Automaattiset pysäkkikuulutukset

Vs: Suomen bussien eroavaisuuksia muun Euroopan busseihin

Ehkä paikallinen tilaajaviranomainen ei halua maksaa niistä? Itse koen, että pienen vähemmistön ehdoilla heikennettäisiin enemmistön matkustusmukavuutta. Ainakin täälä "maalla" 90% matkustajista on sellaisia, jotka kulkee kuukausikortilla joka päivä samaan aikaan eivätkä kaipaa ylimääräistä melusaastetta. Vieraaseen paikkaan mennessä reittiopas ja pysäkkinäytöt auttaa. Ajamillani linjoilla kulkee säännöllisesti tasan yksi selkeästi näkövammainen henkilö kepin ja koiran kanssa. Hänkin pärjää ilman kuulutuksia. Turistit kysyy kuljettajalta apua tai käyttävät reittiopasta ja matkustamon pysäkkinäyttöjä apuna. Melusaastetta on tarpeeksi ilman kuulutuksiakin. Turistina vieraassa paikassa tuskin ymmärtäisin yllättäen tulevasta kuulutuksesta mitään. Luettuna sama informaatio on paremmin ymmärrettävissä.

Kuulutuksen häiritsevyys ei ole kovin suuri, kun sitä vertaa esimerkiksi tien pinnan ja bussin mahdollisen kolisevan sekä natisevan sisärakenteen aiheuttamaan meluun ja mahdollisen äänekkään moottorin ääneen. Itseäni ei ainakaan matkustajana kuulutukset oikein häiritse ja ne ovat ihan hyödyllistä tietoa, jota matkustajat voivat tarvita esim.. tilanteessa, kun sisänäyttö on liian kaukana ja kilpeen ei näe.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä jos reittioppaassa on häikkää? Tai akku loppu? Siinäkin pari syytä, miksi kuulutukset olisivat hyvä homma. Muuten, tulipa mieleen, että Jyväskylässä ovat tainneet jo laittaa uuteen, ensi kesänä alkaviin liikennöintisopimuksiin ”varauksen” mahdollisista tulevista kaiuttimista, eli pysäkkikuulutukset saattavat Jyvässeudulla olla (joskus) tulossa. Ainakin uusissa sähkö-Volvoissa on jo kaiutinritilät asennettuna.
 
Tänään linjalla 500 oli pysäkkinäyttö jumiutunut Pikkupuroon. Kuulutukset tulivat kuitenkin ok. Parempi näin.
 
Vs: Suomen bussien eroavaisuuksia muun Euroopan busseihin

miten mielestäsi tieto oikeasta poistumispysäkistä tiedotetaan matkustajalle jolla ei ole älykännykkää? Tai hänelle joka on jättänyt älykännykän tarkoituksellisesti kotiin?
Tämä ei mielestäni edes ole oleellista. Itse ainakin suosin aina ennemmin pysäkkinäyttöjä ja -kuulutuksia, kuin matkan seuraamista omasta kännykästä, jos se vain suinkin on mahdollista. Näin vapautuu sitten se henkilökohtaisen taskumikron ruutu esim. sometteluun.
 
  • myös automaattikuulutukset voisi tuoda kaikkiin busseihin, kuten ainakin HSL:n ja Fölin liikenteessä
Mieluummin ei kuitenkaan. Suurin osa matkustajista on sellaisia, jotka kulkee kausilipulla useita kertoja päivässä tai arvolipulla useita kertoja viikossa ja tutulla reitillä. Heille automaattikuulutukset on turhaa melusaastetta, jota konseptikäsikirja toisaalta haluaa välttää. Sille pienelle vähemmistölle, jotka oikeasti eivät tiedä mihin ovat menossa, on pysäkkimonitorit ja kuljettajalta saa apua. On väärin lähteä huonontamaan enemmistön matkustusmukavuutta pienen vähemmistön eduksi.
 
Viimeksi muokattu:
On väärin lähteä huonontamaan enemmistön matkustusmukavuutta pienen vähemmistön eduksi.
Pysäkkikuulutukset on esteettömyys- ja saavutettavuuskysymys, joka on syystäkin pyhä. Tietämäni sokeat ovat kiittäneet pysäkkikuulutuksia sen jälkeen, kun ne otettiin Helsingissä käyttöön. Kulkevat enemmän ja tekee matkaamisesta itsenäisempää, kun ei aina tarvitse turvautua rajattuihin palvelulinjoihin tai Kela-taksiin. Samasta esteettömyys-syystä on liikennevaloja jotka pitävät ääntä, jonka melusta enää kukaan ei valita.

Suomella on hyvä maine, mitenkä meillä työstetään liikuntarajoitteisten kulkemista itsenäiseksi julkisilla paikoilla. Ihmisen ei tarvitse olla avustajien armolla ja luottaa avun saantiin. Täydellistä se ei edelleenkään ole.

Toki sitä häiritsevyyttä voi hienosäätää sillä, kuka ja miten kovaa kuulutetaan. Itselläni särähtää edelleen HSL:n korkea-intonaation ääni, kun taas metron ja Turun Fölin pysäkkiäänet ovat hiljaisempia ja matalempia. Toisaalta mitään Reidaria ei kannata ottaa, hänen ääni hukkuu meluisaan lähijunaan.
 
On ne ihan hyvät näkevällekin, pistää muistiin edellisen pysäkin niin voi olla valmiina kun tulee kuullutus omalle pysäkille. Eikä ne niin häiritseviä ole ainakaan itselle.
 
Liian kovat kuulutukset saattavat hyvin karkottaa sellaisia asiakkaita, joilla on mahdollisuus tehdä työmatkansa autossa ilman häiriötekijöitä. Myös kuljettajaa voi häiritä sadat kuulutukset joka työpäivä, se tekee kymmeniä tuhansia vuodessa. Mitä, jos kuulutukset kohdistettaisiin vaikkapa keskelle bussia (nivelautossa ensimmäisen vaunun takaosaan) jolloin ne kuuluisivat jollakin asteella koko bussiin, mutta kuljettaja ja etu/takariveissä istuvat saisivat myös mielenrauhaa.

Esteettömyysasiat ovat tärkeitä, mutta mielestäni on ihan asiallista kysyä, mitä tarkoittaa kaikille? Onko se 95%, 99% vai 100% väestöstä? Joku voi olla kuuromykkäsokea ja tarvita kirjaimellisesti kädestä pitäen palvelua, pitäisikö joukkoliikenteen palvella häntäkin? Puhutaan kuitenkin nimenomaan joukkoliikenteestä, massojen kuljettamisesta edullisesti ja tehokkaasti pisteestä A pisteeseen B. On arvovalintakysymys, kuinka pieni prosentti väestöstä on jo niin tärkeä, että käytetään rahaa (joka on pois peruspalvelun tuotosta) sekä aiheutetaan epämukavuutta suurimmalle osalle matkustajista? Tällöinhän ei maksimoida matkustajamääriä, jos suuren joukon rahoituksesta (=esim. vuorovälistä) tai mukavuudesta tingitään.

Eri ryhmien tarpeet valitettavasti välillä ovat erilaiset, eikä absoluuttisesti kaikkia voi palvella. Itse olen esimerkiksi aistiherkkä, joten esim. Flirt-junien korkeataajuuksinen ja korkeavolyyminen ovien sulkeutumisääni on sellainen, jota en voi sietää ja johon en ole ikinä tottunut. Miltä se muiden korviin kuulostaa? Näissä junissa ei ole mitään suljettuja osastoja, johon tuota, tai matkustajien aiheuttamaa melua voisi väistää.

Toisin kuin tietyissä sivistysmaissa, saa ilmeisesti Suomessa junissa puhua puhelimeen tai huutaa ja meluta niin paljon kuin lystää. Konnareita ei kiinnosta. En usko, että kenellekään melusaasteen kuunteleminen tekee henkisesti hyvää - jokuhan voisi jopa haluta nukkuakin junassa. Onneksi tarvitsen säännöllisesti vain R-junaa, sillä Sm2/Sm4-junissa tätä ongelmaa ei ole. Ovien äänet eivät häiritse, ja osastoja on niin monta että aina löytyy hiljainenkin.
 
