Bergen palauttaa ratikat ensimmäisenä pohjoismaissa

Joo, erona vaikkapa Helsingiin raitioteihin on näköjään se, että meillä ollaan samalla tasolla kuin tuossa videopätkässä esitellään Bergenin raitioteiden edellistä, vuonna 1965, lakkautettua vaihetta, joka oli tavanomainen katuraitiotie, kaikkine puolineen.

Nyt on rakennettu kokonaan uusi Stadtbahn-tasoinen pikaraitiotie, jolla ei ole juurikaan yhteistä edeltäjänsä kanssa.

Tämä havaitaan jo tavassakin nimittää tallaisia ratoja, kuten tässä Bergenin tapauksessa Byban (=kaupunkirata) tai vaikkapa Tukholmassa Tvärbana. Meillä Helsingissä on "vain" ratikka.
 
Viimeksi muokattu:
vristo sanoi:
Tämä havaistaan jo tavoissakin nimittää tallaisia ratoja, kuten tässä Bergenin tapauksessa Byban tai vaikkapa Tukholmassa Tvärbana. Meillä Helsingissä on "vain" ratikka.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niin, byban lienee suomeksi kaupunkirata = Stadtbahn. Mutta ei tämä nimityskäytäntö mitenkään yhtenäistä Euroopassa näytä olevan. Portossa ratikka on metro, kuten monissa muissakin kaupungeissa.

Ranska taitaakin olla kaikkein ”rohkein”. Siellä uusien raitioteiden nimi on tram tai tramway. Pariisin kaikki neljä uutta raitiotietä ovat trameja, vaikka T1 on varsin perinteinen katuraitiotie, T2 on lähes kokonaan entisellä rautatiellä kulkeva ratikka, T3 hyvin moderni katuraitiotie ja T4 entisellä rautatielinjalla toimiva TramTrain. TramTrain oikeastaan kai vain siksi, että se käyttää rautateiden ajojohdinjännitettä kun T2 toimii 750 voltilla. T4:llä on raideyhteys rautatieverkkoon, mutta reitillään se ei missään kohdin aja samalla raiteella muun junaliikenteen kanssa. Operaattorina on kuitenkin SNCF paikallisliikenteessä käyttämänsä Transilien-brandin kanssa.

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Niin, byban lienee suomeksi kaupunkirata = Stadtbahn.
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo, kiitos täsmennyksestäsi; itse lisäsinkin tuon edelliseen viestiini.

---------- Viesti lisätty kello 22:09 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 21:54 ----------

Pari havaintoani lisää tuosta videopätkästä:

Kaikki risteykset autoliikenteen kanssa on oikeita tasoristeyksiä ja siitä on osoittamassa asianmukaiset liikennemerkit (X-merkki tasoristeyksessä ja höyryveturin kuva ennakkomerkkinä). Ajoneuvoliikenteellä näytti olevan moninpaikoin jopa 40km/h:n nopeusrajoituksia, mutta Bybahnin pikaratikka painoi paljon kovempaa (radan max. 70km/h) ohi. Mutta, missä ovat eristysaidat yms. turvatoimet, joita meillä Suomessa vaadittaisiin tuollaisilta radoilta (vai vaadittaisiinko?)?

---------- Viesti lisätty kello 22:18 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 22:09 ----------

Oho! Videolla, noin kohdalla 20:09 joukko pikaraitiotiehen tottumattomia kaupunkilaisia on jäädä pikaratikan alle. Joku naishenkilö lastenvaunujen kanssa näyttää olevan ihan todellisissa vaikeuksissa ja ratikka joutuu pysähtymään, jotten onnettomuutta tapahtuisi. Muutenkin muu liikenne näyttäisi olevan videolla vielä varsin tottumatonta ja yllättynyttä, että raitiotiellä kulkee raitiovaunujakin ;).
 
vristo sanoi:
Mutta, missä ovat eristysaidat yms. turvatoimet, joita meillä Suomessa vaadittaisiin tuollaisilta radoilta (vai vaadittaisiinko?)?
Klikkaa laajentaaksesi...
Oiskohan niin, että niitä vaaditaan vain siksi, että saataisiin syitä perustella sitä, että ei voi rakentaa ratikkaa, kun aidatkin ovat niin kalliit... ;)

Eihän meillä Suomessa ole tieliikenteen kanssa mikään ongelma, että kävellään vaikka 100 km/h liikkuvien ajoneuvojen vieressä. Maaseudulla näin tapahtuu joka puolella, vaikka ajoneuvotiheys on suurempi kuin raitiotiellä. Turvalaitteeksi riittää valkoinen asfalttiin maalattu viiva, eikä aina ole sitäkään.

