Äänestys: Mitä Pisaran tilalle jos se ei toteudu?

Toinen metrolinja Itäkeskukseen oli kai jokin yritys keventää kantametron ylikuormaa, jotta se voidaan jatkaa Östersundomiin asti. Jossain vanhemmassa rataliikenteen verkkoselvityksessähän se oli myös vedetty Itäkeskukseen, mutta silloin se oli kai vain luomassa epävarmuutta Raide-jokeria kohtaan.
 
Toinen metrolinja Itäkeskukseen oli kai jokin yritys keventää kantametron ylikuormaa, jotta se voidaan jatkaa Östersundomiin asti. Jossain vanhemmassa rataliikenteen verkkoselvityksessähän se oli myös vedetty Itäkeskukseen, mutta silloin se oli kai vain luomassa epävarmuutta Raide-jokeria kohtaan.

On ihan ymmärrettävää etsiä ratkaisuja kantametron ruuhkautumiselle, mutta luulisi että noin 1-2mrd€ saisi parempaankiin käyttöön. Halvempia keinoja olisivat esimerkiksi automatisointi ja penkkien poisto nykyisistä metroista - tai miksei vaikka koko kaluston uusiminen niin että seisomatila lisääntyisi. Sekin olisi halvempaa kuin uusi 10km+ tunnelirata.
 
Palaten ensimmäiseen viestiin. Vaihtoehto 1 tai 2. Metro sopii meidän ilmastoon hyvin. Raitiovaunut (joita tänne Espooseen tuskin kukaan kaipasikaan) voinee jo jättää sinne Venäjän keisarikunnan aikoihin. Olisi tuon 550 voinut rakentaa metroksi sensijaan kun oli pakko saada väkisinkin raiteille
 
Palaten ensimmäiseen viestiin. Vaihtoehto 1 tai 2. Metro sopii meidän ilmastoon hyvin. Raitiovaunut (joita tänne Espooseen tuskin kukaan kaipasikaan) voinee jo jättää sinne Venäjän keisarikunnan aikoihin. Olisi tuon 550 voinut rakentaa metroksi sensijaan kun oli pakko saada väkisinkin raiteille

Ei kyllä matkustajamäärät riittäisi tuolle + olisi aivan superkallis hanke
 
Ei kyllä matkustajamäärät riittäisi tuolle + olisi aivan superkallis hanke

Ja espoolaisittain kun rakennetaan metroa, ne laiturit lyhennetään ja voivotellaan kymmenen vuoden päästä kuinka kapasiteettia ei voidakaan kasvattaa. :lol:
 
Päärautatieaseman perusongelma on sen muoto: kaikki liikenne on päättyvää. Tämä on läpikulkevaan liikennöintiin verrattuna tehotonta. Kaupunkiradoilla tarvitaan nyt kuusi laituria, Pisararadalla ne korvautuisivat kahdella ja kapasiteetissa olisi vielä kasvun varaa. Kaukoliikenteenkin muuttaminen läpikulkevaksi olisi vielä hankalampaa. Varsinkaan Tampereen suunnasta tulevalla liikennevirralla ei ole luontevaa heilurisuuntaa, joten se päättyy jatkossakin Helsinkiin. Päätylaitureita tarvitaan, vaikka Pisarakin rakennettaisiin.

Kaukoliikenteen toinen ongelma on sen luonne. Tulo- ja lähtöajat määräytyvät pääasiassa aikataulun solmupisteiden vaatimuksien mukaan. Siinä ei voida keskittyä päärautatieaseman laituritarpeen minimoimiseen. Kaukojunille sopivimpien pitkien laiturien määrä on rajoite. Lisäksi muutamaa tarvitaan Pääradan lähiliikenteessä (R- ja Z-junat).

Voisiko laiturimäärää lisätä? Aseman leventämien ei liene mahdollista Kaisaniemen puolellakaan ja mahdollistaisi joka tapauksessa vain yhden lisälaiturin. Voisiko laitureita olla kahdessa kerroksessa? Polkupyörätunnelin takia -1 tasolla lisälaiturit päättyisivät sen pohjoispuolelle ja ne olisivat varsin lyhyitä. Kahdeksan pitkän laiturin tuplaaminen edellyttäisi menoa ainakin kerrosta alemmaksi ja nousu maanpinnalle ennen Linnunlaulua olisi jyrkkä.

Suurin ongelma olisi tietenkin, että laituripihan alla rakentaminen vaatisi koko asemarakennuksen perustuksien uusimista: järkyttävän kallista ja hankalaa. Jos ruvetaan kaivelemaan, niin voitaisiin hylätä nykyiset tunnelit. Keskellä olisi kahdessa kerroksessa (-1 ja -2) 8 + 8 pitkää laituria ja sivuilla samoilla tasoilla lyhyempiä, esimerkiksi idässä 3 + 3 ja Töölönlahden puolella vaikkapa 4 + 4, kokonaismäärä siis 30.

