Radan kannattaisi mennä tuosta läpi tunnelissa, mutta vähintäänkin pitäisi säilyttää hyvin läpi vetävän ympyrän nykyinen rakenne. Onko sinulla jokin perustelu, miksi liikenneympyrästä pitäisi tehdä kulmikas?
Joskus maankäyttötarpeet muuttuvat. Siksi lähtökohta ei voi olla se, että jos jonnekin on kerran rakennettu liikenneympyrä niin sen ympyrän pitäisi seistä siellä maailmanloppuun asti.
Haagan ympyrän muutosten juurisyy on se, että demokraattisessa päätöksentekoprosessissa syntynyt yleiskaava perustuu ajatukseen tiettyjen sisääntuloväylien bulevardisoimisesta. Yleiskaavan perusajatus lienee täällä tuttu, joten todetaan tässä vain se, että siinä uutta rakennusalaa haluttiin löytää mieluummin tiiviimmän kaupunkirakenteen sisäisiä liikennealueita tiivistämällä kuin kaupunkirakennetta levittämällä. Tämä on tietysti kaupunkisuunnittelullinen valinta. Jotkut rakentaisivat mieluummin lisää moottoriteitä ja autolähiöitä kuin joukkoliikennekaupunkia, mutta itse pidän joukkoliikennekaupunkia parempana valintana. Laajenevalle kantakaupunkialueelle hervoton autoliikenneympyrä istuu aika huonosti.
Ratikoiden liikennevaloetuuksien alkeellisen toteutustavan vuoksi kaikki muu liikenne, myös bussiliikenne, hidastuu tuossa paikassa merkittävästi.
En vastusta näiden ratikkalinjojen rakentamista, mutta tuossa kohteessa olisi pitänyt tehdä eritasoratkaisu.
Ratikoiden liikennevaloetuudet tuossa kohdassa tosiaan ovat alkeelliset. Itse asiassa Jokerilla niitä ei ole samassa mielessä kuin muualla reitin varrella on. Tuo on sen linjan ainoa kohta jossa lähtökohta on, että ratikka odottaa välillä omaa vuoroaan.
En tiedä Länsiratikoiden liikennevaloetuudesta tuossa kohdassa (mahtaako kukaan vielä tietää?), mutta kun kerran ratikoita jatkossa tulee tuohon neljästä suunnasta niin lienee selvä, että ainakin nollaviive on mahdoton.
Alkuperäisessä Jokeri-suunnitelmassa 1990-luvulta tuohon muuten esitettiin eritasoratkaisua. Se voisi olla perusteltu, mikäli alue säilyisi jatkossa pääasiassa liikennealueena. Nythän näin ei kuitenkaan tule käymään, kuten yllä kirjoitin.
Ilmeisesti tässä yritetään nyt viimeisiä järjen voimia herätellä, jotta tajuttaisiin, ettei Helsinkiin ole mahdollista luoda todellista pikaratikkaverkkoa, ja että esikaupunkiraitiotietä ei todellakaan kaivata lisää metriäkään. Kapearaiteisuus aiheuttaa sen, ettei kunnollisen levyisiä vaunuja saada mihinkään, mutkat ovat liian jyrkkiä, että niistä voisi ajaa kävelyvauhtia lujempaa ja niin kauan kuin etanavaunut joutuvat samaan katuverkkoon autoliikenteen kanssa, ne häviävät nopeudessa paitsi silloin, kun autoliikenne seisoo ruuhkassa tilanteessa, jossa kukaan ei ole yrittänyt oikaista ratikkakiskojen kautta. Puhumattakaan raitiovaunujen ahtaudesta ja kyvyttömyydestä tavarankuljetuksessa -ja tämänkin asian olisi voinut kunnollisen levyisen radan ja korin myötä saattaa asialliseen kuosiin, kuten Tampereella. Mutta kun haluttiin saada se tekninen yhteensopivuus...
15 on kovin murheellinen esimerkki epäonnistuneesta brändäyksestä -sitä sanotaan pikaratikaksi, ja kun jokainen sen kyydissä ollut näkee, ettei se sellainen ole kuin muutamin paikoin, herää ihan terve vastustus tällaisten hankkeiden lisärakentamisen suhteen. Kaikki tietävät metron ja lähijunan mukavuudet, ja vain täysi typerys voi esimerkiksi ViiMa-linjaukseen puolustaa jotain muuta -raideyhteys voitaisiin ainakin Sörnäisten ja Pihlajiston välillä, miksei koko matkallakin, kaivaa maan alle.
Eihän tuossa uutisessa keskustella pikaraitiotien sopivuudesta pääkaupunkiseudulle vaan siitä, kykeneekö Helsinki rahoittamaan suunnitellut hankkeet. Rahoitusjohtajan mukaan kykenee. Populistille tämä uutinen tietenkin tarjoaa tilaisuuden kääntää keskustelun jonnekin aivan muualle.
Viittaatko metron ja lähijunan mukavuuksilla siis siihen, että Helsingissä tulisi raideliikenteeksi rakentaa ainoastaan niitä? Ja jos kapasiteettia ei tarvita raskasraidejunan verran, niin sitten pitäisi ajella bussilla? Eihän joukkoliikennevälinettä valita pelkän keskinopeuden vaan myös kapasiteetin perusteella.
Kuten yllä jo todettiin, kapearaiteisuus ei edellytä muuten huonoa ratageometriaa. Ilmeisesti kapearaiteisuus ei lukitse korileveyttäkään nykyiseksi, mutta levät ja kapeat ratikat istuvat huonosti samaan rataverkkoon. Minusta on ainoastaan järkevää, että uudet esikaupunkiratikat voivat ajaa samoja ratoja pitkin ihan keskustaan asti. Näin ollen rinnakkaisia yhteyksiä ei tarvitse rakentaa kuin joihinkin ruuhkaisimpiin kohtiin kapasiteettisyistä.
Siitä olen samaa mieltä, että suurempi korileveys olisi kyllä monessa suhteessa eduksi näillä pikaratikkalinjoilla, ja siksihän esimerkiksi Laajasalon raitiotieyhteydellä leveämpiin raitiovaunuihin on varauduttukin. Myös pikaratikoiden tunnelointiin on ainakin ajatuksen tasolle varauduttu, mutta tämänhetkiset liikennetarpeet eivät taida perustella sitä, että raitiotietä kaivettaisiin maan alle metron kustannuksilla. Olen itse asiassa sitä mieltä, että vain täysi typerys haluaa rakentaa raitiotietä metron hinnalla. Raitiovaunun hitaus ei ole mikään luonnonlaki, vaan se on seurausta yksityisautoilun priorisoinnista.
