Aikeet myydä HelB Pohjolan Liikenteelle

Minkähän takia näissä bussikysymyksissä ei puhuta kalustoyhtiöistä, vaan jokainen kilpailutukseen osallistuva aina joutuu tekemään tarjoukset omilla busseillaan? Eikö kunnallisessa ostoliikenteessä laatuvaatimustaso saavutettaisi parhaiten muodostamalla kalustofirma ja kilpailuttamalla vain operaattorit?
Tällaisen kalustofirman pohjaksi HelBin ja Pohjolan Kaupunkiliikenteen yhdistäminen voisi olla ihan hyvä ratkaisu, mutta sen jälkeenkin olisi kaupungilla oltava vakaa operatiivinen toimija, jonka voi olettaa pärjäävän kilpailutuksissa. VR:stä ei ole niin väliä, eikö olennaisempaa olisi tutkia Pohjolan Liikenteen eksistenssi noin valtakunnallisessa mittapuussa: eikö PL:n autojen pitäisi olla ennemmin junien jatkoyhteyksiä radattomille tai asemattomille seuduille tarjoava lisäpalvelu kuin junien kanssa kaupunkien välisistä asiakkaista Matkahuollon taksoin kilapileva yritys?
 
Minkähän takia näissä bussikysymyksissä ei puhuta kalustoyhtiöistä, vaan jokainen kilpailutukseen osallistuva aina joutuu tekemään tarjoukset omilla busseillaan?

Tällä tavalla saadaan kilpailutuksesta täysi hyöty irti myös kaluston osalta. Yhtiöt pyrkivät käyttämään kokonaistaloudellisesti järkevintä kalustoa, kun on useita eri firmoja erilaisine näkemyksineen kaluston suhteen, parhaat valikoituvat sieltä joukosta. Kalustoratkaisujen keskittämisessä olisi paitsi suurkatastrofien ainekset, myös erittäin heikosti eväitä innovaatioon.
 
Bussien kanssa on ajateltu, että ne ovat sen verran edullisia hankkia ja kuluvat loppuun niin nopeasti, ettei ole haittaa siitä, että jokainen firma ostaa itse omat dösänsä. Minusta sikäli ihan hyvä, että sitten ne autot ovat firman omia, jolloin niitä ehkä kohdellaan hitusen paremmin kuin jos ne olisivat jonkun muun. Vaikka enpä tiedä, eivät kaikki tunnu omiaankaan kovin hyvin kohtelevan.

Minusta kalustoyhtiö voisi tulla kyseeseen silloin, jos hankitaan merkittävä määrä spessukalustoa. Jos vaikka jokerille olisi ollut rohkeutta vaatia oikeasti tasokkaampaa kalustoa, vaikka ne täysmatalat kaksilehtisine takaovineen, joista oli puhetta, niin ne olisi voinut hankkia kalustoyhtiön kautta ja siten pyrkiä välttämään se, että liikennöitsijät yrittävät rahastaa extraa kun tilaaja vaatii outoja autoja. Mutta jos bussit ovat kalustoyhtiön, niin kuka hoitaa ja huoltaa? Liikennöitsijäkö? Mikä on kiinnostus, kun bussi ei ole oma? Tosin heitän pallon takaisin itselleni ja kysyn: mikä on kiinnostus nyt, kun bussi on oma? Bussien kunto -topikista voi lukea...
 
Eikös sitten voisi saman tien palkata kaikki kuljettajatkin vuokratyöfirman kautta? Liikennöitsijät olisivat olemassa vain paperilla...
 
eikö olennaisempaa olisi tutkia Pohjolan Liikenteen eksistenssi noin valtakunnallisessa mittapuussa: eikö PL:n autojen pitäisi olla ennemmin junien jatkoyhteyksiä radattomille tai asemattomille seuduille tarjoava lisäpalvelu kuin junien kanssa kaupunkien välisistä asiakkaista Matkahuollon taksoin kilapileva yritys?
Nähdäkseni PL palaa takaisin juurilleen täydentämään VR:n palvelutasoa JunaBussi-konseptin mukaisesti, mutta Duo-brändillä. http://www.vr.fi/fi/index/junaliput/kaukoliikenteenliput/junabussi.html
 
Mutta jos bussit ovat kalustoyhtiön, niin kuka hoitaa ja huoltaa? Liikennöitsijäkö? Mikä on kiinnostus, kun bussi ei ole oma? Tosin heitän pallon takaisin itselleni ja kysyn: mikä on kiinnostus nyt, kun bussi on oma? Bussien kunto -topikista voi lukea...

Bussien kunto -ketjussa on puhuttu matkustajien kokemasta bussien kunnosta. Liikennöinnin kannalta kriittistä on kuitenkin tekniikan kunto, koska viat tekniikassa voivat estää bussin kulkemisen kokonaan. Vaikkei liikennöitsijää kiinnostaisi ollenkaan matkustajien kokemukset, niin bussien on kuitenkin liikuttava. Huollon laiminlyönti johtaa lopulta siihen, että bussin korjaaminen tulee kalliimmaksi kuin mitä huolto olisi maksanut.

Ketjun aiheessa olevien yhtiöiden kannattavuudessa tämä saattaa olla yksi tekijä. Jos toinen on vuosien ajan laiminlyönyt huoltoa, näkyy se tuloksessa niin kauan, kun heikosti huolletut bussit ovat liikenteessä.
 