Niin, toisaalta kuljettaja istuu suht. suljetussa kopissa ja todennäköisesti muiden matkustajien tavoin on tottunut kuulutuksiin. Ihan samalla tavalla vaikkapa hypermarketin työntekijä kuuntelee sitä mammuttimarkkinat-mainosten melua monta tuntia putkeen – siis kuuluu työnkuvaan.

Joukkoliikenteestä puhuminen harhauttaa keskustelua, koska nyt puhutaan julkisesta liikenteestä eli liikenteestä jolla on lain vaatimus palvella kaikkia käyttäjäryhmiä, koska se maksetaan kaikkien verovaroista ja sen käyttö on toteutettava kaikille niin, että jokainen pääsee hyödyntämään verojansa rajoitteista huolimatta. Se että kuulutusten tekeminen ja toteuttaminen maksaa, on budjettikysymys joka lasketaan pakollisten menojen sarakkeeseen. En edes aloita avustettavien kuurosokeiden nostamisesta keskusteluun, hahmotat varmaan itsekin että sokeuden ja kuurouden asteita on erilaisia ja lievemmin rajoittuneemmat ovat isompi käyttäjäryhmä.

Esteettömyystyö ei ole täydellistä esim. nostamillesi aistiherkille, mutta argumentti toimii myös toisin päin että suurin osa ei ole aistiherkkiä. Toisaalta aistiherkkä matkustaja kykenee apuvälineillä kuten aurinkolaseilla tai korvatulpilla vähentämään kokemaansa valoa tai melua, mutta sokeaa ei saa näkeväksi.

Hiljaisia osastoja on helppo toteuttaa junaliikenteessä ja soisi tulla Suomeen, esim. Kööpenhaminan S-togissa on hiljaiset osastot jotka on yksikön päädyissä päätyovien ja kuljettajakopin välissä, joista ei pääse kulkemaan enää läpi. VR tarjoaa virallista hiljaisuutta vain rahaa vastaan eli Ekstrassa, jota pitäisi kritisoida enemmän.
Mutta miten toteutat hiljaisen osaston kaupunkiliikenteessä bussissa tai ratikassa, kun ihmiset voivat mennä kaikista ovista sisään, ihmisiä vaihtuu muutaman sadan metrin välein ja matkustajalastin on tasaannuttava liikennevälineen täyttyessä?

EDIT, LISÄYS: Muiden matkustajien aiheuttama melu on raivostuttavaa, mutta uskallan mutuilla, että tässä on kyse suomalaisten ujoudesta huomauttaa matkustajia toisten käytöksestä. Pariisissa jos aamumetrossa kailotat ainoana puhelimeen tai olet teini matkakaiuttimen kanssa, saat varmasti valitusta ja pahaa sanaa muilta ihmisiltä.

Kuulutukset on sellainen asia, että sen pitäisi välittää relevanttia informaatiota. Pysäkkikuulutukset viestii myös näkeville mitenkä matka etenee jos ei tunne maisemia tai on keskittynyt puhelimeen/kirjan lukemiseen. Turhaa kuuluttamista on mm. R-junissa se vuodesta toiseen ollut raina valvontamaksusta ja mitenkä lippu pitää ostaa etukäteen tai HSL:n vyöhykemuistutukset, koska sen kuullessaan on jo myöhässä asian ratkaisemiseksi, koska oikea lippu pitää olla hallussa jo etukäteen.

Flirtin ovien ääni sattuu kyllä myös minunkin korvaan, mutta tämä on käsittääkseni joku Stadlerin pulttaama ominaisuus, koska se identtinen kiminä on kaikissa mantereen Flirteissä ja Kisseissä joilla olen matkannut.
 
Viimeksi muokattu:
On ne ihan hyvät näkevällekin, pistää muistiin edellisen pysäkin niin voi olla valmiina kun tulee kuullutus omalle pysäkille. Eikä ne niin häiritseviä ole ainakaan itselle.
Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimus asiasta. Jos voitaisiin päätellä, tuleeko kuulutusten takia lisää asiakkaita vai karkottaako se joitakin, voisi puhua enemmän fakta- kuin fiilispohjalta. Erityisesti kiinnostaisi, kaivataanko pysäkkien suomenkielisten nimien lisäksi muuta informaatiota.

Ainakin minun kannaltani volyymilla, äänenkorkeudella ja kuulutusten määrällä on suuri merkitys. Esimerkiksi vanhoissa M100-junissa ovien sulkuääni ja kuulutusääni olivat miellyttävän pehmeitä. En siis vastusta kuulutuksia kategorisesti, mutta visuaalinen informaatio on siitä parempi, että näyttöjä voi katsoa tai olla katsomatta ja ne näkyvät vaunun melutasosta riippumatta.

Täysin sokean olisi joka tapauksessa haastavaa pysäyttää oikea bussi ym., joten lähes kaikilla matkustajilla lienee jonkinlainen näkökyky, voimmeko olettaa näin?Näyttöjä voisi olla kuitenkin enemmän kuin vain yksi bussin etuosassa ja ne voisivat olla suurempia.
Nyt vaikuttaa vähän vastustamiselta vastustamisen vuoksi. Ei niistä kuulutuksista ole yhtään mitään haittaa, kuljettaja niitä tuskin edes kuulee.
Siteeraa sitä viestiä, mihin vastaat. Jos vastasit minulle, kerroin jo miksi nämä eivät ole ongelmattomia.
Niin, toisaalta kuljettaja istuu suht. suljetussa kopissa ja todennäköisesti muiden matkustajien tavoin on tottunut kuulutuksiin. Ihan samalla tavalla vaikkapa hypermarketin työntekijä kuuntelee sitä mammuttimarkkinat-mainosten melua monta tuntia putkeen – siis kuuluu työnkuvaan.
Tietoinen aistien poissulkeminen rasittaa myös hypermarkettien työntekijöitä, ja vaikka niihin "tottuisi", nämä kuulutukset porautuvat silti alitajuntaan. Aika usein kuulee, että pitkän uran jälkeen toistuvat kuulutukset kuten "kassoilla tarvitaan henkilökuntaa" jäävät soimaan päähän. Lentokentillä on tästä syystä vähennetty turhia kuulutuksia.
Joukkoliikenteestä puhuminen harhauttaa keskustelua, koska nyt puhutaan julkisesta liikenteestä eli liikenteestä jolla on lain vaatimus palvella kaikkia käyttäjäryhmiä, koska se maksetaan kaikkien verovaroista ja sen käyttö on toteutettava kaikille niin, että jokainen pääsee hyödyntämään verojansa rajoitteista huolimatta. Se että kuulutusten tekeminen ja toteuttaminen maksaa, on budjettikysymys joka lasketaan pakollisten menojen sarakkeeseen. En edes aloita avustettavien kuurosokeiden nostamisesta keskusteluun, hahmotat varmaan itsekin että sokeuden ja kuurouden asteita on erilaisia ja lievemmin rajoittuneemmat ovat isompi käyttäjäryhmä.
Totta kai jalo tavoite on palvella kaikkia käyttäjäryhmiä, mutta johonkin kuitenkin vedettävä se raja, että minkä kokoisia erityiskäyttäjäryhmiä "pitää" palvella.
Esteettömyystyö ei ole täydellistä esim. nostamillesi aistiherkille, mutta argumentti toimii myös toisin päin että suurin osa ei ole aistiherkkiä. Toisaalta aistiherkkä matkustaja kykenee apuvälineillä kuten aurinkolaseilla tai korvatulpilla vähentämään kokemaansa valoa tai melua, mutta sokeaa ei saa näkeväksi.
Tämä on totta, halusin nimenomaan nostaa esille tämän että jotkut käyttäjäryhmää A palvelevat ratkaisut ovat käyttäjäryhmälle B haitallisia. Jonkun pisteen jälkeen liika informaatio alkaa jo rasittamaan myös "keskivertokansalaista".
Hiljaisia osastoja on helppo toteuttaa junaliikenteessä ja soisi tulla Suomeen, esim. Kööpenhaminan S-togissa on hiljaiset osastot jotka on yksikön päädyissä päätyovien ja kuljettajakopin välissä, joista ei pääse kulkemaan enää läpi. VR tarjoaa virallista hiljaisuutta vain rahaa vastaan eli Ekstrassa, jota pitäisi kritisoida enemmän.
Mutta miten toteutat hiljaisen osaston kaupunkiliikenteessä bussissa tai ratikassa, kun ihmiset voivat mennä kaikista ovista sisään, ihmisiä vaihtuu muutaman sadan metrin välein ja matkustajalastin on tasaannuttava liikennevälineen täyttyessä?
Mitä pidempi ajoneuvo, sitä helpompi se on jakaa hiljaiseen ja normaaliin/lisäinformaatio-osastoon. Keski-Euroopan junissa nämä ovatkin tosiaan arkipäivää, ja aika suosittuja ovat myös nämä hiljaiset osastot ilman kuulutuksia. Sieltähän voisi saada dataa, että miten suosio jakautuu.

Nivelbussissa ja raitiovaunussa on jo vähintään kaksi vaunua, pikkubussissa voidaan taksimaiseen tapaan palvella asiakkaita henkilökohtaisesti. Hankalin välimalli on 2-akselinen kaupunkibussi.
EDIT, LISÄYS: Muiden matkustajien aiheuttama melu on raivostuttavaa, mutta uskallan mutuilla, että tässä on kyse suomalaisten ujoudesta huomauttaa matkustajia toisten käytöksestä. Pariisissa jos aamumetrossa kailotat ainoana puhelimeen tai olet teini matkakaiuttimen kanssa, saat varmasti valitusta ja pahaa sanaa muilta ihmisiltä.
Konduktöörit voisivat tehdä junissa jotain hyödyllistä, vaikka puuttua enemmän häiriökäytökseen. Aina se ei ole lain rikkomista, mutta ei ole asiasta huomauttaminenkaan. VR voi myös vaatia matkustusehdoissa hiljaisuutta muissakin, edes yhdessä, vaunussa muuallakin kuin Extra-luokassa.
Kuulutukset on sellainen asia, että sen pitäisi välittää relevanttia informaatiota. Pysäkkikuulutukset viestii myös näkeville mitenkä matka etenee jos ei tunne maisemia tai on keskittynyt puhelimeen/kirjan lukemiseen. Turhaa kuuluttamista on mm. R-junissa se vuodesta toiseen ollut raina valvontamaksusta ja mitenkä lippu pitää ostaa etukäteen tai HSL:n vyöhykemuistutukset, koska sen kuullessaan on jo myöhässä asian ratkaisemiseksi, koska oikea lippu pitää olla hallussa jo etukäteen.
Tälläinen ärsyttää erityisesti, kun kokee informaatiotulvan olevan täysin turhaa.
Flirtin ovien ääni sattuu kyllä myös minunkin korvaan, mutta tämä on käsittääkseni joku Stadlerin pulttaama ominaisuus, koska se identtinen kiminä on kaikissa mantereen Flirteissä ja Kisseissä joilla olen matkannut.
Ymmärtääkseni vanhat ihmiset eivät kuule hyvin korkeita taajuuksia, eikä kukaan niistä erityisesti tykkää, joten en keksi, miksi niitä käytetään.
 
