Länsi-Helsingin raitiotie

Onko Helsingissä niin paljon pulaa rakennusmaasta, että juuri tuosta kohdasta täytyy nipistää? Itse ihmettelin juuri hesarin juttua Postipuistoon valmistuneista autiotaloista - ei löydy ostajia.
Ostajia ei välttämättä löydy juuri nyt, kun taloudella menee sen verran huonosti, mutta Helsingin väestönkasvu viime vuonna oli ennätystasoa. Helsinki kasvoi n. 11,5 tuhannella asukkaalla eli eniten moneen vuoteen ja reilusti enemmän kuin koronaa edeltävä taso eli n. 8 tuhatta vuodessa. Itse asiassa kasvu on ollut 10 tuhannen paikkeilla jo kolme vuotta putkeen, eli kysyntää asunnoille on varmasti patoutunut, eikä suhdanteiden parantuessa ehdi rakentamaan 20 tuhatta kotia vuodessa. Voi olla, että parin vuoden päästä toivoo asuntorakentamisen edenneen vielä nopeampaa näinä vuosina.

Sivuhuomiona kun monessa paikassa aina toistetaan, että Helsinkiä rakennetaan ulkomailta tulevaa muuttoa varten (jokainen voi itse päättää kokeeko tuota edes ongelmana), viime vuonna enemmistö kasvusta oli nettomuuttoa muualta Suomesta eikä luonnollisella väestönkasvulla myöskään mene huonosti.
 
Sivuhuomiona kun monessa paikassa aina toistetaan, että Helsinkiä rakennetaan ulkomailta tulevaa muuttoa varten...
Tästä oli mielenkiintoinen tilasto jossain ihan pari viikkoa sitten. Helsingissä nettomuuttoa on suunnilleen yhtä paljon sekä suomalaisista että ulkomaalaisista. Espoossakin kumpikin palkki on vielä plussalla, mutta suomalaisia on hyvin vähän ja ulkomaalaisia paljon. Vantaalla tilanne sen sijaan on aivan erilainen: suomalaisia muuttaa pois eli nettomuutto on reippaasti negatiivinen ja ulkomaalaisia muuttaa tilalle.
 
Ostajia ei välttämättä löydy juuri nyt, kun taloudella menee sen verran huonosti, mutta Helsingin väestönkasvu viime vuonna oli ennätystasoa. Helsinki kasvoi n. 11,5 tuhannella asukkaalla eli eniten moneen vuoteen ja reilusti enemmän kuin koronaa edeltävä taso eli n. 8 tuhatta vuodessa. Itse asiassa kasvu on ollut 10 tuhannen paikkeilla jo kolme vuotta putkeen, eli kysyntää asunnoille on varmasti patoutunut, eikä suhdanteiden parantuessa ehdi rakentamaan 20 tuhatta kotia vuodessa. Voi olla, että parin vuoden päästä toivoo asuntorakentamisen edenneen vielä nopeampaa näinä vuosina.

Sivuhuomiona kun monessa paikassa aina toistetaan, että Helsinkiä rakennetaan ulkomailta tulevaa muuttoa varten (jokainen voi itse päättää kokeeko tuota edes ongelmana), viime vuonna enemmistö kasvusta oli nettomuuttoa muualta Suomesta eikä luonnollisella väestönkasvulla myöskään mene huonosti.
Et varsinaisesti vastannut siihen, miksei muualta Helsingistä löytyisi noin pientä maaplänttiä, mikäli itse rakentamisen määrää ei voi parin talon verran tiristää tai siirtää toiseen projektiin. Syntyvät liikenneruuhkat aiheuttavat myös taloudellista vahinkoa yhteiskunnalle koskien myös bussiliikenteen operointikustannuksia ja matka-aikoja.

Liikennettä on kuritettu jo niin paljon, että Kehä 1:n sisällä suurin osa kumipyöräliikenteestä on ihan tutkitusti ns. tarpeellista liikennettä. Jakeluautoja, takseja, linjaliikenne-, tilausajo,- ym. busseja, ambulansseja, postiautoja, remppa-, ja muuttopakuja ja sen sellaista.

Hupiliikenne on marginaalista. Työmatkaliikenteessä ydinkeskustaan noin neljä viidestä matkustaa julkisilla, pyörällä tai kävellen. Omalla yksityisautollaan autoilevat ovat niitä viimeisiä jääriä, jotka tulevat ajamaan autolla joka tapauksessa. Joillekin firma tarjoaa auton ja hallipaikan, nämäkin ajavat joka tapauksessa.

Tämä tarkoittaa sitä, ettei tietyn pisteen jälkeen liikenteen kuristaminen enää vähennä jo lähes kadonnutta hupiliikennettä (jolla siis tarkoitan ydinkeskustaan suuntautuvaa ostos/vrkistyskohdematkailua tai huvikseen ilman ajallista hyötyä keskustan kautta ajamista yksityisautolla) vaan ainoastaan pahentaa ruuhkia ja ilmansaasteita ja haittaa tarpeellisen liikenteen sujuvuutta, sillä tiettyjen ajoneuvojen on jatkettava ajoa ruuhkasta huolimatta. Näitä ajoneuvoja voi sähköistää, mutta ne tarvitsevat silti saman tilan.

Aiheen sivusta propsit kaupungille siitä, että Laajasalossa säästettiin edes yksi kallio rakentamiselta. Laajasalon koko luonne perustuu ympäröiviin metsiin ja kallioihin. Toki kyseessä saattoi olla taktiikka, jossa esitetään aluksi tarkoituksella yliampuvaa rakentamistiheyttä ja sitten "annetaan" vähän periksi taaksepäin.
 
Syntyvät liikenneruuhkat aiheuttavat myös taloudellista vahinkoa yhteiskunnalle koskien myös bussiliikenteen operointikustannuksia ja matka-aikoja.

Liikennettä on kuritettu jo niin paljon, että Kehä 1:n sisällä suurin osa kumipyöräliikenteestä on ihan tutkitusti ns. tarpeellista liikennettä. Jakeluautoja, takseja, linjaliikenne-, tilausajo,- ym. busseja, ambulansseja, postiautoja, remppa-, ja muuttopakuja ja sen sellaista.

Hupiliikenne on marginaalista. Työmatkaliikenteessä ydinkeskustaan noin neljä viidestä matkustaa julkisilla, pyörällä tai kävellen. Omalla yksityisautollaan autoilevat ovat niitä viimeisiä jääriä, jotka tulevat ajamaan autolla joka tapauksessa. Joillekin firma tarjoaa auton ja hallipaikan, nämäkin ajavat joka tapauksessa.

Tämä tarkoittaa sitä, ettei tietyn pisteen jälkeen liikenteen kuristaminen enää vähennä jo lähes kadonnutta hupiliikennettä (jolla siis tarkoitan ydinkeskustaan suuntautuvaa ostos/vrkistyskohdematkailua tai huvikseen ilman ajallista hyötyä keskustan kautta ajamista yksityisautolla) vaan ainoastaan pahentaa ruuhkia ja ilmansaasteita ja haittaa tarpeellisen liikenteen sujuvuutta, sillä tiettyjen ajoneuvojen on jatkettava ajoa ruuhkasta huolimatta. Näitä ajoneuvoja voi sähköistää, mutta ne tarvitsevat silti saman tilan.

Ensinnäkään se ei ole itsestäänselvyys, että liikenneympyrä muutettaessa sen välityskyky pienenee. Toiseksi se ei välttämättä ole alueen pullonkaula eli vaikka välityskyky pienenisi, niin liikenteen määrää rajoittavat jo muut paikat.

Matkan tarpeellisuus on eri asia kuin tarpeellisuus tehdä se kumipyörillä tai ajaa juuri kyseistä reittiä. Niiden joiden on pakko käyttää autoa eivät aiheuta ruuhkia, vaan muut. Vaikka välityskyky vähenee, ei oikeasti pakosta henkilöautoa käyttävien tilanne välttämättä huonone, vaan sieltä lähtevät ensimmäisenä ne jotka voivat käyttää muita välineitä ja palataan suunnilleen nykyiseen ruuhkaisuuteen.

Ja ei tosiaankaan ole suurin osa liikenteestä muuta kuin yksityisessa käytössä olevia henkilöautoja, sen näkee ihan paljaallakin silmällä.

Et varsinaisesti vastannut siihen, miksei muualta Helsingistä löytyisi noin pientä maaplänttiä, mikäli itse rakentamisen määrää ei voi parin talon verran tiristää tai siirtää toiseen projektiin.

Ja siellä toisella maapläntilläkin on joku vaatimassa toista paikkaa. Jos pitää aina etsiä paikka, jolle ei ole toista vaihtoehtoa, niin sitten ei rakenneta minnekkään.
 
Viimeksi muokattu:
Liikenneruuhkia ei tarpeellisesta liikenteestä saa aikaiseksi, koska sitä on ajoneuvomäärällisesti niin vähän. Kyllä siellä ne kaiken maailman pikkuautot on jonossa, ei roska-autot ja ambulanssit.

Helsingissä toki harrastetaan bussien jonottamista, mutta se on yhtä lailla typerää liikennesuunnittelua siinä missä pikkuautojen jonotkin.
Viesti yhdistetty automaattisesti:

Aiheen sivusta propsit kaupungille siitä, että Laajasalossa säästettiin edes yksi kallio rakentamiselta. Laajasalon koko luonne perustuu ympäröiviin metsiin ja kallioihin. Toki kyseessä saattoi olla taktiikka, jossa esitetään aluksi tarkoituksella yliampuvaa rakentamistiheyttä ja sitten "annetaan" vähän periksi taaksepäin.
Mä haluan että Helsinkiin rakennetaan täyteen rakennettua umpikorttelikaupunginosaa ihan kunnolla. Missä olisi sun mielestä kaupunginosa, jonka koko luonne on tulla rakennetuksi täyteen umpikortteleita, jossa ei niitä valmiiksi ole?
 
Viimeksi muokattu:
Ensinnäkään se ei ole itsestäänselvyys, että liikenneympyrä muutettaessa sen välityskyky pienenee. Toiseksi se ei välttämättä ole alueen pullonkaula eli vaikka välityskyky pienenisi, niin liikenteen määrää rajoittavat jo muut paikat.

Matkan tarpeellisuus on eri asia kuin tarpeellisuus tehdä se kumipyörillä tai ajaa juuri kyseistä reittiä. Niiden joiden on pakko käyttää autoa eivät aiheuta ruuhkia, vaan muut. Vaikka välityskyky vähenee, ei oikeasti pakosta henkilöautoa käyttävien tilanne välttämättä huonone, vaan sieltä lähtevät ensimmäisenä ne jotka voivat käyttää muita välineitä ja palataan suunnilleen nykyiseen ruuhkaisuuteen.

Ja ei tosiaankaan ole suurin osa liikenteestä muuta kuin yksityisessa käytössä olevia henkilöautoja, sen näkee ihan paljaallakin silmällä.
Jos olet kerran jalkautunut tuonne tekemään havaintoja, olet tietenkin myös nähnyt, että tämä johonkin muualle pätevä näkemyksesi "Ensinnäkään se ei ole itsestäänselvyys, että liikenneympyrä muutettaessa sen välityskyky pienenee." ei päde tuohon yhteen Helsingin suurimmista risteyksistä.

"Toiseksi se ei välttämättä ole alueen pullonkaula eli vaikka välityskyky pienenisi, niin liikenteen määrää rajoittavat jo muut paikat." Samoin on helppo nähdä, että se on pullonkaula jo nyt, vaikka niitä on saatu liikennevalo-optimoinnilla aikaiseksi muuallekin.

"Niiden joiden on pakko käyttää autoa eivät aiheuta ruuhkia, vaan muut." Sinäkään et aiheuta jonoa kaupan kassalla, vaan aina joku muu? Mutta onpa syypäät ruuhkaan ketkä tahansa, samassa ruuhkassa seisovat bussit ja tavaraliikenne.

"Ja siellä toisella maapläntilläkin on joku vaatimassa toista paikkaa. Jos pitää aina etsiä paikka, jolle ei ole toista vaihtoehtoa, niin sitten ei rakenneta minnekkään." Turha kärjistys. Tuon ympyrän täyteen rakentaminen siinä risteävien ratikkalinjojen lisäksi on malliesimerkki pienen ihmisen ilosta toteuttaa legoleikki todelliseen elämään haitat unohtaen.
 
Samoin on helppo nähdä, että se on pullonkaula jo nyt, vaikka niitä on saatu liikennevalo-optimoinnilla aikaiseksi muuallekin.

Sellaisia asioita nimenomaan ei nähdä helposti. Se että siellä seisoo autoja jonossa ei tarkoita, että se on pullonkaula. Sitä ei silmällä näe yhdestä paikasta ehtivätkö autojonot purkautumaan tukkimatta edeltäviä liittymiä toistuvasti tai tulisiko paikalle enemmän autoja ennen kuin tuollaista tapahtuisi muista liittymistä, jos muualla olisi suurempi välityskyky. Tai varsinkaan nää mikä kohta autoilijoiden valinnoissa vaikuttaa tuota kautta kulkemiseen.

Sinäkään et aiheuta jonoa kaupan kassalla, vaan aina joku muu? Mutta onpa syypäät ruuhkaan ketkä tahansa, samassa ruuhkassa seisovat bussit ja tavaraliikenne.

Just just, asiallinen keskustelija on taas kirjautunut sisään. Autoliikenteestä suuri osa on nimenomaan mukavuudesta sitä käyttävää vaikka muuta sanovat. Kaupan kassa ei toimi vertauksena, kun siellä ei voi tehdä sellaista valintaa, joka omaa asiointia nopeuttamalla hidastaa kaikkien muiden asiointia enemmän.
 
Sellaisia asioita nimenomaan ei nähdä helposti. Se että siellä seisoo autoja jonossa ei tarkoita, että se on pullonkaula. Sitä ei silmällä näe yhdestä paikasta ehtivätkö autojonot purkautumaan tukkimatta edeltäviä liittymiä toistuvasti tai tulisiko paikalle enemmän autoja ennen kuin tuollaista tapahtuisi muista liittymistä, jos muualla olisi suurempi välityskyky. Tai varsinkaan nää mikä kohta autoilijoiden valinnoissa vaikuttaa tuota kautta kulkemiseen.
Selvä, et ehtinyt tehdä havaintoja riittävästi. Se on kuitenkin pullonkaula, mutta toimiva sellainen ja sen tuhoamisen jälkeen se on pahempi pullonkaula.
Viesti yhdistetty automaattisesti:

Just just, asiallinen keskustelija on taas kirjautunut sisään.

😑
Viesti yhdistetty automaattisesti:

Autoliikenteestä suuri osa on nimenomaan mukavuudesta sitä käyttävää vaikka muuta sanovat.
Onkin nerokkaan asiallista syyllistää kaikki henkilöautolla liikkuvat huviajelijoiksi.
Viesti yhdistetty automaattisesti:

Kaupan kassa ei toimi vertauksena, kun siellä ei voi tehdä sellaista valintaa, joka omaa asiointia nopeuttamalla hidastaa kaikkien muiden asiointia enemmän.
Eikö? Joidenkin on pakko saada juuri oikeaa röökimerkkiä useita askeja tässä ja nyt. Sitten kun kassanhoitaja on etsinyt ne useammalta kassalta, voi vielä nykäistä taskusta paksun nipun veikkauskuponkeja.

No, eihän tämmöinen ole kiellettyä, eikä ole kiellettyä mennä kauppaan tungosaikaan, mutta oma toiminta voi vaikuttaa muiden asiointiin.

Eikä myöskään ole kiellettyä ajaa autolla ruuhkassa. Varmaan useimmat siirtävät ajonsa ruuhka-ajan ulkopuolelle, jos se on mahdollista.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös