Asumisvalinnat ja joukkoliikenne pääkaupunkiseudulla

Mitä jos malttaisit odottaa Helsingin Keskustan vaaliohjelmaa ennen kuin kerrot, mitä Keskusta Helsingissä tavoittelee.

Matti Vanhanen on juuri esittänyt keskustan näkemyksen Helsingin seudun kehittämisestä hajautetun yhdyskuntarakenteen (,jota hän kutsuu hajakeskitetyksi yhdyskuntarakenteeksi) ja vapaan henkilöautoilun pohjalta.

Minä lähden siitä, että puoluejohtajan kommentit vaalien alla muodostavat puolueen linjan.
 
Olen kuitenkin Mikon kanssa eri mieltä siitä, mistä vanhanen puhuu. HS:n etusivulla esitetty Vanhasen piirros ei näytä hajauttamiselta vaan hajakeskittämiseltä. Piirroksessa on malliksi nimetty Lohjan, Mäntsälän ja Porvoon pallukat. Edustavatko nämä hajautusta vai onko jokin peruste sille, että muut samanlaiset pallukat tarkoittavat jotain muuta kuin nämä nimetyt?

Minusta tuollaisen johtopäätöksen voi tehdä vain erittäin värittyneet keskustasilmälasit päässä.

Hesarin artikkelissa Vanhanen visioi Helsingin kokoisen kaupunkiseudun asumisen ja työpaikkojen kasvun suuntaamista suunnilleen kahteen kymmeneen omakotiasumiseen perustuvaan taajamaan, jotka on melkein kuin haulikolla ammuttu ympäri uuttamaata raideliikenteen ulottumattomiin. Lisäksi linjauksessa korostetaan ettei raideliikennettä tule lisätä ja samaan aikaan korostetaan sähköautojen etuja. Minun on käytännössä hyvin vaikea löytää tuosta suunnitelmasta paljonkaan muita kuin hajauttamisen piirteitä.
 
Viimeksi muokattu:
Minä lähden siitä, että puoluejohtajan kommentit vaalien alla muodostavat puolueen linjan.
Sinähän saat tietenkin tulkita asiat miten haluat, mutta et voi syyttää muita omien tulkintojesi virheistä. Tämä lienee sitä olkinukketaktiikkaa parhaimmillaan: Minä sanon että puolue B on tätä mieltä ja niinpä voin haukka puolueen B sen mielipiteen perusteella, jonka itse olen sille antanut.

Minusta tuollaisen johtopäätöksen voi tehdä vain erittäin värittyneet keskustasilmälasit päässä.
Ja sinun silmälasisi taas ovat sellaiset, että mitä hyvänsä tämä inhoamasi puolue tekee tai sanoo, se on aina väärin. Ellei muuten, niin oman tulkintasi perusteella.

Hesarin artikkelissa Vanhanen visioi Helsingin kokoisen kaupunkiseudun asumisen ja työpaikkojen kasvun suuntaamista suunnilleen kahteen kymmeneen omakotiasumiseen perustuvaan taajamaan, jotka on melkein kuin haulikolla ammuttu ympäri uuttamaata raideliikenteen ulottumattomiin.
Sekoat jo omaan logiikkaasi. 1,2 miljoonaa ihmistä 20:ssä taajamssa. On aika isoja taajamia. Mutta keskisuuret suomalaiset kaupungit ovatkin ehkä mielestäsi haulikolla ammuttuja. Ja huomaa jälleen, HS:ssa ei lue haulikko, se on vain sinun tekstissäsi.

Lisäksi linjauksessa korostetaan ettei raideliikennettä tule lisätä ja samaan aikaan korostetaan sähköautojen etuja. Minun on käytännössä hyvin vaikea löytää tuosta suunnitelmasta paljonkaan muita kuin hajauttamisen piirteitä.
Kuten olen aiemmin selittänyt, Vahanen puhuu sellaisesta raideliikenteestä, jolla aseman vieressä pitää olla mittavaa tehokasta rakentamista. Jos esittämäsi 20 taajamaa lasketaan raskaan raideliikenteen asemiksi, niin se onkin jo aika hulppea asukasmäärä asemaa kohden. Kävelyetäisyydellä 60.000 asukasta tarkoittaa 53.000 asukasta/km2. Se on sellaista viihtyisää kaupunkikeskustaa, jossa tonttitehokkuus on päälle kahden.

Mutta sinun 20 taajaman teoriasi on metsässä jos siksi, että raskaan raideliikenteen asemia on seudulla jo nyt paljon enemmän kuin 20.

Mitä jos ottaisit rakentavamman lähestymistavan ja esittäisit, mikä on oman puolueesi tulevaisuudenvisio Helsingin seudusta siten, että liikennesuorite vähenee ja joukkoliikenteen osuus kasvaa ja silti ihmiset ovat asumiseensa tyytyväisiä. Tarkoitan sillä sitä, että ihmisiä ei pakoteta kerrostaloihin raskaan raideliikenteen asemille, vaan he voivat valita asuinpaikkansa halujensa perusteella. Vihjeenä kerron, että kaikki ihmiset eivät halua asua omakotitaloissa, mutta osa varmaankin haluaa.

Antero
 
Vanhanen puhuu raideliikenteestä, joka edellyttää tehokasta kerrostalorakentamista asemien ympärille. Voiko tämä tarkoittaa muuta kuin metroa tai paikallisliikenteen junarataa?

Vanhanen tyrmää raideliikenteen kategorisesti. Vanhanen vielä eksplisiittisesti sanoo, että joukkoliikenne tulisi hoitaa busseilla ja että Helsingissä tulisi ottaa käyttöön johdinautot (mitä voi ainakin jossakin määrin pitää kevyen raideliikenteen laajentamisen vaihtoehtona).

Minusta nyt vain vaikuttaa siltä, että et uskalla julkisesti olla eri mieltä Vanhasen kanssa, ja yritän siksi poliitikkomaiseen tyyliin selitellä asian olevan erilailla, kuin mitä Vanhasen lausunnoista selvästi välittyy.
 
Hesarin artikkelissa Vanhanen visioi Helsingin kokoisen kaupunkiseudun asumisen ja työpaikkojen kasvun suuntaamista suunnilleen kahteen kymmeneen omakotiasumiseen perustuvaan taajamaan, jotka on melkein kuin haulikolla ammuttu ympäri uuttamaata raideliikenteen ulottumattomiin.

Sekoat jo omaan logiikkaasi. 1,2 miljoonaa ihmistä 20:ssä taajamssa. On aika isoja taajamia. Mutta keskisuuret suomalaiset kaupungit ovatkin ehkä mielestäsi haulikolla ammuttuja. Ja huomaa jälleen, HS:ssa ei lue haulikko, se on vain sinun tekstissäsi.

Kukakohan täällä sekoilee. Missä ajassa kuvittelet Helsingin seudun väliluvun tuplaantuvan, jotta noihin keskustan suunnittelemiin noin 20 omakotitalotaajamaan löytyy nuo mainitsemasi 1,2 miljoonaa asukasta tai edes 200000.

Ja kun hiukan vilkuilet Hesarin kuvaa Keskustapuolueen ihanneyhdyskuntarakenteesta, voit ehkä havaitakin, mihin noin kahdellakymmenellä pitkin uuttamaata ripotelluilla autoliikenteeseen perustuvilla taajamilla viitattiinkaan.

Sinä et vaan nyt joko näe metsää puilta tai uskalla myöntää totuutta. Vanhasen esittämät visiot ovat hyvin autokaupunkipainotteisia ja hajautettuja.
 
Viimeksi muokattu:
Raideliikennettä voidaan rakentaa huomattavasti laajemmin ja kevyemmälle maankäytölle kuin RASKASTA raideliikennettä, joka edellyttää RASKASTA maankäyttöä. Ja siitä ei vain pääse mihinkään, ettei suuri osa ihmisistä halua asua tiiviisti rakennetuissa betonilähiöissä. Jo Maankäyttö- ja rakennuslakikin lähtee siitä, että kuullaan asukkaita ja toimitaan heidän toiveidensa mukaisesti. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että pyritään ratkaisuihin, jotka täyttävät asukkaiden toiveet. RASKAS raideliikenne ja RASKAS rakentaminen eivät ole sitä.
Toivottavasti, jos Keskusta tekee veretseisauttavan vaalivoiton Espoossa, se ei pistä rantarataa rullalle, tai lakkauta sen paikallisjunaliikenenttä. Koska silloin tulee tenkkapåå miten meidän perheen arki järjestetään. Onhan se näin että rantaradan rakentaminen 1900-luvun alussa oli vertaista vailla oleva emämunaus. Se olisi pitänyt korkeintaan rakentaa 1000 mm raideleveyden kapearaiteisena paikallisrautatienä.

Vitsit toisaalle, onhan se hyvä että alkaa tippua tietoa enemmän tuosta Vanhasen ihmehajakeskittämismallista.

Hyvää ehdotuksessa on:
- lupaa edullista ja väljää asumista
- se miten autoja pitää käyttää on ihan oikeansuuntaista. Kerran viikossa kauppaan jne.
- pistää vauhtia etätyömahdolisuuksien kehittämiselle ja töiden uudelleenorganisoinnille
- Vanhasen ideat miten matkalippujärjestelmä pitää kehittää ovat täysin oikeansuuntaiset

Vastausta vailla jäävät seuraavat kysymykset:
- onko omakotitalo pikkutaajamassa varmasti se mitä suomalaiset haluavat?
- kuka rahoittaa tulevaisuuden sähköautokokeilut? Entä biodieselit? Onko kukaan laskenut mikä on sähköautoon km-kustannus koko sen elinkaren aikana? Olisiko sittenkin halvempia tapoja järjestää työmatkojaan?
- jos työpaikat eivät sittenkään muuta asukkaiden perässä kehyskuntiin, niin mitä sitten tehdään? Millä pitää kulkea töihin 40+ km päästä työpaikalta?
- entä jos joku halua käydä usemmin kuin kerran vuodessa Helsingim keskustassa huvittelemassa, millä hänen pitää liikkua ja tulla kotiin varsinkin? Taksillako 40+ km?
- kun kaikki "kunnolliset" ihmiset ovat muuttaneet omakoti-onneloihinsa jonne ei mene raideliikenenttä, niin mitä tapahtuu vanhoille radanvarsilähiöille? Puretaanko ne, vai jätetäänkö ne slummiutumaan?

t. Rainer
 
Vs: Autotekniikan kehitysnäkymiä

Tämähän ei toimi, jos tässä ei ole järkeä kuluttajalle. 7 litran bensankulutuksen mukaan vuoden bensat maksavat nyt noin 1200 €. Oletetaan, että pelletti ja lämmitysöljy ovat samanhintaiset. Neste tarjoaa tänään hintaan 0,8751 €/l. 90 %:n hyötysuhteella siitä saa 9 kWh/litra. 7,5 MWh:n vuosituotanto maksaa 730 €. Siitä jää myytäväksi 4 MWh. Sähkön tarjoushinta omakotiasujalle tasolla 5 MWh/vuosi on nyt 6,6 snt/kWh. Oletetaan, että syöttötariffilla ei saa myydyksi näin kovalla hinnalla vaan vain puolella siitä. Kombilämmittäjä saa siten myymästään 4 MWh:sta 264 €. Sähköautoilijan energakulu vuodessa on 466 €.
Millaiseksi yhtälö muuttuu jos pelletit kallistuvat kysynnän kasvaessa ohi nykyisen lämmitysöljyn hinnan? Korjatkaa jos olen väärässä, niin ymmärtääkseni pelletit tehdään enemmään tai vähemmän jätepuusta joka syntyy ylijäämänä paperi - ja sahateollisuudessa. Nyt pelleteillä lämmittää ani harva, ja hinta on siksi edullinen, koska jätepuuta syntyy joka tapauksessa. Jos jokainen suomalainen kehäkolmosen ulkopuolella alkaisi lämmittää pelleteillä, niin riittäisikö niitä silloin? Minkä hintaiseksi pelleteillä lämmittäminen silloin tulisi? Tai jos saksalaiset "keksivät" pelleteillä lämittämisen ja ostavat itselleen ohi suomalaisten Stora Enson koko vuoden pellettituotannon?

t. Rainer
 
Parahin Antero,

Tiedän että etenkin tässä ketjussa on kasautunut sinulle ja puolueellesi paljon paineita lähinnä Vanhasen mielipiteiden takia.

Olen itse seurannut foorumia pitkään - joskin kirjoitellut tänne hyvin vähän, koska en voi itseäni asiantuntiaksi sanoa - ja täytyy sanoa, että olen hyvin vakuuttunut taidoistasi puolustaa kantaasi. Esimerkkinä voisin mainita pikaratikkakeskustelun, jossa olet saanut minut vakuutetuksi modernin raitiotien mahdollisuuksista, juurikin Helsingin seudulla. Vaikka edelleenkin toivotan kaikki, niin kevyet kuin raskaatkin, raideliikennehankkeet tervetulleeksi, suhtaudun nykyään paljon myönteisemmin raitiotiehankkeisiin, oikeastaan metroa enemmän, vaikka metrosta paljon pidänkin.

Nyt minun on vain pakko sanoa, että mielestäni olet väärässä Vanhasen puheiden suhteen (täysin varmahan en voi olla, tiedä vaikka olisit itse pääministerin kanssa aiheesta keskustellut), ja että minulla on vahva tunne siitä, että asialla on paljon puoluepolitiikan kanssa tekemistä. Mielestäni kun Vanhanen varsin selkeästi tyrmää kaiken, ei vain raskaan, raideliikenteen, tai oikeastaanhan Vanhanen sanoi kannattavansa raskaita raideliikennehankkeita - Länsimetroa ja Kehärataa - pääkaupunkiseudulla, koska ne "helpottavat liikkumista." Yksityisautoiluun hän näyttäisi luottavan hyvinkin paljon, uuden ja saasteettoman sähköautotekniikan, turvin. Olethan kuitenkin itse todennut, ettei saasteellisuus ole yksityisautoilun ainoa ongelma, vaan että joukkoliikennettä tulee tulevaisuudessakin kehittää, vaikka autot sähköllä toimisivatkin. Tässä olen kanssasi samaa mieltä.

Onhan tietysti mahdollista, että Vanhanen ei ole kovinkaan tietoinen modernin raitiotien mahdollisuuksista. En kuitenkaan usko, ettei Vanhanen olisi viime aikoina joutunut tutustumaan Osmon kylänauhamalliin, joka muuten ainakin on omasta mielestäni varsin mainio "kompromissi" "Vanhasen haulikkohimmelin" ja "betonipuolueen betonilähiömallin" väliltä, ja jossa raitiotietä hyvinkin pitkälle käytetään.

No, se oli tämmöinen "kirjelmä" tällä kertaa. Tätä ei pidä ottaa liian vakavasti, itse kun en alaikäisenä liputa minkään puolueen tai poliittisen suuntauksen puolesta, vaan kuulun pikemminkin niihin ainaisiin nurisijoihin, jotka arvostelevat poliittisia päätöksiä väristä huolimatta. Jatka kuitenkin hienoa joukkoliikennepolitiikkaasi jatkossakin - sitä täällä kaivataan, niin omakoti- kuin kerrostaloalueillekin.
 
Keskusta tuo poliittisille markkinoille vastavoiman tiiviistä rakentamista ja RASKASTA raideliikennettä vastaan.
Keskustasta en tiedä, mutta näin ei Vanhanen sanonut ainakaan HeSan mukaan. Mielestäni lause "Helsingin seudun ratkaisu ovat bussit" on yksiselitteinen.

Katsoin HeSan nettiversiosta tuon Vanhasen kuulakärkikynällä suttupaperille rustaaman maakuntakaavan. Siinä keskittymät ovat hajallaan Helsingin ympärillä. Millainen raideliikenne palvelee tuollaista hajautumaa? Kenties näiden taajamien välillä kulkeva kehärata Hangosta Sipooseen? Raideliikenne näistä taajamista Helsinkiin onnistuu myös, mutta tällöin jokainen taajama tarvitsee oman säteittäisen ratansa, sillä nämä taajamat eivät näytä muodostuvan jonoihin. Ei taida olla kannattavaa rakentaa kevyttä raideliikennettä tällaiselle seudulle? Tähän sopisi hyvin esimerkiksi länsiväylältä tuttu bussiliikenne: bussit lähtevät Kampista ja kulkevat oikeaan suuntaan, mutta jokainen bussilinja palvelee vain yhtä taajamaa. Matka taajamasta tai keskittymästä toiseen onnistuu vain omalla autolla.

Perjantain Aamulehden mukaan ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka antaa koko Suomen kansalle oikeuden "nurmijärveläistyä eli rakentaa omakotitalo harvaan asutulle seudulle huonojen joukkoliikenneyhteyksien päähän". On ihan turha miettiä, mikä on oikein ja mikä väärin, kun tälle hulluudelle kerran on ympäristöministeriön lupa.

Hannele Pokka sanoi:
Ei varmaankaan ole Suomessa mikään tavoiteltava ihannetila, että metropoliin rakennetaan vain kerrostaloja raideliikenteen tai metroradan varteen.

Tuokin lause mielestäni on täysin yksiselitteinen. Siinä mainitaan erikseen raideliikenne ja raskas raideliikenne eli metro. Keskustassa kiskoliikennettä vastustavat muutkin kuin pääministeri. Ei mikään ihme, että satunnaisesti politiikkaa seuraava joukkoliikenneharrasta saa sen käsityksen, että kiskojen vastustus kuuluu puoleen ohjelmaan.
 
Vs: Autotekniikan kehitysnäkymiä

Yksi omakotitalo kuluttaa lämpöä noin 30 MWh. Jos näiden kattilat olisivat kombilaitoksia, jotka tuottaisivat keskimäärin edes 25 % tehostaan sähköä eli 7,5 MWh vuodessa, 800.000 omakotitaloa tuottaisi ydinvoimalan verran sähköä. Sähköauto tarvitsisi vuodessa 3,5 MWh energiaa. 4 MWh jäisi myytäväksi syöttötariffilla. Eikä tarvita lisäydinvoimaa.
Kuulostaa ihan siltä, että Anterosta on tullut autoilun kannattaja. Tässä tapauksessa 4 MW ei jää myytäväksi, sillä omakotitalon asukkaat käyttävät sen taloussähkönään. Ydinvoimaa tarvittaisiin edelleen kerrostaloasukkaiden sähköautojen käyttämiseen.

Minkähänlaiset investointikustannukset kotivoimalaitokseen tulevat? Onko kannattavampaa rakentaa kotiin oma voimalaitos kuin ostaa sähkö S-marketista? Edes Tanskassa, jossa sähkön myyminen valtakunnan verkkoon on mahdollista, ei joka talossa ole omaa voimalaitosta. Parhaiten omat voimalaitokset sopisivat maatiloille, joilla esimerkiksi lehmien ruoansulatuksen sivutuotteena tulevat kaasut menevät tällä hetkellä sähköntuotannon sijasta ilmakehän otsonikerroksen kuluttamisen.
 
Vanhanen tyrmää raideliikenteen kategorisesti. Vanhanen vielä eksplisiittisesti sanoo, että joukkoliikenne tulisi hoitaa busseilla ja että Helsingissä tulisi ottaa käyttöön johdinautot (mitä voi ainakin jossakin määrin pitää kevyen raideliikenteen laajentamisen vaihtoehtona).
Minä en ole Vanhanen, en ole antanut haastattelua HS:lle enkä tiedä, mitä Vanhanen on sanonut toimittajalle ja miten hyvin toimittajan kirjoittama juttu pitää paikkansa sen kanssa, mitä Vanhenen on sanonut. Tässä keskustelussa ei ole mahdollista tulkita muuta kuin toimittajan tekstiä. Yleensä kun lehdissä kirjoitetaan asiasta, josta olen itse perillä samojen tai parempien lähteiden tasolla kuin toimittaja, saan havaita jutuissa virheitä. Viestintä kun on enempi vähempi rikkinäinen puhelin -leikkiä.

Mutta lainaanpa tähän nyt toimittajan kirjoittamaa tekstiä sanasta sanaan:
HS / Riku Jokinen sanoi:
Vanhanen vastustaa etenkin Helsingissä vallalla olevaa ajatusta , että Helsingin seudulle saa rakentaa vain tiiviisti metro- ja juna-asemien ympärille.
Metro ja junat eivät ole kaikki raideliikenne, jonka Vanhanen ”kategorisesti tyrmää”. Vaan kyse on nimenomaan raskaasta raideliikenteestä.

Ja edelleen:
HS / Riku Jokinen sanoi:
Toimiva joukkoliikenne on yksi Vanhasen ratkaisuista kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi.
Raskaita raideratkaisuja voidaan tehdä vain pääkaupunkiseudulla. Muualla valinta on käytännössä bussiliikenne.
”Omakotiasuminen puutarhakaupungissa ei ole mikään este joukkoliikenteen järjestämiselle”, hän uskoo.
Samalla liikenteen tarvetta on kuitenkin vähennetävä. Vanhasen vastaus tähän ovat juuri puutarhakaupungit, joissa työpaikat ja palvelut ovat ihmisten lähellä.
Mikähän tässä on niin väärin? Sekö, ettei tätä julista sopivan puolueen puheenjohtaja?

Jutun lopussa, sivun alalaidassa lukee näin:
HS / Riku Jokinen sanoi:
Joukkoliikenne perustuu busseihin
Raideliikennettä on järkevää rakentaa vain muutamalle paikalle pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun ja muun maan ratkaisu ovat bussit. Jos omakotialueet rakennetaan tehokkaasti, 500 metrin välein oleville bussipysäkeille riittää 400–800 tulijaa päivässä. Helsingissä otettaisiin johdinautot takaisin käyttöön.
Tässä ei korosteta, minkälaisesta raideliikenteestä on puhe. Jos on lukenut artikkelin edeltä, on varsin hyvä syy olettaa, että kyse on raskaasta raideliikenteestä.

Minusta nyt vain vaikuttaa siltä, että et uskalla julkisesti olla eri mieltä Vanhasen kanssa, ja yritän siksi poliitikkomaiseen tyyliin selitellä asian olevan erilailla, kuin mitä Vanhasen lausunnoista selvästi välittyy.
Minun ei tarvitse olla edellä lainatusta yhtään eri mieltä. Tai ehkä vähän, sillä ei raskasta raideliikennttä tarvita lisää edes pääkaupunkiseudulla.

En kannata autoiluun perustuvaa yhdyskuntarakennetta ja olen sillä kannalla, että enää ei pitäisi rakentaa muuta kuin joukkoliikennekaupunkia. Olen silti realisti sen suhteen, että nyt käytössä oleva autoilun varassa toimiva yhdyskuntarakenne ja talot eivät lakkaa olemasta, vaan niiden kanssa on pakko tulla toimeen vielä hyvin pitkään. Siksi on parempi, että kehitetään keinoja autoilun haittojen vähentämiseksi, kun kerran emme voi päästä siitä eroon.

En myöskään niele väitteitä siitä, ettei ole mahdollista yhdistää pientaloasumisen ihannetta ja joukkoliikennettä. Puutarhakaupunkeihin ja huvilayhdyskuntiin matkustettiin 100 vuotta sitten raideliikenteellä, kevyellä sellaisella eli raitiotiellä. Kauniainen syntyi raskaan radan varteen.

Olen jo vuosikausia ennen tätä Vanhasen haastattelua puhunut siitä, etteivät esim. itämetron varren kerrostaloalueet ole sen tehokkaampaa maankäyttöä kuin vanha matala yhden perheen taloihin perustunut kaupunkirakentaminen. Ja sitä tehokkuutta palvelemaan on sentään rakennettu raskas raideliikenne eli metro. Mutta sitähän voikin rakentaa minne vain, erityisesti sinne, minne suunnitellaan raitiotietä ja väitetään sitten, ettei ole ratikkaan tarpeeksi matkustajia.

Antero
 
Viimeksi muokattu:
Osmo Soininvaara on erinomaisesti tiivistänyt keskustan linjan mukaisen haulikkohimmelipohjaisen yhteiskuntarakenteen heikkouden liikenteen kannalta

(lainaus sivulta http://www.soininvaara.fi/wordpress/2008/09/04/kylanauha-parempi-kuin-vanhasen-himmeli/)

Osmo Soininvaara sanoi:
Ei ole yhdentekevää, miten nuo kaupunkikylät sijaitsevat toisiinsa nähden. Vanhasen puheista olen ymmärtänyt että anarkistisesti, kuin haulikolla ampuen, koska kaikkialle on voitava rakentaa. Kun tällaiseen malliin laittaa myös tieverkon, jossa jokaisesta kylästä on päästävä jokaiseen, lopputulokseksi tulee kuvan mukainen himmeli. Sen huonona puolena on,ettei liikennettä ole hoidettavissa julkisella liikenteellä, koska liikennevirrat hajautuvat ja vuoroväleistä tulee niin pitkät, ettei sellaista jaksa odottaa.

Tällaisessa kaupunkimallissa liikennettä on tolkuttoman paljon. Kyse ei ole vain ilmastosta, vaan liikenteen vaatimasta tilasta, melusta ja ruuhkista. Kylien palvelitaso jää huonoksi, koska ne eivät tosiasiassa voi käyttää ristiin toistensa palveluja vaan palvelut siirtyvät jättimäisiin kauppakeskuksiin.

kuva

Tässä vertailuksi haulikkohimmelin kuva Hesarista

vanhasen-oma-himmeli001.jpg
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Keskustan liikennepoliittinen linja on nyt selkeästi, että liikkumiseen käytetään pääosin henkilöautoja, jotka kulkevat sähköllä tai biopolttoaineilla. Pari bussia voidaan laittaa kulkemaan, jos niitä joku vaikka käyttäisi.

