Länsi-Helsingin raitiotie

Tuo ympyrä on yksi Suomen parhaiten toimivista risteyksistä, kun lasketaan tärkeimmä metriikan mukaan eli välityskyky hlö/tunti. Tuosta menee läpi todella suuri määrä populaa, ja silti kaikista suunnista kaikkiin suuntiin pääsee max. muutaman minuutin viiveellä. Tietenkin maailman toimivimman kaupungin piti lähteä sitä sörkkimään.

Veikkaan, että tuo ᗡ:n muotoinen kulmikas häkkyrä tulee ruuhkautumaan pahasti, sillä nykyinen välityskyky on mahdollinen mm. siksi, että liikennevirran on mahdollista kulkea tasaisesti 40-50 km/h koko alueen läpi, kun liikennevalot on ketjutettu hyvin. Uusi ratikkarata läpi ei tietenkään auta asiaa, vaikka vanha design kestikin Raide-Jokerin lisäämisen.
Mulle tuli heti mieleen sama. Eihän uusi ole enää mikään ympyrä. Itse kuljen bussin kyydissä siitä viikottain ja vetää aina hyvin.
Viesti yhdistetty automaattisesti:

Totta. Isoin ongelma on se, että Kannelmäen ja Malminkartanon välillä ei mene bussikatua, mitä onkin monesti käsitelty JLF:llä. Kun bussit noudattaa katuverkkoa, autot halutaan keskittää muutamalle tielle ja busseille ei haluta rakentaa omia katuja, verkostosta tulee epäoptimaalinen.

Elielinaukion tapauksessa taas grynderit ovat haistaneet raon tehdä rahaa, heitä on kiinnosta joukkoliikenteen laatu ja poliitikot tottelevat kiltisti toteuttaen grynderien käskyt. Joukkoliikenteen kannalta bussien poistaminen Elielinaukiolta on huono, mutta ketään ei kiinnosta katsoa kokonaisuutta, joten yksityiset intressit vievät voiton.
Helsinkiläisset vastustavat Elielinaukion rakentamista, mutta koska kunnallista demokratiaa ei ole niin tehdään niinkuin raha haluaa. Talousmiehet ovat laskeneet kuinka monta lompakkoa kulkee junista kaivotalon suuntaan ja ovat keksineet että rakennetaan katiska jossa kuluttajan lompakko aukeaa. Saamme taa hampurilaispaikkoja, hotellihuoneita ja muotiikkeita , niin kuin ei niit jo ennestään olisi. Keskustan saavutettavuus joukkoliikenteellä ei olekaan tärkeää. Se minulla ei mene jakeluun, miksi Vihreät lähti tähän rakennustouhuun mukaan. Ei tarvitse ihmetella kannatukssen laskua.
 
Viimeksi muokattu:
Huppista. ViiMa on mukana laskelmassani, tuo 339+99 Länsiratikoiden jälkeen, mutta nimi jäi näköjään minulta kirjoittamatta. +99 tarkoittaa mahdollista jatkoa.


Eli siis ajatteletko, että toinen uusi ratikkarata voisi mennä tuosta läpi ilman, että kokonaisuuteen kajotaan? Vai että uuden radan pitäisi kulkea jostain muualta? Vai tulitko itse asiassa sanoneeksi, että risteystä pitää muokata muuttuneet liikennetarpeet huomioiden?

Itse en kuvaisi tulevaa muutosta "sorkkimiseksi", varsinkaan tarpeettomaksi sellaiseksi, kun tuon alueen luonne tulee tulevaisuudessa muuttumaan. Toki aina voi esittää, että suunniteltu, yleiskaavanmukainen rakentaminen, pitäisi suunnata "jonnekin muualle".
Kyseessä ei todellakaan ole sorkkiminen, vaan toimivan ratkaisun tärveleminen.

Ratikoita tulee sitten neljästä eri suunnasta, tietenkin aina eri aikaan. Ratikoiden liikennevaloetuuksien alkeellisen toteutustavan vuoksi kaikki muu liikenne, myös bussiliikenne, hidastuu tuossa paikassa merkittävästi.

En vastusta näiden ratikkalinjojen rakentamista, mutta tuossa kohteessa olisi pitänyt tehdä eritasoratkaisu.
 
Toisaalta nämä raideyhteydet ovat välttämättömiä yleiskaavan mukaisen kaupunkirakentamisen kannalta, mikä puolestaan on välttämätöntä kaupungin kasvun kannalta.
Mutta taas toisaalta, onko sille mitään takeita, että Helsingin kasvu jatkuisi yhtä suurena vielä kovinkaan kauaa? Ainakin Suomen asukasluvun ennustetaan kääntyvän laskuun jo n. kymmenen vuoden päästä.
 
Mutta taas toisaalta, onko sille mitään takeita, että Helsingin kasvu jatkuisi yhtä suurena vielä kovinkaan kauaa? Ainakin Suomen asukasluvun ennustetaan kääntyvän laskuun jo n. kymmenen vuoden päästä.
Väestö vähenee maaseudun tyhjentyessä lopullisesti hautaan ja muuttotappiot päälle.

Helsinki voisi kasvaa nopeamminkin jos vaan taloja saataisiin halvalla markkinoille. Helsinki on kuitenkin aika nirso ja rakentamisvastainen kunta, joten kasvu valuu myös kehyskuntiin, lähinnä Espooseen.
 
Mutta taas toisaalta, onko sille mitään takeita, että Helsingin kasvu jatkuisi yhtä suurena vielä kovinkaan kauaa? Ainakin Suomen asukasluvun ennustetaan kääntyvän laskuun jo n. kymmenen vuoden päästä.
Tosiaan samat ennusteet ennustavat kasvua Helsingin seudulle vielä pitkälle tulevaisuuteen reilusti tämänhetkistä yleiskaavakautta pidemmälle.
 
Eli siis ajatteletko, että toinen uusi ratikkarata voisi mennä tuosta läpi ilman, että kokonaisuuteen kajotaan? Vai että uuden radan pitäisi kulkea jostain muualta?
Radan kannattaisi mennä tuosta läpi tunnelissa, mutta vähintäänkin pitäisi säilyttää hyvin läpi vetävän ympyrän nykyinen rakenne. Onko sinulla jokin perustelu, miksi liikenneympyrästä pitäisi tehdä kulmikas?
 
Helsinki voisi kasvaa nopeamminkin jos vaan taloja saataisiin halvalla markkinoille. Helsinki on kuitenkin aika nirso ja rakentamisvastainen kunta, joten kasvu valuu myös kehyskuntiin, lähinnä Espooseen.
Nythän etenkin kerrostaloasunnot käyvät kovin nihkeästi kaupaksi markkinahinnoin, niin tulkitsisin sen niin, että niitä ollaan jo rakennetukin tarpeeksi. Väestö muutenkin pitäisi haalia ulkomailta, kun viime vuosina suurin osa väestönkasvusta on koostunut vieraskielisistä, ja se tuokin mukanaan omat ongelmansa, kuten suuremman työttömyysasteen.

Toki tämä aihe alkaa jo mennä vähän liian paljon OT:n puolelle.
 
Nythän etenkin kerrostaloasunnot käyvät kovin nihkeästi kaupaksi markkinahinnoin, niin tulkitsisin sen niin, että niitä ollaan jo rakennetukin tarpeeksi. Väestö muutenkin pitäisi haalia ulkomailta, kun viime vuosina suurin osa väestönkasvusta on koostunut vieraskielisistä, ja se tuokin mukanaan omat ongelmansa, kuten suuremman työttömyysasteen.

Toki tämä aihe alkaa jo mennä vähän liian paljon OT:n puolelle.