Kaupungeissa on jalkakäytävät pääkatujen reunoilla, vaikka nopeusrajoitus on 60 km/h. Aitoja laitetaan vain silloin, kun halutaan varmasti estää kadun poikki käveleminen, eli pääsääntöisesti hyvin harvoin.

Miksi siis ratikalle pitäisi olla aita, kun sitä ei tarvita kumipyörillekään, vaikka niiden riski ajaa jalankulkijan päälle on todellinen kun ratikan tapauksessa on vain riski jalankulkijan kävelemisestä ratikan alle?

Tosin ei minulla mitään ole sitä vastaan, että turvallisuutta lisättäisiin aidoin tai pensasrivein. Luulen vain, että kenkä puristaa siitä, että autoille halutaan jättää laiton mahdollisuus kurvata ja pysäköidä jalankulkualueille. Tiedän kyllä, että toinen selitys on, ettei talvikunnossapito ole mahdollista, jos on aita. No, siinäkään asiassa ei taas esteenä ole pysäköity autorivi, joten...

Antero
 
Täsmennän nyt vielä sen verran tuota videota, että se loppupuolella Byban siirtyy aikaisempaa enemmän ihan katuverkkoon, jolloin nopeusrajoitustakin on pudotettu muun ajoneuvoliikenteen mukaiseksi (taisi olla 30km/h) ja näkyi joitain osuuksia, jotka olivat joukkoliikenteen yhteiskaistoja (eli bussejakin siellä). Myös risteykset muuttuivat keskustan tuntumassa enemmän tavanomaisiksi risteyksiksi, mutta ratikan vahvat etuudet näissäkin olivat kohdallaan.

Epäilemättä Raide-Jokerikin voisi olla juuri jotain tällaista ja mieleeni tulee myös, että Bybana voisi olla hyvänä esikuvana myös ajoittain puheena olleelle TramWestillekin-skenaariollekin (tai jollekin vastaavalle).
 
Viimeksi muokattu:
vristo sanoi:
Oho! Videolla, noin kohdalla 20:09 joukko pikaraitiotiehen tottumattomia kaupunkilaisia on jäädä pikaratikan alle. Joku naishenkilö lastenvaunujen kanssa näyttää olevan ihan todellisissa vaikeuksissa ja ratikka joutuu pysähtymään, jotten onnettomuutta tapahtuisi. Muutenkin muu liikenne näyttäisi olevan videolla vielä varsin tottumatonta ja yllättynyttä, että raitiotiellä kulkee raitiovaunujakin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Juu, itseäkin hieman hirvitti paikoitellen, erityisesti se koululaisryhmä tai mitä kakaroita lienevät olleet. Tuo lienee ymmärrettävä siinä valossa, että kyseessä oli koeajo ja raitiotie oli ollut pitään rakenteilla, joten ehkä ihmiset olivat tottuneet käyttämään sitä kävelyalueena. Lisäksi modernit ratikat ovat niin hiljaisia, että ei synny samanlaista refleksiä pysyä kauempana kuin minkä jatkuvasti meluava autokaista aiheuttaisi. Sinänsä tietysti kaikki mitä Antero kirjoitti turvajärjestelyistä on totta.
 
Tässä muutamia linkkejä uutisointiin Bybanenin avajaisista.

Kaikki NRK:n uutiset Bybanenista

Kuvagalleria avajaisista

Ulkomaisten asiantuntijoiden, mm. kommunalråd Laksosen arviot raitiotiestä

Kaikki Bergens Tidenden uutiset Bybanenista

Laitan omia kuviani avajaisista kun olen saanut ne esim. jollekin kuvapalvelimelle.

