Suomi-rata

Ei voi olla niin avuton ettei osaa mennä portaita ylös ja mennä portaat alas toiselle laiturille
Nykypäivänä turistien liikkumista hankaloitetaan kun opastukset esim. juuri Tikkurilassa on puutteelisia.
Ja hyvä se on siinä suomalaisena sanoa tuo kun on kovin vaikea uskoa että olisit turisti joka haluaa esim. Kuopioon tai Tampereelle.
 
Nykypäivänä turistien liikkumista hankaloitetaan kun opastukset esim. juuri Tikkurilassa on puutteelisia.
Ja hyvä se on siinä suomalaisena sanoa tuo kun on kovin vaikea uskoa että olisit turisti joka haluaa esim. Kuopioon tai Tampereelle.
Niin? Kävelet vaan portaat ylös ja katsot infonäytöltä mistä juna lähtee ja menet sinne laiturille
 
Oletko käynyt Tikkurilassa sitten 2025 alkuvuoden.
Ja miten selität jollekin turistille että vaihda Tikkurilassa kun siellä sitten ei ole ketään kuka heitä auttaa, toisin kuin Päärautatieasemalla on niitä VR helppejä erikseen sitä varten.
Nykypäivänä turistien liikkumista hankaloitetaan kun opastukset esim. juuri Tikkurilassa on puutteelisia.
Ja hyvä se on siinä suomalaisena sanoa tuo kun on kovin vaikea uskoa että olisit turisti joka haluaa esim. Kuopioon tai Tampereelle.
Kaukojunat pohjoiseen lähtevät raiteilta 2 ja 3. Paikallisjuna Lentoasemalta saapuu raiteelle 6. Mahdollisuus kulkea eteläpään tunnelin kautta tai portaiden kautta asemarakennuksen läpi.
 
Minkä takia ylipäänsä pitkät osuudet Tuomarinkylä-Pakkala ja Maantiekylä-Savio ovat tunnelissa? Päällähän on lähinnä peltoa ja metsää.
Jos tunneli joudutaan tekemään syvälle lentoaseman kohdan vuoksi, voi tunneleiden ja pintaosuuksien yhdistäminen olla huonompi ratkaisu kuin yhtenäinen tunneli.

Suurin syy lienee silti kunnallinen demokratia, jonka yli ylintä päätösvaltaa käyttävä valtio ei halua kovin helposti kävellä.

Vantaa ei suostunut Vuosaaren satamaradan rakentamiseen maan pinnalle. Tuli sitten aika pitkä tunneli.
 
Saanen kysyä miksi tätä ei tehty samaan aikaan kuin kehärata?
Ja eikös tässä ole kyseessä juurikin kaukojunille suunniteltu tunneli?
Jos on niin sehän olisi mahtava uudistus jos lähdetään katsomaan joitain isompia maita mm. Saksa, Ranska, Britannia jne. niin heillä on jo valmiiksi aikalailla lentokentän yhteydessä se niin sanottu "Päärautatieasema" josta lähtee kaukojunat kuin lähijunatkin, jos ei aivan lentokentän yhteydessä jollain maalla ole niin sieltä joka tapauksessa pääsee vartissa Päärautatieasemalle toisin kuin täällä suomessa kestää se hikiset puolituntia (45% kestää pidempään) joten en näe mitenkään "hyödyttömänä" tätä hanketta.

Kehärata-päätöksen aikaansaaminen oli oma vääntönsä. Alkuaan kyse oli ns. Marja-radasta, eli Martinlaakson radan jatkamisesta ja uusien lähiöiden rakentamisesta sen varteen. Hanke junnasi aikansa ja maakaupoista nykyisen Kivistön aluella taisi tulla rikostuomioitakin. Päätös saatiin lopulta aikaan, kun hankkeeseen lisättiin lentokenttäyhteys. Kyse oli koko ajan lähijunasta. Hanketta toki kritisoitiin tästä syystä, ja muistaakseni esim. Finnair lausui, että lähijuna ei heitä lämmitä lainkaan, soittakaa sitten kun on tarjolla kaukoliikennettä. Kaukojunia ei kuitenkaan ymmärrettävästi haluttu vaikeuttamaan päätöksentekoa entisestään, kun Kehäradankin hintalappu nähtiin kalliina. Ja pitäisin Kehärataa sinänsä oikeana ideana: olemassa olevaan joukkoliikenteen järjestelmään kuuluva kaupunkirata, jossa kelpaa samat liput ja jonka junat pysähtyvät kaikilla asemilla, eli palvelevat koko kaupunkia, uusia alueita ja esim. lentokentän työntekijöitä. Siis ei muusta systeemistä erillinen pikavuoro keskustasta kentälle.