Nyt menee suhdanteet ja pitkän ajan trendit taas sekaisin. Suunnitelmat ovat asuntoja varten jotka rakentuvat 10-20 vuoden päästä. Vaikka nyt ei menisi mikään kaupaksi, niin ei se tarkoita että pitäisi lopettaa suunnittelu. Jos suunnittelua jatketaan vasta seuraavalla nousukaudella tai kun markkinat alkavat ylikuumeta, niin asunnot valmistuvat vasta seuraavassa kysyntäkuopassa.
 
Ilmeisesti tässä yritetään nyt viimeisiä järjen voimia herätellä, jotta tajuttaisiin, ettei Helsinkiin ole mahdollista luoda todellista pikaratikkaverkkoa, ja että esikaupunkiraitiotietä ei todellakaan kaivata lisää metriäkään. Kapearaiteisuus aiheuttaa sen, ettei kunnollisen levyisiä vaunuja saada mihinkään, mutkat ovat liian jyrkkiä, että niistä voisi ajaa kävelyvauhtia lujempaa ja niin kauan kuin etanavaunut joutuvat samaan katuverkkoon autoliikenteen kanssa, ne häviävät nopeudessa paitsi silloin, kun autoliikenne seisoo ruuhkassa tilanteessa, jossa kukaan ei ole yrittänyt oikaista ratikkakiskojen kautta. Puhumattakaan raitiovaunujen ahtaudesta ja kyvyttömyydestä tavarankuljetuksessa -ja tämänkin asian olisi voinut kunnollisen levyisen radan ja korin myötä saattaa asialliseen kuosiin, kuten Tampereella. Mutta kun haluttiin saada se tekninen yhteensopivuus...
15 on kovin murheellinen esimerkki epäonnistuneesta brändäyksestä -sitä sanotaan pikaratikaksi, ja kun jokainen sen kyydissä ollut näkee, ettei se sellainen ole kuin muutamin paikoin, herää ihan terve vastustus tällaisten hankkeiden lisärakentamisen suhteen. Kaikki tietävät metron ja lähijunan mukavuudet, ja vain täysi typerys voi esimerkiksi ViiMa-linjaukseen puolustaa jotain muuta -raideyhteys voitaisiin ainakin Sörnäisten ja Pihlajiston välillä, miksei koko matkallakin, kaivaa maan alle.
 
Kapearaiteisuus aiheuttaa sen, ettei kunnollisen levyisiä vaunuja saada mihinkään, mutkat ovat liian jyrkkiä, että niistä voisi ajaa kävelyvauhtia lujempaa ja niin kauan kuin etanavaunut joutuvat samaan katuverkkoon autoliikenteen kanssa, ne häviävät nopeudessa paitsi silloin, kun autoliikenne seisoo ruuhkassa tilanteessa, jossa kukaan ei ole yrittänyt oikaista ratikkakiskojen kautta

Voi voi, mitenköhän raideleveys taas liittyy kaarresäteisiin. Ja et taaskaan ymmärrä, että vaunun tiukemmat speksit eivät tarkoita, että ratakin on rakennettu niiden mukaan. Saati sitten, että jokainen käännös olisi aina pienimmällä sallitulla kaarteella rakennettu. Jokerilla on tiukimmat kaarteet ihan yhtä väljiä kuin Tampereellakin, eikä vaunun suoriutuminen tiukemmista kaarteista niitä muuta.
 
Viimeksi muokattu:
Huppista. ViiMa on mukana laskelmassani, tuo 339+99 Länsiratikoiden jälkeen, mutta nimi jäi näköjään minulta kirjoittamatta. +99 tarkoittaa mahdollista jatkoa.


Eli siis ajatteletko, että toinen uusi ratikkarata voisi mennä tuosta läpi ilman, että kokonaisuuteen kajotaan? Vai että uuden radan pitäisi kulkea jostain muualta? Vai tulitko itse asiassa sanoneeksi, että risteystä pitää muokata muuttuneet liikennetarpeet huomioiden?

