On ne ihan hyvät näkevällekin, pistää muistiin edellisen pysäkin niin voi olla valmiina kun tulee kuullutus omalle pysäkille. Eikä ne niin häiritseviä ole ainakaan itselle.
Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimus asiasta. Jos voitaisiin päätellä, tuleeko kuulutusten takia lisää asiakkaita vai karkottaako se joitakin, voisi puhua enemmän fakta- kuin fiilispohjalta. Erityisesti kiinnostaisi, kaivataanko pysäkkien suomenkielisten nimien lisäksi muuta informaatiota.
Ainakin minun kannaltani volyymilla, äänenkorkeudella ja kuulutusten määrällä on suuri merkitys. Esimerkiksi vanhoissa M100-junissa ovien sulkuääni ja kuulutusääni olivat miellyttävän pehmeitä. En siis vastusta kuulutuksia kategorisesti, mutta visuaalinen informaatio on siitä parempi, että näyttöjä voi katsoa tai olla katsomatta ja ne näkyvät vaunun melutasosta riippumatta.
Täysin sokean olisi joka tapauksessa haastavaa pysäyttää oikea bussi ym., joten lähes kaikilla matkustajilla lienee jonkinlainen näkökyky, voimmeko olettaa näin?Näyttöjä voisi olla kuitenkin enemmän kuin vain yksi bussin etuosassa ja ne voisivat olla suurempia.
Nyt vaikuttaa vähän vastustamiselta vastustamisen vuoksi. Ei niistä kuulutuksista ole yhtään mitään haittaa, kuljettaja niitä tuskin edes kuulee.
Siteeraa sitä viestiä, mihin vastaat. Jos vastasit minulle, kerroin jo miksi nämä eivät ole ongelmattomia.
Niin, toisaalta kuljettaja istuu suht. suljetussa kopissa ja todennäköisesti muiden matkustajien tavoin on tottunut kuulutuksiin. Ihan samalla tavalla vaikkapa hypermarketin työntekijä kuuntelee sitä mammuttimarkkinat-mainosten melua monta tuntia putkeen – siis kuuluu työnkuvaan.
Tietoinen aistien poissulkeminen rasittaa myös hypermarkettien työntekijöitä, ja vaikka niihin "tottuisi", nämä kuulutukset porautuvat silti alitajuntaan. Aika usein kuulee, että pitkän uran jälkeen toistuvat kuulutukset kuten "kassoilla tarvitaan henkilökuntaa" jäävät soimaan päähän. Lentokentillä on tästä syystä vähennetty turhia kuulutuksia.
Joukkoliikenteestä puhuminen harhauttaa keskustelua, koska nyt puhutaan julkisesta liikenteestä eli liikenteestä jolla on lain vaatimus palvella kaikkia käyttäjäryhmiä, koska se maksetaan kaikkien verovaroista ja sen käyttö on toteutettava kaikille niin, että jokainen pääsee hyödyntämään verojansa rajoitteista huolimatta. Se että kuulutusten tekeminen ja toteuttaminen maksaa, on budjettikysymys joka lasketaan pakollisten menojen sarakkeeseen. En edes aloita avustettavien kuurosokeiden nostamisesta keskusteluun, hahmotat varmaan itsekin että sokeuden ja kuurouden asteita on erilaisia ja lievemmin rajoittuneemmat ovat isompi käyttäjäryhmä.
Totta kai jalo tavoite on palvella kaikkia käyttäjäryhmiä, mutta johonkin kuitenkin vedettävä se raja, että minkä kokoisia erityiskäyttäjäryhmiä "pitää" palvella.
Esteettömyystyö ei ole täydellistä esim. nostamillesi aistiherkille, mutta argumentti toimii myös toisin päin että suurin osa ei ole aistiherkkiä. Toisaalta aistiherkkä matkustaja kykenee apuvälineillä kuten aurinkolaseilla tai korvatulpilla vähentämään kokemaansa valoa tai melua, mutta sokeaa ei saa näkeväksi.
Tämä on totta, halusin nimenomaan nostaa esille tämän että jotkut käyttäjäryhmää A palvelevat ratkaisut ovat käyttäjäryhmälle B haitallisia. Jonkun pisteen jälkeen liika informaatio alkaa jo rasittamaan myös "keskivertokansalaista".
Hiljaisia osastoja on helppo toteuttaa junaliikenteessä ja soisi tulla Suomeen, esim. Kööpenhaminan S-togissa on hiljaiset osastot jotka on yksikön päädyissä päätyovien ja kuljettajakopin välissä, joista ei pääse kulkemaan enää läpi. VR tarjoaa virallista hiljaisuutta vain rahaa vastaan eli Ekstrassa, jota pitäisi kritisoida enemmän.
Mutta miten toteutat hiljaisen osaston kaupunkiliikenteessä bussissa tai ratikassa, kun ihmiset voivat mennä kaikista ovista sisään, ihmisiä vaihtuu muutaman sadan metrin välein ja matkustajalastin on tasaannuttava liikennevälineen täyttyessä?
Mitä pidempi ajoneuvo, sitä helpompi se on jakaa hiljaiseen ja normaaliin/lisäinformaatio-osastoon. Keski-Euroopan junissa nämä ovatkin tosiaan arkipäivää, ja aika suosittuja ovat myös nämä hiljaiset osastot ilman kuulutuksia. Sieltähän voisi saada dataa, että miten suosio jakautuu.
Nivelbussissa ja raitiovaunussa on jo vähintään kaksi vaunua, pikkubussissa voidaan taksimaiseen tapaan palvella asiakkaita henkilökohtaisesti. Hankalin välimalli on 2-akselinen kaupunkibussi.
EDIT, LISÄYS: Muiden matkustajien aiheuttama melu on raivostuttavaa, mutta uskallan mutuilla, että tässä on kyse suomalaisten ujoudesta huomauttaa matkustajia toisten käytöksestä. Pariisissa jos aamumetrossa kailotat ainoana puhelimeen tai olet teini matkakaiuttimen kanssa, saat varmasti valitusta ja pahaa sanaa muilta ihmisiltä.
Konduktöörit voisivat tehdä junissa jotain hyödyllistä, vaikka puuttua enemmän häiriökäytökseen. Aina se ei ole lain rikkomista, mutta ei ole asiasta huomauttaminenkaan. VR voi myös vaatia matkustusehdoissa hiljaisuutta muissakin, edes yhdessä, vaunussa muuallakin kuin Extra-luokassa.
Kuulutukset on sellainen asia, että sen pitäisi välittää relevanttia informaatiota. Pysäkkikuulutukset viestii myös näkeville mitenkä matka etenee jos ei tunne maisemia tai on keskittynyt puhelimeen/kirjan lukemiseen. Turhaa kuuluttamista on mm. R-junissa se vuodesta toiseen ollut raina valvontamaksusta ja mitenkä lippu pitää ostaa etukäteen tai HSL:n vyöhykemuistutukset, koska sen kuullessaan on jo myöhässä asian ratkaisemiseksi, koska oikea lippu pitää olla hallussa jo etukäteen.
Tälläinen ärsyttää erityisesti, kun kokee informaatiotulvan olevan täysin turhaa.
Flirtin ovien ääni sattuu kyllä myös minunkin korvaan, mutta tämä on käsittääkseni joku Stadlerin pulttaama ominaisuus, koska se identtinen kiminä on kaikissa mantereen Flirteissä ja Kisseissä joilla olen matkannut.
Ymmärtääkseni vanhat ihmiset eivät kuule hyvin korkeita taajuuksia, eikä kukaan niistä erityisesti tykkää, joten en keksi, miksi niitä käytetään.
