Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Minusta meillä ei ole toimittu mitenkään harkitusti ja määrätietoisesti. Asuntoja on kaavoitettu aika paljon sen mukaan, kun maanomistusolot ovat johtaneet aluerakentamiseen. Palveluita ei enää 1970-luvun alun jälkeen ole sijoitettu kaavoittajan vaan kaupan keskittämissuunitelmien mukaan. Ja nythän on menty siihen, että kuntakin sijoittaa omat toimintansa sinne, minne sijoittajat suostuvat tekemään kauppakeskuksen.Ja mikä tähän sitten on ratkaisu? Meillä on kokeiltu tätä pahan ison kaupungin pilkkomista kylän kokoisiin yksikköihin eli monikeskuksisuutta muutaman kymmenen vuotta, ja jäljet pelottavat.
Kaavoitus perustuu lisäksi vanhanaikaiseen tomintojen erottelun ajatukseen, mikä vain pahentaa tilannetta. Vasta viime vuosina on alettu pohtia uudelleen sekoitettua kaupunkirakennetta, jossa saavutettavuus toteutuu kävelyetäisyydellä.
Ihmiset tekevät nykyään niin, että he ovat vähän aikaa samassa paikassa töissä ja sitä pidemmän aikaa samassa asunnossa. Asuinpaikan valintaan vaikuttaa ensisijaisesti se, että saadaan asumisesta se, mitä varallisuus sallii. Tämä siis puoltaa sitä mitä kirjoitit. Mutta kuitenkin kullakin on oman alansa perusteella käsitys siitä, missä päin työpaikat ovat, ja ensisijaisesti haetaan asuntoa sieltä päin. Ja sitten, työpaikan valintaan vaikuttaa se, missä asutaan.Eli en usko että työntekijät valitsevat tai ylipäänsä voivat valita asuntonsa sen perusteella mihin satun sijoittamaan toimiston.
Keskimääräinen työmatka seudulla on vähän päälle 10 km. Eiväthän työpaikat enää olekaan H:gin keskustassa, joten reunalta pääsee lyhyemmällä työmatkalla kuin 20–30 km. Jos kaikki työpaikat olisivat H:gin keskustassa kuten vielä 1960-luvun alussa, keskimääräiseksi työmatkaksi ei voi mudostua 10 km.Paremmin, mikä on se kerroin jolla työmatka pienee suhteessa asutuksen yleiseen jakaumaan? 0,8?
Käsittääkseni Vanhanen tarkoitti öljylämmityksiä.Niinpä. Eikö tämä ole juuri sitä mistä Vanhanen vikisi viime vaalien aikaan?
Karkeasti ottaen voisi ajatella, että sinne, missä toimii joukkoliikenne, toimii myös kaukolämpö. Meillä vaan ei ole keinoja pakottaa ihmisiä asumispaikan valinnassa. Ja kuntien kilpailua asukkaista ei myöskään voi estää. Ihmiset pitää saada haluamaan muuta kuin haja-asutusta. Työmatkakorvaukset ja autoedun tukeminen eivät tätä edistä. Niin kauan kun haja-asumista ei saada lopetetuksi, on toki parempi, että ne lämmitetään CO2-vapaasti tai mahdollisimman vähällä CO2-päästöllä.Me emme näköjään ole enää eri mieltä, koska tästä seuraa loogisesti että kannattaa tehdä niin tiheää, että kaukolämpöverkko kannattaa rakentaa.
Ei ole meillä, koska meillä ei ole syöttötariffia eli ylimääräistä sähköä ei voi myydä sähköverkkoon. Esim. Saksassa tällainen kuitenkin onnistuu ja siellä on kiinteistöjä, jotka tienaavat sähkön myynnistä.Tuota, onko sellaisia kotilämmityslaitteita edes olemassa jotka tekevät myös sähköä?
Asia oli keväällä lausunnoilla, ja HE oli kyllä sitä mieltä, ettei asiassa mitään järkeä ole. Eikä ole HE:n eli meidän kaupunkilaisten edun mukaista ottaa atomilämpöä Loviisasta ja jäähdyttää omaa sähköntuotantoa mereen.Kiitos tästä tiedosta, jos näin niin miksi tätä vaihtoehtoa sitten pidetään edes jotenkin varteenotettavana? Muistelen että esim. HE suhtautuu tämän selvittämiseen varovaisen myönteisesti???
Antero