Maanpinta jäisi vapaaksi laitureista ja kevyelle liikenteelle tulisi vapaa kulku idän ja lännen välille. Kustannukset voisi pyrkiä kattamaan vapautuvan alueen rakentamisella lähinnä kannen päälle.
Juha
 
Voisiko laiturimäärää lisätä?

Rahalla tietysti aina saa (joko maan alle tai toiseen kerrokseen nykyisten laitureiden päälle), mutta ymmärsin tuon tekeillä olevan selvityksen päätyneen siihen, ettei tarvetta ole nähtävillä olevassa tulevaisuudessa. Joskus kaukaisessa tulevaisuudessa lähtötilanne voi taas olla ratkaisevasti erilainen. Jos esim. Tallinnan tunneli joskus tehdään, olisi se luontevaa tehdä niin että sillä on tunneliasema Helsingin keskustassa ja junat jatkavat Suomen sisällä johonkin (joko R- tai Z-junina tai kaukojunina).
 
En jaksanut lukea ratapihaselvitystä, mutta oliko siinä huomioitu kilpailun vapautuminen miten?

Ainakin kaukobussiliikenteessä tarjonta (vuorojen määrä) kasvoi ja keskittyi kilpailun vapauduttua, eli toisin sanoen Helsingistä lähtee ja Helsinkiin päättyy enemmän kaukoliikennettä nyt kuin kartelliaikoina.

Liikennevirasto vai mikä väyläbyroo nykyään onkaan, on muutenkin niin kepulainen putka, etten kyllä luota liikenneselvityksiinsä yhtään. Jonkun Konneveden ohitustien laskevat heittämällä kannattavaksi, mutta kaupunkiliikennehankkeita eivät millään.
 
En jaksanut lukea ratapihaselvitystä, mutta oliko siinä huomioitu kilpailun vapautuminen miten?

Maksimiskenaariossa kauko- ja taajamajunia Helsingistä olisi huipputunnin aikana:
  • rantaradalle 2 kaukojunaa ja 8 taajamajunaa
  • lentoradalle 7 kaukojunaa (sis. 1 Allegron)
  • pääradalle 6 taajamajunaa
Nykyiseen verrattuna junia lähtisi n. tuplasti, joten kasvun varaa kyllä on.

Nämä eivät siis sisällä HSL:n kaupunkijunaliikennettä, jota oli tarkastelu linjakohtaisilla 7,5 min, 6 min ja 5 min vuoroväleillä.
 
Arvioidut junamäärät ovat verrattain vaatimattomia. Pääradan kuuteen tunnittaiseen lähijunaan sopii vain kaksi R- ja Z-junaa sekä kaksi uutta HSL:n J-junaa Jokelaan. Jos koko väli Riihimäelle rakennetaan neliraiteiseksi, junamäärää varmasti halutaan ja voidaan nostaa. Esimerkiksi neljä tunnittaista Helsinki-Riihimäki-junaa, joista kaksi nopeampaa (R) ja kaksi hitaampaa (H).

Kaukoliikenteessä epävarmuutta tuo vallassa oleva vapaan kilpailun tilanne: kuka tahansa voi hakea ratakapasiteettia, kunhan tuo oman kaluston. Nykyinen matka-aika ja kapasiteetti eivät houkuttele kilpailijoita. Neliraiteinen Suomirata Tampereelle huippunopeudella 250 tai 320 km/h muuttaa tilannetta oleellisesti. Kuka tietää mihin ajankohtaan uusi yrittäjä haluaa junansa sijoittaa? Mitkä ovat prioriteetit? Esitetty junamäärä kuvannee pikemminkin VR:n tarvetta.

Kolmas kapasiteettiin vaikuttava seikka on laiturien tarve kaukoliikenteessä. Koko maan aikataulurakennetta ei voi suunnitella erityisesti päärautatieaseman laituritarpeen minimoimiseksi. Esimerkkiaikataulussa Suomiradan nopeimmat junat (mitä ilmeisimmin Hki-Oulu) lähtevät ja saapuvat noin tasatunnein, jolloin niiden kääntöaika on noin 60 min. Tämä vie melkoisesti laituritilaa. Junia ei voi yhdistää muiden reittien kiertoihin, koska niiden kalustotyyppi on todennäköisesti erilainen. Kääntöaikojen kutistaminen muita lyhyempiä reittejä yhdistämällä edellyttää myös tietenkin, että niillä on samanlainen kalusto. Käytetäänkö niillä edelleen vanhaa IC-kalustoa? Tällöin pienemmät asemat eivät hyödy junien nopeuttamisesta.
Juha
 
Takaisin
Ylös