HS: Ratikka on matkustusmuodoista kallein

[ess]

"Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen eri kulkuvälineisiin palaa selvästi erilaiset summat rahaa.

Kulkumuotojen edullisuutta voidaan verrata esimerkiksi laskemalla, kuinka paljon yksi matkustajapaikka maksaa kilometriä kohden. Helsingin seudun liikenne on laskenut viime vuoden lukuja, ja niiden perusteella selvästi kalleimmaksi kulkumuodoksi päätyi raitiovaunu.

Yksi matkustajakilometri ratikassa maksoi 0,53 euroa. Halvimmin matkalaiset kulkivat lähijunalla, jossa kilometri taittui yhdeksän sentin hinnalla. Metron matkustajakilometri maksoi puolestaan 0,12 euroa ja bussin 0,23 euroa.

Raitiovaunuliikenteen hintavuutta selittää se, että raitioliikenne on herkkä häiriöille ja muuta liikennettä hitaampaa.

Jos edullisuutta mitataan matkustajamäärillä, tulee edullisimmaksi kulkumuodoksi metro. Tällöin tarkastellaan sitä, minkä verran kustannuksia kertyy yhtä kyytiin nousijaa kohden. Tässä vertailussa ratikka on kakkosena, lähijuna kolmosena ja bussi viimeisenä."

http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/ratikka_on_matkustusmuodoista_kallein/

Henkilöauto on ilmeisesti matkustusmuotona täysin ilmainen. Laadukkaan oloista journalismia.

 

[339-DF]

Ihan yhtä laadukasta kuin Hesarilla aina.

Tuosta on myös näppärästi unohtunut se, että metro tarvitsee myös asemat, ja niiden asemien aukipito eli siivous, valaistus, järjestyksenvalvonta ym ylläpitö maksaa melkoiset summat rahaa, melkein yhtä paljon kuin koko metroliikenne. Niin että kyllä se metro on yhtä nousijaa kohden kalliimpi kuin ratikka. Onkohan peräti kalliimpi kuin bussi?

Lisäksi hauskaa on näiden jutujen jatkuva ristiriitaisuus. HS ilmoittaa, että halvin matkustajakilometri on lähijunassa, ja HSL valittaa, että lähijunaliikenne on niin kallista.

 

[petteri]

Tuossa on metron 0,12 euroa per matkustaja-km hinnassa käsittääkseni mukana kaikki metron ylläpitokustannukset, myös infra. Ilman infrakuluja metron matkustajakilometrin hinta oli 0,06 euroa / km.

Lähijunien infrakustannuksista on mukana vain osa, kun suuri osa menee ratahallintokeskuksen budjetista. Tuosta syystä lähijunat näyttävät liikennöiintikuluiltaan metroa halvemmilta.

 

[Antero Alku]

Oikeampi otsikko olisi: Liikkuminen kantakaupungissa on kaikkein kalleinta. Ja meillä ratikka toimii vain siellä, mutta on ainoa keino jolla asia pystytään hoitamaan. Jos koko ratikkaverkko olisi korvattu busseilla ja metrolla, se vasta kalliiksi tulisikin. Samoin kävisi metrokin kovin kalliiksi, jos kalliit liityntäliikenteen bussilinjat korvattaisiin vielä kalliimmalla metrolla.

Tällaiset jutut ovat samaa tasoa kuin kehua sitä, miten lämmityskustannukset ovat alhaiset kesällä, joten kesä on kaikkein edullisin vuodenaika ja niinpä talvi tulisi korvata kesällä. (Jos vertauksien ja sarkaismin ymmärtäminen on vaikeata, avaan tähän: kesä = metro = hyvä, talvi = ratikka = huono. Jutun mielikuvamuokkauksen tavoite: metron rakentaminen ja lisääminen on hyvä asia hinnasta riippumatta, raitiotiet ovat pahoja, niitä ei pidä laajentaa.)

Antero

 

[sehta]

"Metro ja lähijuna ovat matkustajakilometriä kohden selvästi halvempia kuin bussiliikenne. Asia selviää Helsingin seudun liikenteen (HSL) vuoden 2009 yksikkökustannuksista.

Metron matkustajakilometri maksoi 0,12 euroa, mikä on noin puolta vähemmän kuin bussilla. Lähijunan kilometri kustansi vielä vähemmän kuin metron, 0,09 euroa.

Kallein kilometri oli raitiovaunuilla, joilla se maksaa yli 50 senttiä. Raitioliikenne on herkkä häiriöille, ja se on liikenteen ja tiheiden pysäkkivälien vuoksi muita liikennemuotoja hitaampaa.

Raitioliikenteen tuotto nousijaa kohti on kuitenkin hyvä. Ratikalla keskimatkan pituus on lyhyt, nousijoita on paljon ja lipputulokertymä on suuri ajettuihin kilometreihin nähden.

HSL:n mukaan bussiliikenne kannattaa muuttaa raideliikenteeksi, mikäli raitioliikenteellä voidaan korvata useita samalla suunnalla liikennöiviä bussilinjoja. Toisaalta esimerkiksi yöliikenteen järjestäminen junilla bussien sijaan olisi kallista."

http://omakaupunki.hs.fi/espoo/uutiset/hsl_kiskoliikenne_busseja_edullisempaa/

Tämä juttu on siis HS:sta ja pohjaa samoihin laskelmiin. Panoitukset ovat erilaisia. En nyt ehdi tarkastaa asiaa, mutta ikään kuin eri tahot HSL:ssä olisivat laatineet lehdistötiedotteet ja molemmista sitten tehty jutu HS:iin.

 

[j-lu]

Tämä juttu on siis HS:sta ja pohjaa samoihin laskelmiin. Panoitukset ovat erilaisia. En nyt ehdi tarkastaa asiaa, mutta ikään kuin eri tahot HSL:ssä olisivat laatineet lehdistötiedotteet ja molemmista sitten tehty jutu HS:iin.

Tuskin asiasta kahta tiedotetta on. Espoon uutinen on STT:n, pk-seudun uutisessa ei näy lähdettä, joten kait se on Hesarin omaa tuotantoa.

 

[339-DF]

Espoon uutinen on STT:n, pk-seudun uutisessa ei näy lähdettä, joten kait se on Hesarin omaa tuotantoa.

Jotenkin minusta tuntuisi, että HS on ottanut tässä asenteellisen ja STT neutraalin otteen. Voikohan se olla mahdollista?

 

[Timppak]

Oikeampi otsikko olisi: Liikkuminen kantakaupungissa on kaikkein kalleinta. Ja meillä ratikka toimii vain siellä, mutta on ainoa keino jolla asia pystytään hoitamaan. Jos koko ratikkaverkko olisi korvattu busseilla ja metrolla, se vasta kalliiksi tulisikin. Samoin kävisi metrokin kovin kalliiksi, jos kalliit liityntäliikenteen bussilinjat korvattaisiin vielä kalliimmalla metrolla.

Tällaiset jutut ovat samaa tasoa kuin kehua sitä, miten lämmityskustannukset ovat alhaiset kesällä, joten kesä on kaikkein edullisin vuodenaika ja niinpä talvi tulisi korvata kesällä. (Jos vertauksien ja sarkaismin ymmärtäminen on vaikeata, avaan tähän: kesä = metro = hyvä, talvi = ratikka = huono. Jutun mielikuvamuokkauksen tavoite: metron rakentaminen ja lisääminen on hyvä asia hinnasta riippumatta, raitiotiet ovat pahoja, niitä ei pidä laajentaa.)

Antero

Näitä ketjuja on kyllä hauska lukea, kun ratikkapuolue yrittää kerta toisensa jälkeen selittää mustaa valkoiseksi ja ratikkaa ainoaksi ratkaisuksi joka tilanteeseen.

Kummasti ne bussien kustannuksetkin vain ovat paljon halvemmat vaikka niitä liikkuu myös samassa kantakaupungissa kuin ratikoitakin. Bussien katuja kuluttavaa vaikutusta ei oltu hinnoissa otettu huomioon, mutta pläräämällä HSL:n julkaisua liikenteen yksikkökustannuksista 2009, mihin tämä artikkelikin perustunee, niin sain laskettua pikaisesti että jos 1/3 katujen kunnossapitorahoista laitetaan bussien harteille, niin se lisää 3 sentillä tuota bussin kustannusta. Siltikin se on puolet halvempaa kuin ratikka. Toki olet oikeassa, ettei liityntälinjoille kannata metroa rakentaa, mutta ei kannata ratikkaakaan kovin monelle, joten ihan turhaa saivartelua. Ja artikkelissakin mainitaan että bussi kannattaa korvata ratikalla jos saadaan useampi bussilinja yhdistettyä., eli saadaan enemmän matkustajia jolloin ratikkakin alkaa kannattamaan suuremman kapasiteettinsa vuoksi.

 

[j-lu]

Jotenkin minusta tuntuisi, että HS on ottanut tässä asenteellisen ja STT neutraalin otteen. Voikohan se olla mahdollista?

No kyllä mä näkisin, että ilman foliohattua voi väittää Hesarilla olevan tietyn linjan (raide)joukkoliikennekysymyksissä ja että tämä uutinen sopii aiempien uutisten jatkumoon.

Joskaan en hirveän yllättynyt olisi, jos HSL:n tiedotekin jättäisi toivomisen varaa lukujen auki selittämisen suhteen. Ei siinäkään puljussa mitenkään intohimotonta ole tuo suhtautuminen liikennevälineisiin. Joka tapauksessa, omenoita päärynöihin jne.

 

[339-DF]

...sain laskettua pikaisesti että jos 1/3 katujen kunnossapitorahoista laitetaan bussien harteille, niin se lisää 3 sentillä tuota bussin kustannusta. Siltikin se on puolet halvempaa kuin ratikka.

Tarkoitatko, että noin laskien kahden bussin liikenne (kokopäivävuoro) maksaa saman verran kuin yhden raitiovaunun? Jos tuo pitää paikkansa, niin sittenhän tilanne on oikein onnellinen. Eli rv-liikenne on suurin piirtein samanhintaista kuin bussiliikenne, kunhan vaan huolehditaan siitä, että käyttöasteetkin on samat.

Sehän on itsestäänselvää, että yhden ratikan liikuttelu maksaa aina enemmän kuin yhden bussin liikuttelu. Siksi ratikka ei sovi vaikkapa bussin 24 korvaajaksi sellaisenaan, eikä oikein minkään muunkaan helsinkiläisen bussilinjan korvaajaksi. Mutta ei sellaista kyllä yleensä koskaan esitetäkään missään, mitä nyt HKL:n aikaan kustannusraporteissa oli ihan absurdi vertailu bussilinjan 18 muuttamisesta 1:1 ratikaksi, mutta se nyt ehkä paljastikin loppujen lopuksi jotain aivan muuta kuin mikä oli tarkoitus.

Itsestäänselvää lienee, että bussien muuttamisen ratikaksi pitää tapahtua kokonaisuuksia ja linjanippuja (=liikennesuuntia) tarkastelemalla, niin kuin nyt vaikka 14, 14B ja 18, joka näyttäisi kannattavalta ratikkalinjana. No, lopullinen totuus vaatii vielä lisää tutkimista, mutta alustavasti näin.

Myös linja 9 on lopputilanteessa bussien 17 ja 23 yhdistelmä, ja käynnissä oleva tynkävaihe lie kalliimpi kuin pelkkä bussi 17 oli, tosin matkustajia (lue: lipputuloja) se ysiratikka kerää jostain syystä puolitoista kertaa sen mitä bussi aikanaan pidemmällä reitillä keräsi, mikä toki kompensoi.

---------- Viesti lisätty kello 20:00 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 19:43 ----------

No kyllä mä näkisin, että ilman foliohattua voi väittää Hesarilla olevan tietyn linjan (raide)joukkoliikennekysymyksissä ja että tämä uutinen sopii aiempien uutisten jatkumoon.

Joo, tähän vois vastata että +1.

Aiheeseen liittyen oli mielenkiintoista lukea toimittaja Kimmo Oksasen juttu HS 23.11.2010 Laajasalon ratikasta. Oksanen tietysti on profiloitunut lähinnä Romanian kerjäläisromanien voimakkaana puolustajana, mutta hyvin hän on omaksunut myös HS:n (raide)joukkoliikennelinjan. Jutussa kun puhutaan Laajasalon ratikasta konditionaalissa, otsikkoa myöten, ja sanotaan mm. "Tämä lienee se raitiovaunun reitti, jota pitkin Laajasalon asukas... []... Näin tuntuu uskovan projektinjohtaja J.T. Helsingin kaupungin..."

Ei edellytä kovinkaan kummoista medianlukutaitoa, jotta saa selville, että toimittaja pitää koko Laajiksen ratikkaa erittäin epävarmana eikä itse usko sen toteutumiseen.

Sen sijaan vastaavat jutut jostain vuosikymmenten päässä häämöttävistä metrohankkeista kirjoitetaan sävyyn, josta saa käsityksen että se metro on tulossa ihan just kohta ilman mitään kysymysmerkkejä tai varauksia, kun taas todellisuudessa toteutuminen voi olla äärimmäisen epävarmaa eikä mitään päätöksiä ole (toisin kuin Laajasalon ratikasta, josta sentään on valtuuston aiepäätös olemassa).

Niin että minusta HS harjoittaa sellaista mielikuvamuokkausta, joka ei ole suotavaa luotettavalle ja puolueettomana itseään pitävälle sanomalehdelle.

Ja sanottakoon nyt vielä, että tämä mielikuvamuokkaus ei suinkaan rajoitu ainoastaan joukkoliikenneasioihin, onhan niitä esimerkkejä muistakin aihepiireistä vaikka kuinka paljon.

 

[Compact]

Ihan yhtä laadukasta kuin Hesarilla aina.

Toi on yksi hyvä pointti itselle lopettaa HeSan kestotilaaminen muutaman vuoden kuluttua, kun sen hörinät ei enää koske itseä mitenkään...

 

[Otso Kivekäs]

Oikeampi otsikko olisi: Liikkuminen kantakaupungissa on kaikkein kalleinta.

Mutta vielä parempi otsikko olisi Liikkuminen kantakaupungissa on halvinta. Kantakaupungissa nimittäin matkat ovat lyhyempiä, joten ne tulevat halvaksi huolimatta siitä, että kilometrikustannukset ovat korkeampia. Siksihän raitioliikenne melkein kattaa kulunsa, toisin kuin esimerkiksi bussit (*). Tai yksityisautoilu.

Muistinvaraisesti: työmatka kantakaupungissa on 2,3km, pääkaupunkiseudulla keskimäärin 8km ja kehyskunnissa 15km. Liikenne tulee sitä halvemmaksi, mitä vähemmän sitä tarvitaan.

Tämän vuoden yksikkökustannusvertailusta on muuten

(*) tämänvuotisella raportilla ei enää voi tehdä suoria vertailuja, koska liput ovat kovin eri hintaisia. Mutta ennen ratikat lähes selvisivät nousuihin suhteutetulla osuudellaan lipputuloista. Kaipa tuon saisi laskettua, kun kaivaisi eri lipputyyppien määrät jostain. Sen verran monimutkaiseksi kyllä menee, etä soisi HSL:n laskevan ja julkaisevan kannattavuuslukuja suoraan (vai julkaistaanko niitä jo ja ne ovat vaan menneet ohi silmieni?)

 

[Antero Alku]

Näitä ketjuja on kyllä hauska lukea, kun ratikkapuolue yrittää kerta toisensa jälkeen selittää mustaa valkoiseksi ja ratikkaa ainoaksi ratkaisuksi joka tilanteeseen.

Ja sinulla puurot ja vellit menevät sekaisin ihan yrittämättäkin. Et ymmärrä, että bussiliikenne keskustassa on kalliimpaa kuin esikaupunkilinjoilla. Etkä näytä ymmärtävän sitä, että laskettaessa kustannuksia paikkakilometriä kohden bussin, ratikan ja junan erisuuret paikkamäärät per yksikkö on jo otettu huomioon. Eli kahden bussilinjan paikkakustannus ei ole 2 x yhden linjan vaan se on ihan sama.

Ei tässä muuta mustaa valkoiseksi kuin toimittaja ja jutun lukija, joka ei ymmärrä ymmärtämättömän toimittajan jutusta yhtään mitään. Mutta on kai todettava, että joillekin on ylipääsemättömän vaikeata ymmärtää asioita, joita ei tahdo ymmärtää.

Aivan oikeasti joukkoliikenteen palvelu on olemassa vain pysäkillä ja joukkoliikenteen kustannusten muodostaminenkin näyttää korreloivan varsin hyvin pysäkkien (tai pysähdysten) määrään, kun lasketaan palvelun kustannusta tarjottua matkustajapaikkaa kohden. Tämä tulos tulee HKL:n itsensä ilmoittamista kokemusperäisistä kustannustiedoista. Olen selvittänyt asian tällä nettisivullani, jota en suinkaan linkkaa täällä ensimmäistä kertaa.

Kummasti ne bussien kustannuksetkin vain ovat paljon halvemmat vaikka niitä liikkuu myös samassa kantakaupungissa kuin ratikoitakin.

Onhan sekin niin kummallista, että maantieajossa auto kuluttaa ja kuluu vähemmän kuin kaupunkiajossa. Autojen kulutus on opittu kertomaan kuluttajille erikseen kaupunki- ja maantieajosta jo vuosia sitten, mutta joukkoliikenteessähän tämä ei tietenkään ole tarpeen. Kun lukee itse raporttia, niin näyttää siltä, että eri alueiden bussiliikenteen kustannuksia on kyllä eritelty, mutta suoraan ei ole esitetty vaunu- tai paikkakilometrikustannuksia ja mikä tärkeintä, Helsingin keskustaa eli raitioliikenteen toiminta-aluetta ei ole eritelty lainkaan.

Eivätkä ne bussien kustannukset näytä olevan ollenkaan halvempia, vaan keskimäärin noin 2-kertaiset ratikkaan nähden, sillä...

Mutta vielä parempi otsikko olisi Liikkuminen kantakaupungissa on halvinta. Kantakaupungissa nimittäin matkat ovat lyhyempiä, joten ne tulevat halvaksi huolimatta siitä, että kilometrikustannukset ovat korkeampia. Siksihän raitioliikenne melkein kattaa kulunsa, toisin kuin esimerkiksi bussit (*). Tai yksityisautoilu.

Niin, voisi kysyä, miksi HSL ei tiedota siitä, mihin perustuu sen toiminnan rahoitustarve. Eli lipputulojen ja kustannusten erosta. Sillä itse raportissa on kyllä selvitetty eri liikennemuotojen liikennöintikustannus (siis ei radan ylläpitoa mukana) per nousu. Ratikalla kustannus on 0,78 €, bussilla 1,47 € ja metrolla 0,39 €. Bussiliikenne siis maksaa tuplasti ratikkaan nähden.

Ratikka ja metro toimivat vain Helsingin lipputaksa-alueella, joten niiden suhteen on hyvä verrata lipputuloja ja kuluja. Lipputulo per nousu lienee jossain 0,75 € luokassa (en tarkistanut), joten ratikka kattaa edelleen kulunsa lipputuloilla. Metron kohdalla radan ja asemien kustannus (kulkumuotokustannus) ei raportista selviä, mutta se on suunnilleen yhtä paljon kuin itse liikennöinti, joten ratikka ei ole näin laskien yhtään metroa huonompi.

Edelliseen on toki todettava, ettei eri välineiden tulonmuodostus ei mene ihan niin suoraviivaisesti kuin jakamalla lipputulot vain nousuiksi. Kuluttajan ostama palvelu on matka, joka voi koostua yhdestä tai useammasta noususta. Siten joka noususta ei saada samaa lipputuloa, vaan vaihtonousuista vähemmän.

Tämän vuoden yksikkökustannusvertailusta on muuten

Jokin jäi vissiin kesken?

Antero

 

[kuukanko]

Ratikka ja metro toimivat vain Helsingin lipputaksa-alueella, joten niiden suhteen on hyvä verrata lipputuloja ja kuluja. Lipputulo per nousu lienee jossain 0,75 € luokassa (en tarkistanut), joten ratikka kattaa edelleen kulunsa lipputuloilla. Metron kohdalla radan ja asemien kustannus (kulkumuotokustannus) ei raportista selviä, mutta se on suunnilleen yhtä paljon kuin itse liikennöinti, joten ratikka ei ole näin laskien yhtään metroa huonompi.

Kyllä raportista löytyy sekä metron että ratikan kulkumuotokustannukset sivulta 15. Ratikankin kulkumuotokustannukset ovat yli 40% liikennöintikustannuksista, joten kulkumuotokustannusten kanssakin laskettuna ratikka on nousua kohden selvästi metroa kalliimpi.

HKL:n vuoden 2009 toimintakertomuksen mukaan Helsingin sisäisiä matkoja tehtiin 227,6 miljoonaa ja lipputulot (alv 0) olivat 115,6 miljoonaa, keskimääräinen lipputulo / matka siis reilut 50 senttiä.

 

[teme]

Aiheeseen liittyen oli mielenkiintoista lukea toimittaja Kimmo Oksasen juttu HS 23.11.2010 Laajasalon ratikasta. Oksanen tietysti on profiloitunut lähinnä Romanian kerjäläisromanien voimakkaana puolustajana, mutta hyvin hän on omaksunut myös HS:n (raide)joukkoliikennelinjan. Jutussa kun puhutaan Laajasalon ratikasta konditionaalissa, otsikkoa myöten, ja sanotaan mm. "Tämä lienee se raitiovaunun reitti, jota pitkin Laajasalon asukas... []... Näin tuntuu uskovan projektinjohtaja J.T. Helsingin kaupungin..."

Ei edellytä kovinkaan kummoista medianlukutaitoa, jotta saa selville, että toimittaja pitää koko Laajiksen ratikkaa erittäin epävarmana eikä itse usko sen toteutumiseen.

Jotain tolkkua tähän mediakriitiikkin jooko? Tää foorumi on foliohattuisempi kuin joku homma, ja ne elää ihan omassa todellisuudessaan. Oksanen kirjoitti mitä mainioimman siltaa puoltavan kolumnin Kruunuvuoren silloisesta tunnelista (mieleen jäänyt fraasi "raikas oksennuksen tuoksu tunkkaisen meri-ilman sijaan" ) ja myöhemmin lupasi hakea Bogomolofille kankaan hameeseen joka päällä Bogo on luvannut kävellä sillan yli jos se koskaan rakennetaan.