Liikenteen biopolttoaineilla ei pysytä vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Vanhanen on väärässä jos kuvittelee biopolttoaineista olevan apua ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Pysäköinnin lisäämisen ja autoilun puolesta äänesti 3 kokoomuslaista ja 2 demaria. Joukkoliikenteen puolesta äänesti 2 vihreätä, yksi keskustalainen ja yksi vasemmistoliittolainen.

Autoilun puolesta äänestäneet Kokoomus ja SDP ovat Helsingin johtopuolueina vahvasti myös miljardin euron metrohankkeen kannalla.

Kokoomuksen ja SDP:n liikennepolittinen linja on tässä selkeästi esillä. Samoin epäilemättä myös vihreiden, Keskustan ja Vasemmistoliiton. Vai?

Foorumilla on usein todettu, että SDP:n mielestä jokaisella työmiehellä pitää olla mahdollisuus autoiluun. Kokoomus vaikuttaa myös automyönteiseltä. Vuoden vaihteessa toteutettu yksityisautoilua lisäävä autoveron alennus on kokoomuksen ansiota. Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat joukkoliikennemyönteisempiä. Vasemmistoliitto on nykyään jopa vihreämpi kuin Vihreät itse.

Nykyään raskas raideliikenne on raitioteitä tai busseja kalliimpaa. Kouvolan ja Kotkan välillä kulkevat paikallisjunat ovat kohtuuttoman kalliita ja HKL:n liikennöimä raideliikenne on lähijunia halvempaa. Myös Z-junat tarvitsevat tukea mutta samaa väliä kulkevat bussit eivät. Tästä ei kuitenkaan pitäisi tehdä johtopäätöksiä että raskas raideliikenne on huono vaan junaliikenne pitäisi kilpailuttaa jotta kustannustaso saataisiin alemmaksi.
 
Onko omakotitalo pikkutaajamassa varmasti se mitä suomalaiset haluavat?
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on miljoona yhden henkilön kotitaloutta (en oikein pidä tilastokeskuksen sanasta asuntokunta). Kaupunkimaisissa kunnissa kotitalouksien keskikoko oli 2 henkilöä. On hyvin vaikea kuvitella, että keskiverto kahden hengen perhe muuttaisi asumaan omakotitaloon. Eiköhän yksinäisille ihmisille ja yksinhuoltajaäideille kerros- tai rivitalo ole edelleen sopiva asuinratkaisu. Pienessä taajamassa lähellä kiskoliikenteen kyytiinottopaikkaa sijaitseva pienehkö kerrostalo (korkeintaan 3 kerrosta), voisi sopia keskivertokotitaloudellekin.

Käännetäänkö ajatusleikki toisinpäin? Haluavatko kaikki kolmen hengen kotitaloudet asua omakotitalossa? Suomessa on 665 tuhatta kolmen tai useamman henkilön kotitaloutta (keskikoko 4 henkilöä). Jos näistä viidesosa asuu Helsingin seudulla omakotitalossa, tarvitaan noin 133 tuhatta omakotitaloa. Jos kävelyetäisyydelle kiskoliikenteen kyytiinottopaikasta mahtuu tuhat omakotitaloa, tarvitaan 133 kiskoliikenteen seisahduspaikkaa.

Jos rakennetaan kilometrin säteelle kyytiinottopaikasta, riittää 20 bussiliikenteen tai kevyen raideliikenteen pysäkkiä. Jokaisen pysäkin vaikutusalueella asuu siis 24 tuhatta asukasta. Parin tunnin välein Helsinkiin kulkeva pikkubussi riittää näille hyvin, sillä näin suuret taajamat ovat varmaankin työ- ja harrastuspaikkaomavaraisia.

Olen välttänyt kirjoituksessani sanojen "pysäkki" ja "asema" käyttöä, sillä en ole halunnut ottaa kantaa erityisesti kevyen tai raskaan raideliikenteen puolesta. Kannatan kaikkea raideliikennettä. En myöskään ole betonipuolueen tai hajautetun puupuolueen kannattaja, vaan kannatan tiiviisti rakennettuja puu- ja savirakennuksia. Asuuko muuten Vanhanen betonitalossa?
 
Takaisin
Ylös