Vs: Minne metroa voisi jatkaa?
Näin väitetään mm. automaattimetrohankkeen perusteluissa kaupunginvaltuustolle (17.6.2006): "Automatisointi mahdollistaa nykyistä tiheämmät liikenteen vuorovälit".
Media toistaa tätä väittämää jatkuvasti (viimeksi viikonvaihteen IS:n liitteessä ja viikolla HS:ssa). Jos asia haluttaisiin esittää rehellisesti, tällaiset valheet tietenkin oikaistaisiin.
Toki selvitysten mukaan nykyisellä kulunohjauksella voidaan junia kuljettaa minimissään 3 minuutin välein. Eli ilman kulunvalvonnan uusimista ja parantamista ei voida ajaa tuon tiheämpää vuoroväliä.
Lyhin mahdollinen vuoroväli määräytyy suojastusvälien pituudesta eli "tolpanvälistä", eikä asialla ole mitään tekemistä itse järjestelmän tekniikan kanssa. Nykyinen järjestelmä vaan oli vanhentunut jo silloin kun se hankittiin, eikä siihen saanut edes laajennusosia enää 10 vuotta metron käyttöönoton jälkeen. Vuosaaren rata tehtiin varaosista ja Kalasatamaan ei enää normaalia pysäkkivarustusta voitu tehdäkään.
Jos osia saisi, tolpanvälit voisi lyhentää nykyiselläkin järjestelmällä.
Metron kulunvalvonnan uusimisessa on selvitetty muutama eri vaihtoehto, joista yksi on toiminnaltaan käytännössä nykyisen järjestelmän kopio. Kaksi muuta ovat sitten eri automaattiversioita.
Halvin sisältää asetinlaitteen (keskusyksikön) uusiminen sellaiseen, joka on laajennettavissa. Jos sellainen hankitaan, tolpavälejä voi lyhentää ja rakentaa saman asetinlaitteen hoitoon mahdolliset laajennukset. Eli halvimmalla 15 miljoonan hintaiseksi sanotulla ratkaisulla voidaan rata varustaa 1,5 min vuoroväliin asti. Tästä lyhyempi vuoroväli ei voi olla sen vuoksi, että junat seisovat asemilla ja 80 km/h jarrutusmatka ja turvaväli huomioiden tiheämmin ei voi ajaa, oli ohjaus mikä hyvänsä.
Kaksi muuta vaihtoehtoa ovat ATO (Automatic train operation), joko kuljettajalla tai ilman. Kuljettajalla 50 M€ ja ilman kuljettajaa 70 M€. Molemmissa on jatkuvatoiminen junaohjaus, eli asetinlaite tietää junien sijainnin alle metrin tarkkuudella, ei opastintolppien etäisyyden tarkkuudella. Kuljettajaohjauksessa kuljettaja antaa junalle liikkeellelähtö- ja pysäytyskomennot, mutta esim. nopeuden säätäminen ei ole tarpeen, sen tekee asetinlaite. Ilman kuljettajaa tarvitaan automaattiovet ja junien liikkeen ohjaus asetinlaitteelta ohjelmallisesti.
Selvityksessä ei ole mukana kuljettajallista parannettua kulunvalvontaa.
Eli siis on. Niitä ovat 15 M€ ja 50 M€ vaihtoehdot.
15 M€ vaihtoehtoon on laskettu ratalaitteet vain 3 min vuorovälille. 1,5 min vuorovälin sallivat ratalaitteet lisättynä hankinta on enemmän kuin 15 M€, mutta alle 30 M€.
50 M€ vaihtoehdon lisähinta tulee jatkuvatoimisuudesta, jota ei ole 15 M€ vaihtoehdossa. Jatkuvatoimisuuden kylkiäisenä päästään nopeuden ja pysäkkiajan sallimaan lyhimpään vuoroväliin, koska "tolpanväli" on alle metrin.
Antero
