Bulevardin raitiotie

Bulevardin "tilapäiset" pysäkkilevennykset ovat jälleen yksi esimerkki suunnittelun vieraantumisesta todellisuudesta. Niiden kodalla leveät ajoneuvot eivät vaan yksinkertaisesti mahdu kohtaamaan. Toivoisinkin, että suunnittelusta vastuussa olevat ajaisivat itse linja-autolla ruuhkassa Bulevardin läpi, ja miettisivät, mitä ovat tehneet. Asiat kun näyttävät erilaisilta piirrustuslaudalla ja todellisuudessa.
 
Toivoisinkin, että suunnittelusta vastuussa olevat ajaisivat itse linja-autolla ruuhkassa Bulevardin läpi, ja miettisivät, mitä ovat tehneet.
Mutta tässä kaupungissahan tiedetään, että bussit mahtuvat ahtaampiin paikkoihin kuin ratikat! Erityisesti Bulevardin lähellä siellä päin, minne on tarkoitus jatkaa raitiolinjaa 9.

Antero
 
No tänäpänä yhdessä vaiheessa koko Bulevardin alku oli kymmenisen minuuttia aivan seis molempiin suuntiin.

Tragikoomisinta koko jutussa on, että nyt olisi ollut mitä parhain tilaisuus poistaa verkolta tuo yksi Helsingin turhimmista maitolaitureista. Mitäpä tehtiin, no tietenkin maksimoitiin tuon pysäkin aiheuttama hidaste liikenteelle...
 
Bulevardin "tilapäiset" pysäkkilevennykset ovat jälleen yksi esimerkki suunnittelun vieraantumisesta todellisuudesta. Niiden kodalla leveät ajoneuvot eivät vaan yksinkertaisesti mahdu kohtaamaan. Toivoisinkin, että suunnittelusta vastuussa olevat ajaisivat itse linja-autolla ruuhkassa Bulevardin läpi, ja miettisivät, mitä ovat tehneet. Asiat kun näyttävät erilaisilta piirrustuslaudalla ja todellisuudessa.

Itsekin olen ihmetellyt sitä, miksi tuohon Bulevardin päähän nuo piti laittaa rinnakkain. Ilmeisesti toiseen ajosuuntaan haluttiin ysille jättää myös poistumismahdollisuus. Lisäksi tuo lienee tarpeellinen siinä tapauksessa, että esim. kuutonen joutuu kääntymään Yrjönkadulle.

Toiseen suuntaan taas pysäkin olisi voinut laittaa vaikkapa Risteyksen toiselle puolelle WSOY:n eteen.

Mutta on sekin asia muistettava, että Bulevardin ja Manskun mutka on aina ollut tiukka paikka. Laruun ajetaan pitkillä busseilla (miksei enää ole niveliä liikenteessä?) ja se paikka on ollut ahdas aina, oli pysäkit korotettuja taikka eivät. Pitkä bussi tarvitsee ison kääntösäteen.
 
Sanotaan nyt vielä, että ainakin bussi ja raitiovaunu mahtuvat kohtaamaan noiden pysäkkien kohdalla... mutta eri asia on miten helposti ja sujuvasti tuo kohtaaminen tapahtuu. Osa bussikuskeista ei uskalla yrittääkään, mikä on ihan viisasta, eivätkä taitavimmatkaan aja vastaan täyttä vauhtia.
 
Sanotaan nyt vielä, että ainakin bussi ja raitiovaunu mahtuvat kohtaamaan noiden pysäkkien kohdalla... mutta eri asia on miten helposti ja sujuvasti tuo kohtaaminen tapahtuu. Osa bussikuskeista ei uskalla yrittääkään, mikä on ihan viisasta, eivätkä taitavimmatkaan aja vastaan täyttä vauhtia.
Tokihan siitä mahtuu, mutta talvikeli tulee aiheuttamaan harmeja. Varmasti osumia tulee ja voisin kuvitella jo tulleenkin. Suorastaan toivon, että sattuisi sen verran tiukka mälli, jonka selvittämiseen menisi erittäin kauan aikaa ja Bulevardin suunnitelman tehneet joutuisivat itse siihen ruuhkaan jumiin.
 
Suorastaan toivon, että sattuisi sen verran tiukka mälli, jonka selvittämiseen menisi erittäin kauan aikaa ja Bulevardin suunnitelman tehneet joutuisivat itse siihen ruuhkaan jumiin.
Eivät ne ainakaan ratikoilla matkusta. Varmaan samat ovat suunnitelleet uuden Kauppatorin - Senaatintorin raitioratkaisun.
 
21.9.: Näkyvät olevan pysäkit valmiit.
Bulevardin / Fredrikinkadun kiskonvaihdosta.
Ja miten mukavaa oli kävellä Bulevardia pitkin. Kuinka rauhallista onkaan kun autoliikenne on edes osittain poissa.
 
Viimeksi muokattu:
Ja näin 24.9 onkin todettava, ettei se remppa ollutkaan vielä valmis, vaikka piti. Edelleen mennään kuutosella Kolmikulmaan...

... eikä ainakaan minua yllättänyt ollenkaan. Hyvä ettei ole tullut vannottua matkustajillekaan mitään varmaa päättymispäivää, vaan olen käyttänyt sanoja kuten "toivottavasti" ja "pitäisi".
 
Lieneekö täällä ketään, joka haluaisi kertoa tietonsa tuosta uudesta radanrakennustekniikasta?
 
Lieneekö täällä ketään, joka haluaisi kertoa tietonsa tuosta uudesta radanrakennustekniikasta?
Kyseessä on tärinäeristys, jonka idea on eristää kisko suorasta kosketuksesta ympäröiviin rakenteisiin. Meidän tapauksessamme raiteen penkereenä tomivaan betonikakkuun sekä kiskojen väliin valettavaan betoniin. Jälkimmäisen päälle tulevat vielä katukivet.

Tämä risteys ei ole ensimmäinen paikka, jossa tätä samaa eristystavaraa on käytössä. Kampissa rataa eristettiin tällä tavoin myös.

Bulevardilla pisti silmään kuitenkin se, että STRAILastic-eristettä ei käytetty vaihteiden ja risteyksen alla, vaan niihin tehtiin vanha bitumiratkaisu. Tämä on valitettavaa sikäli, että juuri matalauraiset risteykset ovat varsinainen tärinän lähde, kun ne kuluvat ja ne eivät huollon jälkeen enää ole pohjaltaan tasaisia eikä nousuramppi loiva kiila kuten uutena.

Antero
 
Lopuksi siis todetaan, että ei kannata muuttaa mitään, kun risteys ei ole hiljaisempi kuin muutkaan. Siten on perusteluta jatkaa laput silmillä 1940-luvun radanrakennustekniikkaa. Ohessa on helppo unohtaa syväuraiset vaihteet, jotka ovat mahdottomia erikoisoloissamme.
 
... eikä ainakaan minua yllättänyt ollenkaan. Hyvä ettei ole tullut vannottua matkustajillekaan mitään varmaa päättymispäivää, vaan olen käyttänyt sanoja kuten "toivottavasti" ja "pitäisi".

Eipä minuakaan. Kun keskiviikkona käveli työmaalta poispäin, niin niin levällään kiveäminen oli. Varsinkin kun kaivelivat kiviä lisää irti. Olisikohan paljastunut jotain, mitä ei sitten odotettukaan?
 
Takaisin
Ylös