Allegrojen tulevaisuus

petteri sanoi:

Rantaradan ongelmana on että Kirkkonummi-Karjaa ja Karjaa - Salo väleillä ei asu paljon ketään, Kirkkonummi-Karjaa välillä on ainoa taajama Karjaan lisäksi on noin 2000 hengen Inkoon kirkonkylä, jonka olisi vaikea elättää edes bussilinjaa. Karjaa-Salo välillä ei asu radanvarren taajamissa senkään vertaa ihmisiä eikä Karjaan taajamakaan kovin iso ole. Lohja - Karjaa - Tammisaari- Hanko käytävässä on kyllä on kohtuullisesti asutusta, mutta Kirkkonummi-Karjaa-Salo välillä on asemien läheisyydessä hyvin vähän asutusta.

Klikkaa laajentaaksesi...

Siksi en ehdottanutkaan muita uusia asemia, kuin Piikkiö ja Paimio. Tai en edes uusia asemia, vaan sitä että joku juna pysähtyisi olemassa olevilla asemilla. Piikkiö vastaa kooltaan Turenkia, enkä ole kuullut vaatimuksia Turengin junapysähdysten lakkauttamisesta. Paimio on vielä suurempi 11 000 asukkaallaan. Ne sopisivat paremmin lähijunalle, mutta sellaisen puuttuessa pysäyttäisin hitaat kaukojunat niissä. JOS tunnin juna joskus tulee, ongelma ratkeaisi kun koko Rantaradan liikenne voitaisiin hoitaa pelkillä lähijunilla.

Asukasluvun lisäksi yksi tekijä asemaa lakkauttaessa on, kuinka lähellä vaihtoehtoinen asema löytyy. Inkoo on ikävästi tasan yhtä kaukana (reilu 20 km) sekä Karjaasta että Siuntiosta, eli sopivan pysäkkivälin kannalta lähi/taajamajunien kannattaa siinä pysähtyä. Sieltä on myös liityntää ajatellen hyvät tieyhteydet; Inkoon asemalle voi ajaa Tähtelästä, Mustiosta tai Lohjan eteläosista 10 minuutissa sekä Virkkalasta/Kirkniemestä vartissa. 2000 asukasta varten ei kannata erillistä tarjontaa tehdä, mutta sattumalta ohi kulkevat taajama/lähijunat siinä kannattaa pysäyttää, kun asemat ovat valmiina ja kunnossa.

Luottamus, jota tarvittaisiin niin henkilö- kuin tavaraliikenteen aloittamiseen, ei palaudu moneen vuoteen eikä vuosikymmeniin, vaikka pakotteita alettaisiin purkaa. Todennäköisesti nopeammin Suomen raideleveys on muutettu eurooppalaiseksi - toivottavasti!

Osuipas sopivasti youtube videoklippi aiheeseen

moxu sanoi:

Allegroja on alettu kuskata Ouluun remontoitaviksi.
Tuli mieleen kysymys, voisiko junat päivittää Suomen nykyisiä liikennenormeja vastaaviksi, toisin sanoen muuttaa joku tai jotkut vaunuista osin matalalattiaisiksi, jolloin pyörätuolifasiliteetit ja fillareiden sekä lastenvaunujen kuljetus mahdollistuisivat? Jos tämä ei ole mahdollista, mikähän on se tekninen hienous, joka sen estää?

Klikkaa laajentaaksesi...

Venäjällä laiturit on suunnilleen samalla tasolla kuin Allegrojen lattia ja portaiden yli laitetaan metallinen levy. Jos junat saataisiin sittenkin käyttöön jossain vaiheessa Venäjän-liikenteessä, matalalattiainen osa ei olisi samalla tasolla kuin laiturit Venäjällä. Siksi tuollaista tuskin tulee Allegroon.

Minä vain sanoi:

Venäjällä laiturit on suunnilleen samalla tasolla kuin Allegrojen lattia ja portaiden yli laitetaan metallinen levy. Jos junat saataisiin sittenkin käyttöön jossain vaiheessa Venäjän-liikenteessä, matalalattiainen osa ei olisi samalla tasolla kuin laiturit Venäjällä. Siksi tuollaista tuskin tulee Allegroon.

Klikkaa laajentaaksesi...

Huomauttaisin että Allegroja ei enää ole, eivätkä kyseiset junat enää aja rajan taakse.

Sm6- ja Sm3-kaluston matalalattiaistamisen haittana on vaunun perusrakenne. Runko itsessään on putkimainen kantava rakenne, eikä lattiaa oikein voi madaltaa muuttamatta koko vaunun rakennetta kokonaan. Olemassa olevien vaunujen alusta on täynnä laitteistoa, koska perusrakenteen mukaisesti ne eivät mahdu muualle. Moottorillisten vaunujen lattiaa ei voi madaltaa, koska siellä on ajomoottorit ja kardaaniakselit (Teleissä itsessään ei ole mottoreita.) Moottorittomien vaunujen alusta taas on täynnä muuta raskasta laitteistoa, kuten päämuuntajat. Koko konseptin idea on jakaa paino tasaisesti vaunujen välillä, jotta akselipaino saadaan alhaiseksi. Se ei oikein mahdollista tekniikan siirtelyä.