Itse en kuvaisi tulevaa muutosta "sorkkimiseksi", varsinkaan tarpeettomaksi sellaiseksi, kun tuon alueen luonne tulee tulevaisuudessa muuttumaan. Toki aina voi esittää, että suunniteltu, yleiskaavanmukainen rakentaminen, pitäisi suunnata "jonnekin muualle".
Niinpä, autojen likakaivo ihmisten käyttöön.
 
Taloudellisesti huonoina aikoina julkisen sektorin isot investoinnit ovat joidenkin taloustieteilijöiden mukaan erittäin hyvä asia. Ne lisäävät työllisyyttä, Työllistetyt maksavat veroja, kuluttavat, lisäävät työllisyyttä muilla sektoreilla. Nämä investoinnit maksetaan velkarahoituksella. Velka kuitenkin on maksettava takaisin, korkoineen. Siitä vastaavat tulevat sukupolvet. Mutta paremmat joukkoliikenne yhteydet nostavat tonttimaan hintaa, ja yhteiskunta hyötyy tästä hinnan noususta. Velkaa voidaan lyhentää näillä lisääntyviä tuloilla. Mutta velka on velkaa, joka näkyy taseessa.
 
Radan kannattaisi mennä tuosta läpi tunnelissa, mutta vähintäänkin pitäisi säilyttää hyvin läpi vetävän ympyrän nykyinen rakenne. Onko sinulla jokin perustelu, miksi liikenneympyrästä pitäisi tehdä kulmikas?

Joskus maankäyttötarpeet muuttuvat. Siksi lähtökohta ei voi olla se, että jos jonnekin on kerran rakennettu liikenneympyrä niin sen ympyrän pitäisi seistä siellä maailmanloppuun asti.

Haagan ympyrän muutosten juurisyy on se, että demokraattisessa päätöksentekoprosessissa syntynyt yleiskaava perustuu ajatukseen tiettyjen sisääntuloväylien bulevardisoimisesta. Yleiskaavan perusajatus lienee täällä tuttu, joten todetaan tässä vain se, että siinä uutta rakennusalaa haluttiin löytää mieluummin tiiviimmän kaupunkirakenteen sisäisiä liikennealueita tiivistämällä kuin kaupunkirakennetta levittämällä. Tämä on tietysti kaupunkisuunnittelullinen valinta. Jotkut rakentaisivat mieluummin lisää moottoriteitä ja autolähiöitä kuin joukkoliikennekaupunkia, mutta itse pidän joukkoliikennekaupunkia parempana valintana. Laajenevalle kantakaupunkialueelle hervoton autoliikenneympyrä istuu aika huonosti.

Ratikoiden liikennevaloetuuksien alkeellisen toteutustavan vuoksi kaikki muu liikenne, myös bussiliikenne, hidastuu tuossa paikassa merkittävästi.

En vastusta näiden ratikkalinjojen rakentamista, mutta tuossa kohteessa olisi pitänyt tehdä eritasoratkaisu.

Ratikoiden liikennevaloetuudet tuossa kohdassa tosiaan ovat alkeelliset. Itse asiassa Jokerilla niitä ei ole samassa mielessä kuin muualla reitin varrella on. Tuo on sen linjan ainoa kohta jossa lähtökohta on, että ratikka odottaa välillä omaa vuoroaan.

En tiedä Länsiratikoiden liikennevaloetuudesta tuossa kohdassa (mahtaako kukaan vielä tietää?), mutta kun kerran ratikoita jatkossa tulee tuohon neljästä suunnasta niin lienee selvä, että ainakin nollaviive on mahdoton.

Alkuperäisessä Jokeri-suunnitelmassa 1990-luvulta tuohon muuten esitettiin eritasoratkaisua. Se voisi olla perusteltu, mikäli alue säilyisi jatkossa pääasiassa liikennealueena. Nythän näin ei kuitenkaan tule käymään, kuten yllä kirjoitin.