  • Tykkää
Reaktiot: 8.6
Täysin sokean olisi joka tapauksessa haastavaa pysäyttää oikea bussi ym., joten lähes kaikilla matkustajilla lienee jonkinlainen näkökyky, voimmeko olettaa näin?Näyttöjä voisi olla kuitenkin enemmän kuin vain yksi bussin etuosassa ja ne voisivat olla suurempia.
Täysin sokeilla on kyllä keinonsa pysäyttää bussi.
Siteeraa sitä viestiä, mihin vastaat. Jos vastasit minulle, kerroin jo miksi nämä eivät ole ongelmattomia.
Vastasin just sulle, ja sun tämä seuraava viesti edelleen jotenkin alleviivasi sitä että vastustat asioita vain vastustamisen vuoksi. Oikeassa elämässä nää seikat joita oot tuonu esiin eivät ole minkäänlainen ongelma.
 
Täysin sokeilla on kyllä keinonsa pysäyttää bussi.
Kerro ihmeessä, miten tämä onnistuu kaupunkiympäristössä, jossa samalta pysäkiltä voi lähteä 10 eri bussia samassa aikaikkunassa. Kiinnostaa tietää!
Vastasin just sulle, ja sun tämä seuraava viesti edelleen jotenkin alleviivasi sitä että vastustat asioita vain vastustamisen vuoksi. Oikeassa elämässä nää seikat joita oot tuonu esiin eivät ole minkäänlainen ongelma.
Eli et lukenut viestiäni kokonaan. Johan kerroin, että ylimääräinen informaatiotulva ei ole mm. migreenistä tai aistiyliherkkyydestä kärsivälle hyväksi. Viestisi sävy kuulostaa vähättelevältä, kuitenkin näistä kahdesta jommasta kummasta tai molemmista kärsii noin 10% suomalaisista. Täysin sokeita on n. 0,1% eli 100 kertaa vähemmän.

Lisäksi on edelleen se kysymys, että missä menee se raja, joka alkaa vähentämään "tavan tallaajia" - kuinka paljon, kuinka kovaäänisiä ja kuinka kimeitä/karheita äänien pitää olla, että riittävän merkittävä joukko kokee sen valintakriteerinä. Kaikkia ei voi pakottaa julkisten käyttäjiksi, mutta mahdollisimman suuri joukko pitäisi saada houkuteltua kyytiin.

Mskr:n mainitsemat korvatulpat auttavat sinänsä, mutta aiheuttavat kovaa paineen tunnetta. Aistiyliherkkyys ei ole mikään keksitty juttu kuten sähköallergia, yksinkertaistettuna kaikki aistit ja tunteet koetaan moninkertaisena ja liiallinen altistus voi aiheuttaa migreeniä tai pahoinvointia.

Vastaavasti huonokuuloiset voisivat käyttää korvakojetta, mutta olen huomannut ettei moni yksinkertaisesti halua/viitsi, vaan toivoo että kaikki ympärillä huutavat heille ja kuulutukset ovat täydellä volyymilla. Se on sitten olevinaan vähemmän noloa.
 
Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimus asiasta. Jos voitaisiin päätellä, tuleeko kuulutusten takia lisää asiakkaita vai karkottaako se joitakin, voisi puhua enemmän fakta- kuin fiilispohjalta. Erityisesti kiinnostaisi, kaivataanko pysäkkien suomenkielisten nimien lisäksi muuta informaatiota.
Ei köyhällä ole muuta vaihtoehtoa.... Ja harvoin en edes Helsingissä toimivat tai ovat kovalla, jos joku kysyy onko ne käytössä enää sanoisin että eivät ole kun en muista kuulleeni niitä.
 
Kerro ihmeessä, miten tämä onnistuu kaupunkiympäristössä, jossa samalta pysäkiltä voi lähteä 10 eri bussia samassa aikaikkunassa. Kiinnostaa tietää!
Noin periaatteessa, ja tiedän että tämä ei toimi aina aivan sataprosenttisesti vaikka pitäisi, näkövammaisen valkoinen keppi on ohje kuljettajalle kertoa mikä bussi on kyseessä.

Joskus, aika harvoin toki, näkee kepin lisäksi kannettavan plakaattia jossa on halutun bussilinjan numero.
 
Takaisin
Ylös