Dm12 pysähdykset Orivesi kesk. ja Kolho

Kuulema jos neljän minuutin vaihto hyväksyttäisiin tietokoneen matkahakuohjelmaan, seurauksena saataisiin kasapäin "mahdottomia" ja ei-toivottuja yhteyksiä eripuolilla Suomea. JourneyPlanner kun on tietokoneohjelma, niin se voi ymmärtää vain yhden asian kerrallaan :)

Millainen on ei-toivottu yhteys? Eivätkö kaikki käytännössä toimivat yhteydet ole toivottuja?
 
Ei-toivottu yhteys

En tiedä mitä ne ovat, mutta vahva epäilys on, että ne ovat juna/bussi-juttuja. Esimerkiksi Kokkolan Matkahuollosta rautatieasemalle tai missä niitä nyt sitten ikinä esiintyykään. Eikä kannata nyt siihen Kokkolaan kuitenkaan tuijottaa, sillä varmaankin on niin, että se ei ole se/ne ongelmakohdat. Mutta jotain tällaista "hankalampaa" vaihtamista se tiettävästi toisi tarjolle ja josta matkustaja ei oikeasti selviydy esitetyssä ajassa.
 
Ja kun asian oikein loppuun asti ajattelee, niin eikös oikeastaan aikatauluissa, olipa ne painettuja tai tai sähköisiä, kuuluisi olla merkittynä suunnitellut vaihdot. [...] Tällainen tieto olisi matkailijalle äärimmäisen relevanttia, eli onko kyseessä vain mahdollisuus vaihtaa, jos junat kulkevat ajallaan vaiko vr:n suunnittelema vaihto, jonka toteutumisesta konduktöörit huolehtivat.

Aikatauluissahan on jo tälläkin hetkellä merkitty sovitut vaihtoyhteydet: vaihtoaseman lähtö- ja tuloaikain välissä on kursiivilla punaisella merkittyjä pääteasemia ja saapumisaikoja vaihtoyhteysjunille. Risteysasemalla sitten pidetään junaa niin kauan, kunnes ollaan varmoja, että ihmiset ovat päässeet vaihtamaan junaa. Jos soppaan liittyy laiturien alittamista/ylittämistä, 5 min on sopiva normi, jos taas laiturin yli, pitäisi 2 min riittää täysin.

Vaihtojen toteutumisesta huolehtivat paitsi konduktöörit, myös tietenkin veturinkuljettajat ja etenkin liikenteenohjaajat.
 
Toteutuvatko nämä pysähdykset nyt sitten, kun ei ole asiasta mitään kuulunut pitkään aikaan?
 
Tänään nämä seisakkeet saatiin lopulta käyttöön. Toivottavasti käyttäjämäärät ovat sen verran lupaavia, että innostuttaisiin värkkämään lisää seisakkeita.
 
Toivottavasti käyttäjämäärät ovat sen verran lupaavia, että innostuttaisiin värkkämään lisää seisakkeita.

..Ja samalla hidastamaan junia.. Mielestäni ei pitäisi liikaa olla, tai jos niitä lisätään, tulisi tehdä tarkkoja selvityksiä ja laskelmia. Turha yhden matkustajan takia niitä rakentaa..
 
Mielestäni ei pitäisi liikaa olla, tai jos niitä lisätään, tulisi tehdä tarkkoja selvityksiä ja laskelmia. Turha yhden matkustajan takia niitä rakentaa..
Tuskin on pelkoa siitä, että VR kovin heppoisin perustein juniensa pysähdyspaikkoja lisää ;)
 
Omasta mielestäni olisi hyvä saada seuraavaksi käyntiin suunnittelu Mäntän henkilöliikenteen alkamisesta. Eli suunnitelma jossa Dm12 yksiköt erotettaisiin Vilppulassa, jonka jälkeen toinen yksikkö jatkaisi Haapamäelle ja toinen Mänttään (joka on isompi asuinpaikka kuin Vilppula). Mäntän radalle tulisi kaksi uutta seisaketta. Mäntän keskusta ja Mäntän vanha rautatieasema. Tätä ideaa puitiinkin jossain toisessa viestiketjussa.
 
Omasta mielestäni olisi hyvä saada seuraavaksi käyntiin suunnittelu Mäntän henkilöliikenteen alkamisesta.

Olisiko tarpeeksi perustetta jatkaa Dm-yksikköä Mänttään, vai olisiko sittenkin riittävää, jos järjestettäisiin syöttöbussiliikenne pikkubusseilla junan tullessa ja lähtiessä välillä Mänttä-Vilppula?
 
Olisiko tarpeeksi perustetta jatkaa Dm-yksikköä Mänttään, vai olisiko sittenkin riittävää, jos järjestettäisiin syöttöbussiliikenne pikkubusseilla junan tullessa ja lähtiessä välillä Mänttä-Vilppula?

En rupea mitään hyötysuhteita laskeskelemaan, mutta kun kerran rata olisi ja asutusta sen varrella, niin kannattaisi saman tien junalla perille asti matkustaa.
 
Koska viestini sivuaa todennäköisesti kaikkein eniten tätä ketjua, enkä uutta ketjua viitsi aloittaa, laitan ehdotukseni tähän.