Ilmeisesti tässä yritetään nyt viimeisiä järjen voimia herätellä, jotta tajuttaisiin, ettei Helsinkiin ole mahdollista luoda todellista pikaratikkaverkkoa, ja että esikaupunkiraitiotietä ei todellakaan kaivata lisää metriäkään. Kapearaiteisuus aiheuttaa sen, ettei kunnollisen levyisiä vaunuja saada mihinkään, mutkat ovat liian jyrkkiä, että niistä voisi ajaa kävelyvauhtia lujempaa ja niin kauan kuin etanavaunut joutuvat samaan katuverkkoon autoliikenteen kanssa, ne häviävät nopeudessa paitsi silloin, kun autoliikenne seisoo ruuhkassa tilanteessa, jossa kukaan ei ole yrittänyt oikaista ratikkakiskojen kautta. Puhumattakaan raitiovaunujen ahtaudesta ja kyvyttömyydestä tavarankuljetuksessa -ja tämänkin asian olisi voinut kunnollisen levyisen radan ja korin myötä saattaa asialliseen kuosiin, kuten Tampereella. Mutta kun haluttiin saada se tekninen yhteensopivuus...
15 on kovin murheellinen esimerkki epäonnistuneesta brändäyksestä -sitä sanotaan pikaratikaksi, ja kun jokainen sen kyydissä ollut näkee, ettei se sellainen ole kuin muutamin paikoin, herää ihan terve vastustus tällaisten hankkeiden lisärakentamisen suhteen. Kaikki tietävät metron ja lähijunan mukavuudet, ja vain täysi typerys voi esimerkiksi ViiMa-linjaukseen puolustaa jotain muuta -raideyhteys voitaisiin ainakin Sörnäisten ja Pihlajiston välillä, miksei koko matkallakin, kaivaa maan alle.

Eihän tuossa uutisessa keskustella pikaraitiotien sopivuudesta pääkaupunkiseudulle vaan siitä, kykeneekö Helsinki rahoittamaan suunnitellut hankkeet. Rahoitusjohtajan mukaan kykenee. Populistille tämä uutinen tietenkin tarjoaa tilaisuuden kääntää keskustelun jonnekin aivan muualle.

Viittaatko metron ja lähijunan mukavuuksilla siis siihen, että Helsingissä tulisi raideliikenteeksi rakentaa ainoastaan niitä? Ja jos kapasiteettia ei tarvita raskasraidejunan verran, niin sitten pitäisi ajella bussilla? Eihän joukkoliikennevälinettä valita pelkän keskinopeuden vaan myös kapasiteetin perusteella.

Kuten yllä jo todettiin, kapearaiteisuus ei edellytä muuten huonoa ratageometriaa. Ilmeisesti kapearaiteisuus ei lukitse korileveyttäkään nykyiseksi, mutta levät ja kapeat ratikat istuvat huonosti samaan rataverkkoon. Minusta on ainoastaan järkevää, että uudet esikaupunkiratikat voivat ajaa samoja ratoja pitkin ihan keskustaan asti. Näin ollen rinnakkaisia yhteyksiä ei tarvitse rakentaa kuin joihinkin ruuhkaisimpiin kohtiin kapasiteettisyistä.

Siitä olen samaa mieltä, että suurempi korileveys olisi kyllä monessa suhteessa eduksi näillä pikaratikkalinjoilla, ja siksihän esimerkiksi Laajasalon raitiotieyhteydellä leveämpiin raitiovaunuihin on varauduttukin. Myös pikaratikoiden tunnelointiin on ainakin ajatuksen tasolle varauduttu, mutta tämänhetkiset liikennetarpeet eivät taida perustella sitä, että raitiotietä kaivettaisiin maan alle metron kustannuksilla. Olen itse asiassa sitä mieltä, että vain täysi typerys haluaa rakentaa raitiotietä metron hinnalla. Raitiovaunun hitaus ei ole mikään luonnonlaki, vaan se on seurausta yksityisautoilun priorisoinnista.
 
Takaisin
Ylös