tkp tuo esille tärkeitä käytännön hankaluuksia.
Niin, tämä viimeisin pahoinpitely tapahtui auton ulkopuolella, Elielinaukion terminaalissa. Voisin kuvitella että liikenteen tilaaja olisi vastuussa siitä että asiakkaat ja liikennehenkilökunta voisi näissä turvallisesti liikkua.
Vaikka Elielinaukiolta lähteekin busseja, se on silti katualuetta. Katualueella järjestystä valvoo poliisi. Tallinnanaukio on toistaiseksi Suomen ja varmaan koko EU:n ainoa katualue, jossa poliisi on ulkoistanut järjestyksenpidon yksityiselle vartiointiliikkeelle.
Tietysti voidaan aina keskustella siitä, tulisiko ulkoistettuja kohteita lisätä tai tulisiko kenties koko jiipeetoiminta antaa vartiointiliikkeille Helsingissä. Mielenkiintoista siitä ainakin tulisi.
Helsinki, HSL kuntayhtymänä tai yksityinen liikennöitsijä voi toki aina esittää Helsingin poliisilaitokselle toiveen siitä, että järjestyksenvalvontaa jossain kohteessa lisättäisiin. Mutta toive on vain toive, ja kun sisäasiainministeriö ei lisää määrärahoja eikä muitakaan resursseja, niin toiveeksi se mitä todennäköisimmin myös jää.
Taannoin toisessa topikissa esitin ratkaisuksi tähän kunnallista poliisia. Ministeriön alainen poliisilaitos toimisi kuten nytkin, mutta sen lisäksi kunnilla olisi oikeus perustaa oma, kunnallinen poliisilaitos, jonka tehtäviin kuuluisi järjestyksenvalvontaa sekä liikennevalvontaa. Tehtävissä työskentelisi luonnollisesti vain koulutettuja poliiseja.
Jos liikennöitsijät joutuvat itse hankkimaan terminaaleihin omat vartijansa ollaan tilaanteessa jossa esim. Helbin tilaamat vartijat katsovat vierestä kun toisen firman kuljettajaa tai asiakasta pahoinpidellään? "Ei kuulu meille?"
Liikennöitsijät, tai kuka tahansa, vaikka sinä, voi kyllä palkata vartijoita Elielinaukiolle. Siellä saa seisoskella Otson haalareissa ihan siinä missä farkuissa tai Dressman-puvussakin. Vartijalla on myös täsmälleen samat oikeudet ja velvollisuudet kuin sulla ja mulla, jos ne siellä seisoksii. Esim. jokamiehen kiinniotto-oikeus.
Tietysti haalarimies saattaa pelkällä läsnäolollaan karsia väkivaltatilanteita, jolloin vartijasta voisi olla hyötyä.
Liikennöitsijät voivat myös tehdä yhteistyötä, ja se olisikin suotavaa. Malliin Helb ostaa kohteen A, Veolia kohteen B vartioinnin jne. ja kaikki vartijat palvelevat kaikkia osallistuvia liikennöitsijöitä. Joku liikennöitsijä voi tietysti yrittää säästää ja olla vapaamatkustaja, mutta sellainen liikennöitsijä ei sitten olisi kovin haluttu työnantaja, jos sen kuljettajat kokisivat muita suurempaa turvattomuutta.
Liikennöitsijät voivat tietysti myös ehdottaa yhteistyötä HSL:n kanssa niin, että HSL ostaa vartioinnin ja laskuttaa siitä liikennöitsijöitä esim. lähtöjen määrän suhteessa per terminaali. Mutta nykyisten liikennöintisopimusten voimassaoloaikana ei voi HSL:lta muuta vaatia, rahan on tultava liikennöitsijöiltä.
Tulevissa sopimuksissa voidaan tietysti tehdä mitä tahansa. HSL voi kirjata ehtoihin, että linjalla X on päätepysäkeillä oltava vartiointi tiettyyn aikaan, ja liikennöitsijä huolehtii. Tai HSL voi kirjata ehtoihin, että se huolehtii vartioinnista ja laskuttaa siitä x euroa / kuukausi. Tai mitä tahansa muuta. Kaikissa tapauksissa vartiointikulut tulevat mutkan kautta HSL:n maksettaviksi, mutta vasta niissä uusissa sopimuksissa.