Nähdäkseni PL palaa takaisin juurilleen täydentämään VR:n palvelutasoa JunaBussi-konseptin mukaisesti, mutta Duo-brändillä. http://www.vr.fi/fi/index/junaliput/kaukoliikenteenliput/junabussi.html

Mielenkiintoiseksi tämänhän tekee se, että Pohjolan Liikenteellä ei edes ole tähän aikaisemmin ollut hirveästi mahdollisuuksia, koska liikenne on ollut noiden paljon puhuttujen sukuoikeuksien takana. Saapa nähdä siis, onko VR todella aidosti kiinnostunut järjestämään liityntäbusseja junilleen sitten kun se on ihan vapaasti mahdollista.
 
Mielenkiintoiseksi tämänhän tekee se, että Pohjolan Liikenteellä ei edes ole tähän aikaisemmin ollut hirveästi mahdollisuuksia, koska liikenne on ollut noiden paljon puhuttujen sukuoikeuksien takana. Saapa nähdä siis, onko VR todella aidosti kiinnostunut järjestämään liityntäbusseja junilleen sitten kun se on ihan vapaasti mahdollista.
Totta näin. Näillä näkymin pidän todennäköisenä, että PL (tai alihankkijoiden VR-brändätyt bussit) ovat tulevaisuudessa jatkoyhteysliikennettä pienemmiltä ja isommiltakin asemilta, esim. Vammalan, Parkanon jne. syrjässä sijaitsevilta kauppala-asemilta keskustaan. Myös PL:n käyttöoikeussopimuksella päävastuulla hoitamaan paikallisliikenteeseen saanee nykytapaan (Savonlinna, Imatra, Kotka) myös jatkossa VR:n jatkoyhteyslippuja. Eri asia on, missä kaupungeissa PL huseeraa jatkossa.

Uskon myös tähänastisen perusteella ja "kaiken järjen mukaan", että rataverkon puuttuvat linkit tulevat olemaan PL:ää täynnä ainakin valtateillä 1, 2, 6, 7 ja 8 palvellen osana junaliikenteen valtakunnallista aikataulujärjestelmää (VALI).
 
-- Mutta jos bussit ovat kalustoyhtiön, niin kuka hoitaa ja huoltaa? Liikennöitsijäkö? Mikä on kiinnostus, kun bussi ei ole oma? Tosin heitän pallon takaisin itselleni ja kysyn: mikä on kiinnostus nyt, kun bussi on oma? Bussien kunto -topikista voi lukea...
Onko HSL:n sopimusliikenteen bussit pääosin liikennöitsijöiden omia vai onko busseja osin liisattu?

pekka
 
Eiköhän ne ole osamaksulla ostettuja. :D
Sillä tuskin on merkitystä haluun pitää kalusto kunnossa. Osamaksu on vain rahoitusjärjestely, bussi on ostajan oma ja huono ylläpito koituu omaksi vahingoksi.

Kalustoyhtiö ei ole tarpeen bussiliikenteessä, koska bussit ovat verraten lyhytikäisiä ja niille on jälkimarkkinat. On nimenomaan eduksi, että bussi on sen oma, joka bussia ajaa (ajattaa), jotta ajajalla on intressi pitää bussista huolta. Kalustoyhtiön tapauksessa on parempi, että kalustoyhtiö hoitaa itse huollon. Tietty huollon voi kilpailuttaa, mutta nimenomaan kalustoyhtiöllä on intressi pitää kalusto kunnossa ja pitkäikäisenä. On myös hyvä pyrkiä järjestämään ajajallekin intressi siihen, että ajaa kunnolla että kalusto pysyy kunnossa. Muutenhan ajaja toimii niin, että yrittää säästää omissa kuluissaan, vaikka siitä olisi lisäkustannuksia kaluston ylläpidolle.

Antero
 
Sillä tuskin on merkitystä haluun pitää kalusto kunnossa. Osamaksu on vain rahoitusjärjestely, bussi on ostajan oma ja huono ylläpito koituu omaksi vahingoksi.
Antero

Asia ei liene näin yksioikoinen. Noin periaatteessa bussin tulee sopimuskautenaan tuottaa vähintään hankintakulut plus pääomakulut plus käyttökulut plus ylläpitokulut miinus jäännösarvo. On aika selvästi näkyvissä strategia, että kalusto ajetaan osapuilleen loppuun sopimuskauden aikana. Tämä strategia perustuu siihen olettamaan, että loppuun ajetun ja lähes loppuun ajetun kaluston jäännösarvojen ero on pienempi kuin vastaava ylläpitokulujen erotus. Jos olettama pitää paikkansa, huoltoihin kannattaa panostaa vain minimaalisesti sen juuri verran että kosla kulkee ilman sopimussakkoja. HSL kun ei sakota repsottavista pelleistä eikä yleisrähjäisestä ulkoasusta. Lisäksi kaluston jäännösarvo HSL-liikenteessä on nolla kohta liikennöintisopimuksen alettua, koska vuonna n hankittu kalusto ei mahdollisesti täytä vuonna n+1 tai n+2 tarjouskilpailussa esitettäviä vaatimuksia.
 
Takaisin
Ylös