Kuten todettua, Lentoradassakin oleellista olisi lentokenttäyhteys pääradan varren kaupungeista. Tampereen lentokenttä saattaisi hiljentyä aika lailla. Jos on kiire Helsingin keskustasta kentälle, niin se hoituu taksillakin. Vastaavasti Keilaniemestä tms.

Maailmalla isojen lentokenttien raideyhteyksien kätevyys vaihtelee aika lailla, ja riippuu ko. kaupungin muusta raideliikenteestä. Pohjois-Amerikassa on isojakin kenttiä ilman raideyhteyttä (esim. Charlotte, 53 miljoonaa matkustajaa vuodessa). Joku vuosi sitten kävin Berliinissä, ja mennessä S-bahn Brandenburgin kentältä tuntui hyvinkin kätevältä, mutta paluu oli sunnuntaina, jolloin kyseistä suoraa S-bahn -linjaa ei ajettu ollenkaan. Yhteys oli vaihdollinen, ja vaihto uudehkolla Südkreuzin asemalla niin, että osalle laitureista piti kulkea ulkoa kadun kautta. Kesti hetken hahmottaa tuo, kun opastus näytti vievän asemalta pois. Tikkurila on siihen verrattuna varsin selvä tapaus. Ja niin edelleen. Helsinki-Vantaa on suht lähellä keskustaa. Esim. pikavuoro Arlandasta Stockholm C:lle on suunnilleen samaa luokkaa kuin Kehäradan lähijuna lentokentältä päärautatieasemalle, kun matkaa on tuplaten. Arlandan kautta toki juurikin kulkee myös kaukoliikenteen junia, eli yhteydet palvelevat Ruotsia laajemmin.
 
Viimeksi muokattu:
Puhuinkin Päärautatieasemasta, milloin tikkurila on ollut päärautatieasema?
Minusta muutenkin tuntuu ettei kukaan halua mennä tikkurilaan ja vaihtaa sieltä johonkin kaukojunaan kun se on sellainen sokkelo että ei hyvää päivää sieltä et löydä melkein yhtään mitään, toki ne liittymä myyjät löydät helposti.
Millä tavalla Tikkurila ei olisi Päärautatieasema?
 
Pelkän bonuksen takia ei kannata tehdä 25 kilometriä tunnelia kolmella miljardilla, sanon. Kapasiteetin nostamiseen on muitakin konsteja.
Onhan siihen muitakin konsteja, esimerkiksi 5. ja 6. raiteen rakentaminen nykyiselle ratalinjalle. Siinä on vaan ongelmana, että rakentamisen aikana tulee paljon enemmän häiriöitä junaliikenteeseen, lentokenttä jää palvelematta, ja kaiken päätteeksi yksittäinen puu tai tippunut ajolanka voi katkaista kaikki 6 raidetta ainakin tilapäisesti. Ja tosiaan se muistaakseni maksaisi n. 2/3 Lentoradan hinnasta eli puhutaan edelleen miljardeista.
 
Yleisellä tasolla voidaan kuitenkin todeta, että olisi järjetöntä rakentaa kuusiraiteinen rata, on parempi tehdä lisäkapasiteettia eri paikkaan jo häiriöidenkin vuoksi. Tosin näiden suunnitelmien akilleen kantapää on kaiken liikenteen kulkeminen Pasilan ja Keravan kautta, Keravan kohdalla on vielä toivoa hieman hajautetusta risteysjärjestelystä.
Näemme siis nimimerkin ettäjaan kanssa tämän asian osapuilleen samalla tavalla, jos kapasiteettia halutaan nostaa lisäraiteilla.
Pidemmät junat ja kehittyneempi kulunvalvonta voivat auttaa kapasiteetin nostamisessa, mutta entä häiriöherkkyys?

Olen ennenkin sanonut, mutta sanon sen taas, näen Lentoradan enemmän ratana kuin lentona. Jos lisäraiteita rakennetaan, niin mieluummin muualle kuin nykyisten viereen.
 
Suurin hyöty radasta olisi kapasiteetin kasvattaminen ruuhkaisella pääradalla, mikä periaatteessa hyödyttää koko Suomen kaukoliikenneyhteyksiä Helsingin suuntaan. Lentokentälle pääseminen on bonus.
Nythän Pääradan kapasiteettia ollaan kasvattamassa Keravalta pohjoiseen, ja tämä lisää saman tuplaraiteen Keravan eteläpuolelle. Ainoastaan Tikkurila jää välistä, mutta sinnekin jää paljon vuoroja.

Jos kerta kuntien kanssa on jo vaikeaa saada maanpäällistä rataa pellon päälle, voi kuvitella mikä meteli syntyy asuintalojen purkamisesta. Toki monin kohdin riittäisi rinnakkaiskadun siirtäminen muualle.
Voi olla että siellä suojeltua metsää ja maastoa paljon?
Tuuslanväylän ja Tuusulan itäisen kehätien maastokäytävissäkin?
 
Sinä itsekö sen olet luokitellut? Mitenkään virallisesti tuollaista asemaa sillä ei ole.
Helsingin päärautatieasemaa ei ehkä virallisesti luokitella Suomen päärautatieasemaksi mutta sitä voidaan pitää epävirallisena Suomen päärautatieasemana sillä se on suomen merkittävin kaukojunien lähtöpaikka ja se on suomen vilkkain rautatieasema.
Nimi Helsingin päärautatieasema ei tarkoita varsinaisesti että se olisi "Suomen päärautatieasema" Kyse on pikemminkin siitä että Helsingin päärautatieasema toimii Suomen kaukojunien keskuksena, jolloin jos joku kysyy "Mikä on Suomen Päärautatieasema" niin luonnollinen vastaus on Helsingin Päärautatieasema.
Ei tarvitse paljoa aivotoimintaa miettiä asiaa myös tästä näkökulmasta, kuitenkaan en missään väittänyt että asia oltaisiin virallisesti vahvistettu missään vaan pointtina juuri on se että sitä pidetään Suomen kaukojunien keskuksena jolloin sen voi epävirallisesti luokitella Suomen Päärautatieasemaksi.
Vai väitätkö että esimerkiksi Tampere olisi epävirallisesti Suomen Päärautatieasema?
Kaikilla kuitenkin ne aivot löytyy niin niillä voisi ajatella myös toisesta näkökulmasta asiaa, eikä vain ajatella aina kaikkea "virallisesta" näkökulmasta.
 
Suurin hyöty radasta olisi pääradan varren kaupunkien lentokenttäyhteyden paraneminen. En oikein usko, että se olisi päättäjien tärkeysjärjestyksessä kovin korkealla, kun hinta on suolainen ja kentälle pääsee vaihdollisella yhteydellä nytkin.

Koska hanke on rajattu noin. Mikään ei estä sijoittamasta rautatielle muutamiin muutamiin muihinkin paikkoihin rautatieasemia, kunhan asemia ei ole niin paljon, että junien nopeuserot alkavat rajoittaa kapasiteettia.

Nykyisellä linjauksella hyviä paikkoja olisivat ainakin Maunula ja Jumbo. Maunulassa olisi paljon asutusta kävelymatkan päässä asemasta ja siellä olisi vaihtoyhteys Raide-Jokeriin. Jumbossa olisi pääsy suoraan tunnelista kauppakeskukseen ja vaihtoyhteys Vantaan raitiotiehen sekä moniin poikittaisiin busseihin, jotka kulkevat Jumbon kautta joka tapauksessa.

Maunulassa ja Jumbolla pysähtyvillä lähijunilla menisi nelisen minuuttia pidempään lentoasemalle. Toisaalta kaukojunilla menee pidempään Pasilan ja lentoaseman pysähdyksissä.
Viesti yhdistetty automaattisesti:

Tuuslanväylän ja Tuusulan itäisen kehätien maastokäytävissäkin?

En usko, että siellä on mitään, vaan kyse on tosiaan kunnallisesta päätöksenteosta. Tuusula välttyy rautatien haitoilta, jos se rakennetaan tunneliin, mutta Tuusulan ei tarvitse maksaa mitään tunneliin rakentamisesta.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös