua moottoriteiden suurin sallittu nopeus 140 km/h. Viimeksi ei mennyt läpi koska "se olisi silloin nopeampi vaihtoehto kuin juna"

Pendolinot ovat kulkeneet vuodesta 1995 lähtien vähintään 200 km/h ja Intercity-junatkin vuodesta 2007.

Milloin siis oli tämä "viimeksi"?
 
Pendolinot ovat kulkeneet vuodesta 1995 lähtien vähintään 200 km/h ja Intercity-junatkin vuodesta 2007.
Alkoiko liikennöinti nopeudella 200 km/h IC-junien osalta Suomessa todellakin jo 2007? Ensinnäkin IC-junissa oli tuolloin yksikerroksisiakin vaunuja, jotka eivät kahtasataa olisi sallineet. Vain IC2:t olivat kokonaan kaksikerroksisia. Niissäkin omien muistikuvieni mukaan 200 km/h:n laajamittainen hyödyntäminen alkoi vasta kesällä tai syyskesällä 2012. Muistikuvat ovat kuitenkin muistikuvia enkä halua perustaa argumenttiani vain niiden varaan. Vaunut.org:ssa erään kuvan kommentoinnissa on keskusteltu Sr2-veturien nopeusjutuista tässä. Linkin kuva itsessään ei liity Sr2:siin eikä 200 km/h nopeuksiin.
 
Ensimmäistä kertaa lähijunassa Hämeenlinnaan. Oli halvempi kuin Väinö Paunu oy.

Tässä kuussa oli budjetti tiukilla, joten ei ollut varaa maksaa Paunun kyydistä :( Toki myös se vaikutti, että Paunun aikataulut paluuta ajatellen eivät osuneet.

Lähijuna, varsinkin paluumatkalla vaikutti vanhalta ja kuluneelta, mutta kun avasin selaimen luin vielä samasta junasta että R-juniin tulee uusia vaunuja 2026 alkaen.

Junan vanhuus ei niinkään haittaa, mutta etsin ihan turhaan molemmista lähijunista USB-pistokkeita.

Nekin ovat tulossa 2026, kun uusi juna tulee, mutta ennen sitä hinta kompensoi kyllä kaiken. Toivottavasti uusi junakalusto ei tule vaikuttamaan junien hintaan, koska Paunu tuskin lakkaa ajamasta pikavuoroliikennettä.

Jos olisin tiennyt, ettei lähijunissa ole usb-pistokkeita, olisin varmaan pärjännäyt loppukuu makaroneilla ja usb-liitännällä Paunun autoissa.

Onneksi akkua riitti ja kotiin palatessakin oli vielä 20 prosenttiä jäljellä. Olisin saanut lisävirtaa Pirkanmaan Tilausliikenteen autossa, mutta käytin sitä mahdollisuutta vain aamulla.
 
Ei sitten tilattu 200 km/h-versioita. Aikatauluissa ja liikenteenohjauksessa huomiotava, että ei jää IC-junien jalkoihin. Toisaalta voidaan käyttää samoilla junavuoroilla (ei siis samoissa junissa) Pupujen kanssa, koska huippunopeus on sama.

Tuota minäkin ihmettelin, miksi ei tilattu 200 km/h versiota? Niitä olisi voitu käyttää kaukojunissa ja toisaalta esim oikoradalla on niin pitkät välit asemien välillä että olisi kyllä hyötyä nopeammasta junasta.

Vaikuttaa tosiaan, että haluttiin eroon useamman nopeuden lähijunavuoroista. Mitä nyt Juliadataa tutkiskelin maanantain osalta, niin iltaruuhkassa Helsingistä kaikki hoidetaan jo Sm4:lla paitsi kaksi Sm2-ruuhkavuoroa komella yksiköllä Riihimäelle sekä yksi Kouvolaan ja toinen Eil-rungolla. D-junan lähdöt on myös merkitty sn120:llä, mutta nekin ajetaan Sm4:lla ja ainakin itse 9693:n kyydissä ollessa syksyllä mentiin 160km/h ison osan matkasta vaikka ei oltu edes myöhässä

Yksikköjä on käytössä samanaikaisesti iltaruuhkassa 39, mutta osan ollessa kolmiyksikköisiä runkoja, niitä ei korvata 100-metrisillä Sm7:lla (kumma muuten, ettei vieläkään varmistettu tuota numeroa) yksi yhteen pituuden mukaan, vaan kaiken Helsingin liikenteen ajamiseksi tarvittaisiin 22 yksikköä plus varakalusto ja kasvuvara, jne. Hankinnan perusosalla ei siis saisi katettua koko liikennettä ja sn200 kalustolla olisi jäänyt eri nopeuksisia vuoroja. Tosin, eihän pakko ole ajaa sn200 kalustolla yli 160:iä. Kun kerran on optiota liikenteen laajenemiseen ja Sm4:kin korvaamiseen, niin aikataulut olisi voitu muuttaa isomman nopeuden mukaiseksi, sitten kun sn200 kalustoa on tarpeeksi.

---------- Viestit yhdistetty klo 20:06 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 18:30 ----------

Tuli lisäksi mieleen, että HSL:llähän on suunnitelmissa tihentää vuoroväliä ruuhkan ulkopuolella Järvenpäähän, mikäli se liittyy kuntayhtymään. Sehän tarkottaisi, että ainakin alkuvaiheessa Sm5 junia liikkuisi myös kaukoliikenteen raiteilla, eli samoilla joilla nämä tulevat kulkemaan. Sm5:n sn on 160, eli vaikka hankittaisiin riittävästi koko VR:n Helsingin lähiliikenteeseen noita sn200 junia, niin siltikään ei välttämättä oltaisi päästy eroon erinopeuksisista lähijunavuoroista.
 
Viimeksi muokattu:
Alkoiko liikennöinti nopeudella 200 km/h IC-junien osalta Suomessa todellakin jo 2007? Ensinnäkin IC-junissa oli tuolloin yksikerroksisiakin vaunuja, jotka eivät kahtasataa olisi sallineet. Vain IC2:t olivat kokonaan kaksikerroksisia. Niissäkin omien muistikuvieni mukaan 200 km/h:n laajamittainen hyödyntäminen alkoi vasta kesällä tai syyskesällä 2012. Muistikuvat ovat kuitenkin muistikuvia enkä halua perustaa argumenttiani vain niiden varaan. Vaunut.org:ssa erään kuvan kommentoinnissa on keskusteltu Sr2-veturien nopeusjutuista tässä. Linkin kuva itsessään ei liity Sr2:siin eikä 200 km/h nopeuksiin.

En löytänyt pikaisella haulla tälle vahvistusta Resiina-lehden Tasoristeys-palstoilta vuosilta 2007–2010 (en ehtinyt etsiä laajemmin), mutta muistan selvästi nähneeni liikenteessä yksikerroksisia IC-vaunuja (ainakin Ex-vaunuja), joissa oli sivuilla merkintä "200 km/h". Tämä ei tietenkään kerro mitään 200 km/h:n nopeuden hyödyntämisen alkuajankohdasta, vaan pelkästään sen, että myös joitakin yksikerroksisia vaunuja nähtävästi oli muutettu tuolle nopeudelle. Toisaalta se ei myöskään kerro varmuudella mitään siitä, että näitä olisi säännönmukaisesti käytetty sn 200-junissa, joten oikeastaan tästä muistikuvasta ei ollut minkäänlaista hyötyä. :)
 
En löytänyt pikaisella haulla tälle vahvistusta Resiina-lehden Tasoristeys-palstoilta vuosilta 2007–2010 (en ehtinyt etsiä laajemmin), mutta muistan selvästi nähneeni liikenteessä yksikerroksisia IC-vaunuja (ainakin Ex-vaunuja), joissa oli sivuilla merkintä "200 km/h". Tämä ei tietenkään kerro mitään 200 km/h:n nopeuden hyödyntämisen alkuajankohdasta, vaan pelkästään sen, että myös joitakin yksikerroksisia vaunuja nähtävästi oli muutettu tuolle nopeudelle. Toisaalta se ei myöskään kerro varmuudella mitään siitä, että näitä olisi säännönmukaisesti käytetty sn 200-junissa, joten oikeastaan tästä muistikuvasta ei ollut minkäänlaista hyötyä. :)
No oli tästä se hyöty, että päätin etsiä asian suhteen lisäinformaatiota Resiinan matkustajavaunuja käsittelevästä sähköisestä artikkelista. Artikkelin liitteenä on massiivinen vaunurekisteri. Listassa näkyy myös vaunujen Sn eli suurin sallittu (vaunun rakenteesta johtuva) nopeus. Yksikerroksisien IC-vaunujen Sn:ksi tuonne on merkitty järjestään 160 km/h. Minäkin muistelen, että jokin vaunuyksilö oli muutettu tilapäisesti nopeudelle 200 km/h, mutta tuossa listauksessa ei taida olla siitä mitään mainintaa.

---------- EDIT, täydennetty klo 09:46 ---------- alkujaan viesti oli kirjoitettu klo 09:36 ----------

Resiinan sähköisellä puolella on myös tällainen julkaisu, ilmeisesti vuodelta 2011. Jutussa (koskee 2-kerroksisia vaunuja "IC2") on mielenkiintoinen maininta huippunopeuksista: "Ensimmäisten vaunujen huippunopeus oli 160 km/h muun muassa painetiiviiden ylikulkusuojusten puutteesta johtuen. Myöhemmin kaikki vaunut on muutettu huippunopeudelle 200 km/h. Toistaiseksi junia ei ole kuitenkaan ajettu huippunopeutta muutamia kokeilujaksoja lukuun ottamatta." Tuo antaa lisävahvistusta sille, että laajempi nopeuden 200 km/h soveltaminen olisi alkanut vasta 2012.
 
Ruskon teollisuusalueelle Ouluun rakennettiin testiversiot VR:n uusista yöjunahyteistä. Niillä testataan hyttitilojen ja makuuvaunujen toiminnallisuutta. Testeissä otettiin ylös testaajien kommentteja erilaisista parannuskohteista ennen lopullisen tuotannon aloittamista. Kuvia löytyy Skoda Group Northin Instagram-tililtä. Lisäksi Kalevasta löytyy aiheesta artikkeli (maksumuuri).
 
Oli eilen illalla pakko hieraista silmiä, kun kuljin junalla VR:n Oulun varikkohallin ohitse. Junasta näkee varikkohallin isoista ikkunoista sisälle, ja hallin sisällä vaikutti olevan kaksikerroksinen maketti / "kuori" SmX:n keulamuotoilulla (eli ei olisi ollut Flirt-runko, vaan KISS-runko)!

Liekö sitten vanhojen silmieni temppuja. Todennäköisesti kyse oli varmaankin joko huoltoa tms. varten kokonaan riisutusta kaksikerrosvaunusta tai sitten oikeasti SmX:n maketista, mutta vain yksikerroksisesta, jolloin ikkunoiden sijoittelu hieman eri korkeustasoihin (vrt. Sm5 ikkunasijoittelu) on saattanut hämätä.
 
Oli eilen illalla pakko hieraista silmiä, kun kuljin junalla VR:n Oulun varikkohallin ohitse. Junasta näkee varikkohallin isoista ikkunoista sisälle, ja hallin sisällä vaikutti olevan kaksikerroksinen maketti / "kuori" SmX:n keulamuotoilulla (eli ei olisi ollut Flirt-runko, vaan KISS-runko)!

Liekö sitten vanhojen silmieni temppuja. Todennäköisesti kyse oli varmaankin joko huoltoa tms. varten kokonaan riisutusta kaksikerrosvaunusta tai sitten oikeasti SmX:n maketista, mutta vain yksikerroksisesta, jolloin ikkunoiden sijoittelu hieman eri korkeustasoihin (vrt. Sm5 ikkunasijoittelu) on saattanut hämätä.

Nuo olivat varmaan Ruotsalaisia SJ:n X40-moottorivaunuja https://www.jarnvag.net/vagnguide/x40 jotka ovat VR Fleetcarella Oulussa saneerattavana.
 
Takaisin
Ylös