Kun kesän alussa avattiin seisakkeet Oriveden keskustassa ja Kolhossa, aikataulut samalla myös nopeutuivat muutamalla minuutilla.

Olen laskenut, että kaikki vaihtoyhteydet pystyttäisiin säilyttämään nykyisin aikatauluin, vaikka Tpe-Hpk-junien aikatauluja pidennettäisiin viidellä minuutilla. Siis nykyinen kymmenen minuutin vaihtomarginaali Haapamäellä lyhennettäisiin viiteen minuuttiin, jolloin jäisi Helsingin lähiliikenteen pysähdyskäytännöillä varaa neljän pysähdykseen (yksi minuutti lisää ajoaikaa per pysähdys, lisäksi suuremmasta nopeudesta Orivesi-Ruutana jarruttamiseen ja päinvastoin kannattaa varata ylimääräinen minuutti).

Neljä pysähdystä kannattaisi sijoittaa nykyisten joukkoliikenneyhteyksien ja liikennetarpeen perusteella mahdollisimman tehokkaasti. Itse valitsisin seuraavat pysähdykset: Messukylä, Nattari, Kangasala ja Ruutana. Jos varaa jäisi vielä kahteen ylimääräiseen pysähdykseen, lienevät Suinula ja Järvensivu (Tampereen yliopiston kohdalla) järkevimmät pysähdyspaikat.

Käytännössä seisakkeiden onnistunut lanseeraus edellyttää myös seutulipun (ja Messukylä-Tampere-välillä sisäisen lipun) hyväksymistä taajamajunamatkan maksuvälineenä.

Vielä perustelut seisakekohtaisesti:

Messukylä: molemmin puolin rataa tiheää asutusta (pientaloja kirkonkylässä ja tiheästi kerrostaloja Jankassa) ja teollisuusalue, lisäksi n. 700 metrin päässä asemasta valtakunnallinen erikoislukio (viestintä), joka houkuttelee opiskelijoita ympäri Suomen, myös Pohjois-Pirkanmaalta ja etenkin Kangasalta. Aseman lähistöllä olevista asunnoista hyvin suuri osa TOASin opiskelija-asuntoja, eli nykyisten taajamajunien pysähdys Messukylässä helpottaisi matkaketjua esimerkiksi vanhempien luota opiskelija-asuntoon. Lisäksi viiden minuutin ajoaika keskustaan olisi ruuhka-aikoina aamulla ennen kahdeksaa ja illalla neljän jälkeen kilpailukykyinen paitsi linjaan 25 (ajoaika rautatieasemalle 15 min), myös omaan autoon verrattuna.

Nattari: radan ympäristössä Messukylän tavoin tiheästi pien- ja kerrostaloja, ja lisää juuri valmistumassa. Nattarin joukkoliikenneyhteydet rajoittuvat lähinnä kerran tunnissa arkisin kulkevaan linjaan 45 (ajoaika rautatieasemalle 20 min, vrt. junan n. 10 min), Tampereen Holvastin puolelle päättyvään linjaan 16 (vuoroväli 10 min, pitkähkö kävelymatka) ja Kangasalantietä noin 20 min välein kulkeviin linjoihin 70 ja 75, jonne myös on radan varrelta pitkä matka.

Kangasala: asemakylä on tiiviisti radan varteen rakentunut idyllinen pientaloalue, jonka joukkoliikenneyhteydet rajoittuvat linjaan 45, joka liikennöi arkisin kerran tunnissa. Ajoaika Tampereen rautatieasemalle 25 min, junalla n. 12 min.

Ruutana: suurehko pientalovaltainen taajama radan varrella, jossa lähipalvelut toimivat joukkoliikennettä lukuunottamatta. Linja 95 vie Tampereen keskustaan kerran tunnissa, ajoaika Tampereen rautatieasemalle 25 min. Junalla noin vartti.
 
Neljä pysähdystä kannattaisi sijoittaa nykyisten joukkoliikenneyhteyksien ja liikennetarpeen perusteella mahdollisimman tehokkaasti. Itse valitsisin seuraavat pysähdykset: Messukylä, Nattari, Kangasala ja Ruutana. Jos varaa jäisi vielä kahteen ylimääräiseen pysähdykseen, lienevät Suinula ja Järvensivu (Tampereen yliopiston kohdalla) järkevimmät pysähdyspaikat.

Ehdotuksesi edellyttää käytännössä sähköjunilla hoidettavan paikallisliikenteen aloittamista Tampereen ja Oriveden välillä. Haapamäen liikenteeseen sitä on aivan toivotonta yrittää kytkeä. Eihän siihen riitä edes kapasiteetti, jos nykyäänkin on kahdellakin vaunulla parhaimmillaan näin tiivis tunnelma.
 
Allekirjoittaneen mielestä Tampereen ja Oriveden välinen sähköjunaliikenne olisikin kiinnostavaa ja kannattavaa liiketoimintaa siinä missä muukin Pirkanmaan paikallisjunaliikenne. Rata tulisi vain sähköistää Oriveden keskustan liikennepaikalle asti.

Nostanpa tämän esille mahdolliseksi Tampereen paikallisjunaliikenteen aloitusprojektiksi, jos Toijalan suunta ei onnistu ilman kolmatta raidetta.
 
Takaisin
Ylös