Pari kommenttia aikaisempaan:
- Oikea termi on "bybane" e:llä ja se on juurikin kaupunkirata / Stadbahn.
- Bergenin raitiotie on teknisesti periaatteessa samanlainen moderni raitiotie kuin vanhojen saksalaisten raitioteiden modernisoidut tai uudet osuudet esimerkiksi Rostockissa tai Karlsruhessa, tai osin esimerkiksi Göteborgin raitiotie. Bergenin vanha raitiotie olisi nykyisin teksisesti samanlainen, jos se olisi säilytetty ja sitä kehitetty ja laajennettu saksalaisen parhaan käytännön mukaan.
- Kaikki tunnelit Bergenissä ovat maaston sanelemia.
 
Ensimmäisiä onnistumistietoja Bergenistä:

Tiistain 22.6 ilmaisliikenteessä 18.000 matkustajaa, 11 h liikennettä 15-30 min vuorovälillä.
Lauantain 26.6 liikenteessä 16 000 matkustajaa, 18 h liikennettä 30 min vuorovälillä 2 vaunulla, 13-19 15 min vuorovälillä 4 vaunulla.

Ennustettu arkipäivän matkamäärä 26 000 5 min vuorovälillä.

Eli 2/3 matkaennusteesta saavutettu 1/6 - 1/3 kapasiteetista.

Saapa nähdä, mitkä ovat matkamäärät syksyllä 10 min vuorovälillä ja bussilinjaston muutosten jälkeen. Taitaa 26 000 ylittyä mukavasti.
 
Nuo matkustajamäärät viittaavat siihen, että aiemmat ennusteet voi unohtaa saman tien. Aineksia on kaikesta päätellen hyvinkin samanlaiseen raitiovaunujen renessanssiin pohjoismaissa kuin millainen joku vuosikymmen sitten koettiin Ranskassa Nantesin ja Grenoblen järjestelmien menestyksen siivittämänä.
 
Todella upeaa. Kunpa joku päivä Turussakin saisi elää ratikanavajaiset. Pitäisi saada mahdollisimman moni kunnallispoliitikko käymään Bergenissä ja myöhemmin niissä kaupungeissa joihin tullaan rakentamaan pikaraitiotie.
 
Mikko Laaksonen sanoi:
Ensimmäisiä onnistumistietoja Bergenistä:

Tiistain 22.6 ilmaisliikenteessä 18.000 matkustajaa, 11 h liikennettä 15-30 min vuorovälillä.
Lauantain 26.6 liikenteessä 16 000 matkustajaa, 18 h liikennettä 30 min vuorovälillä 2 vaunulla, 13-19 15 min vuorovälillä 4 vaunulla.

Ennustettu arkipäivän matkamäärä 26 000 5 min vuorovälillä.

Eli 2/3 matkaennusteesta saavutettu 1/6 - 1/3 kapasiteetista.

Saapa nähdä, mitkä ovat matkamäärät syksyllä 10 min vuorovälillä ja bussilinjaston muutosten jälkeen. Taitaa 26 000 ylittyä mukavasti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vaikka avajaiset sujuivat mallikkaasti niin onko tietoa miten sen "arjen" pyörittäminen on sujunut kun kaksi viidestä vaunusta on poissa pelistä onnettomuuden vuoksi? Milloin ne saadaan kuntoon ja yleisesti ottaen kysyisin, että jos jotain vastaavaa sattuisi suomalaisessa kaupungissa jossa on raitiotie, niin kuka korjaukset maksaa meillä jos kaksi vaunua törmää?

t. Rainer
 
Päivittäisestä toiminnasta saanee parhaiten tietoa tältä sivulta:
Bybanen facebookissa

Käsittääkseni kolarivaunuista ainakin toinen on jo liikennekunnossa.

Eiköhän kahden oman vaunun törmäillessä kulut maksa liikennöitsijä tai taloudellisessa vastuussa liikenteessä oleva taho, jollei kuljettajaa todeta vahingonkorvausvelvolliseksi.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös