Dm12 pysähdykset Orivesi kesk. ja Kolho

Neljä pysähdystä kannattaisi sijoittaa nykyisten joukkoliikenneyhteyksien ja liikennetarpeen perusteella mahdollisimman tehokkaasti.
Ehdotuksesi uusiksi pysähdyspaikoiksi on varmasti valittu yllämainituin perustein. Valitettavasti ehdotetut pysähdyspaikat on täällä tyrmätty.

Jos nyt käy niin, että sähköinen taajamajunaliikenne Tampereelta Orivedelle käynnistyy, ei Haapamäen kiskobussien pysähdyksiä todellakaan kannata tuolla välillä lisätä. Mahdolliset lisäpysähdykset pitäisi saada Haapamäen ja Oriveden välille. Yhden pysähdyksen voisi lisätä Tampereen kaupunkialueelle nopeuttamaan yhteyksiä itäiselle Tampereelle. Tuo pysähdyspaikka olisi siis Pasilaa tai Kupittaata vastaava, ja sieltä pitäisi olla hyvät joukkoliikenneyhteydet muualle Tampereelle.

On hyvin ikävää, että junien rajallinen kapasiteetti estää matkustajien houkuttelemisen lisäpysähdyksillä. Olisiko tähän tarpeesen vankan liitevaunu oikea ratkaisu?
 
Siirretään Dm12:set pian parennettavalle Pm-Par-linjalle ja hankitaan Transtechilta suurempia kiskoautoja Tpe-Hpk-ajoon. Voitaisiin tehdä siitä "SDs1", eli se olisi dieselsähköitä periaatetta noudattava laite, joka kykenisi myös ajolankakäyttöön. Kapasiiteettia voisi olla 200 paikan verran. Moottoriksi 16l V8 Scania, tai vaikka 2...
 
Yhden pysähdyksen voisi lisätä Tampereen kaupunkialueelle nopeuttamaan yhteyksiä itäiselle Tampereelle. Tuo pysähdyspaikka olisi siis Pasilaa tai Kupittaata vastaava, ja sieltä pitäisi olla hyvät joukkoliikenneyhteydet muualle Tampereelle.


Yhtenä mahdollisuutena voisi harkita Vuohenojaa, jos seisake rakennettaisiin nykyisen ratasillan kohdalle, joka ylittää Hervannan valtaväylän. Näin saataisiin tulevaisuudessa mahdollinen vaihtoasema raitiotien kanssa. Yhteydet Hervantaan sekä keskussairaalaan taajama, tai lähijunalla tulijoilla paranisivat, mutta Vuohenojan seisake ei ikävä kyllä auttaisi aivan itäisintä Tamperetta pääsemään nopeammin keskustaan. Nattarin seisake olisi tätä nopeaa yhteyttä ajatellen paras. Kannatettavan kuuloinen ajatus olisi siirtää Tampereen ensimmäinen lähijunalinja vaikkapa kulkemaan Lempäälän sijaan Orivedelle.
 
Jos nyt käy niin, että sähköinen taajamajunaliikenne Tampereelta Orivedelle käynnistyy, ei Haapamäen kiskobussien pysähdyksiä todellakaan kannata tuolla välillä lisätä.

Tuskin Haapamäen kiskobussien pysähtelystä Tampereen ja Oriveden välillä mitään haittaakaan olisi mutta pakko sinne on saada ainakin ruuhka-aikoihin jotain muutakin tarjontaa. Pelkkien kiskobussien varaan liikenne kannattaa suunnitella vain, jos uusien pysähdyspaikkojen käytön uskotaan jäävän olemattomalle tasolle ja siinä tapauksessa uusia pysähdyspaikkoja ei kannattaisi edes avata.

On hyvin ikävää, että junien rajallinen kapasiteetti estää matkustajien houkuttelemisen lisäpysähdyksillä. Olisiko tähän tarpeesen vankan liitevaunu oikea ratkaisu?

Mutta ei Dm12-vaunuja ole hankittu Tampereen paikallisliikennettä varten, joten ei oikeastaan ole tämän kaluston vika, jos se ei ko. tarkoitukseen sovellu. Liitevaunu voisi muutamilla reiteillä olla hyödyllinen mutta Tampereen paikallisliikenteeseen Dm12 tuskin on kovin käyttökelpoinen edes liitevaunulla varustettuna.
 
Ehdotuksesi edellyttää käytännössä sähköjunilla hoidettavan paikallisliikenteen aloittamista Tampereen ja Oriveden välillä. Haapamäen liikenteeseen sitä on aivan toivotonta yrittää kytkeä.
Ei edellytä, seisakkeiden lisäys onnistuu ilman kokonaan uutta projektiakin.

Eihän siihen riitä edes kapasiteetti, jos nykyäänkin on kahdellakin vaunulla parhaimmillaan näin tiivis tunnelma.

Kapasiteetti onkin suurin ongelma. 2*Dm12 tosin saattaisi joten kuten riittää, jos vuoroväli olisi 4h koko päivän, muuten tarvitaan isompaa kalustoa. Jos juna halutaan Vilppulassa jakaa Haapamäen ja Mäntän juniksi, tulee matkaan vielä yksi tenkkapoo. Kalustoa kun tarvittaisiin siis kaksi moottorivaunua per juna koosta riippumatta.

Muutenhan nykyisellä taajamajunaliikenteellä ei ole mitään esteitä lisäpysähdyksille. Sähköjunat ovat vielä monen mutkan takana, muutaman seisakkeen taas pystyy päättämään ja rakentamaan parissa vuodessa.

Jos nyt käy niin, että sähköinen taajamajunaliikenne Tampereelta Orivedelle käynnistyy, ei Haapamäen kiskobussien pysähdyksiä todellakaan kannata tuolla välillä lisätä. Mahdolliset lisäpysähdykset pitäisi saada Haapamäen ja Oriveden välille.
Aivan niin, JOS sähköjunaliikenne Tampereelta Orivedelle käynnistyy. Mutta kun se ei ole edes vuoteen 2025 tähtäävässä TASE 2025-suunnitelmassa mukana, ei ole mitään syytä olettaa sen toteutuvan, ellei sitten Tampereen, Kangasalan ja Oriveden sekä RHK:n erillisprojektina.

Yhden pysähdyksen voisi lisätä Tampereen kaupunkialueelle nopeuttamaan yhteyksiä itäiselle Tampereelle. Tuo pysähdyspaikka olisi siis Pasilaa tai Kupittaata vastaava, ja sieltä pitäisi olla hyvät joukkoliikenneyhteydet muualle Tampereelle.
Jykken ehdottama Vuohenoja olisi oikein hyvä kyseiseen tarkoitukseen, jos oletetaan, että raitiotie ja Oriveden paikku ovat toteutuneet.

On hyvin ikävää, että junien rajallinen kapasiteetti estää matkustajien houkuttelemisen lisäpysähdyksillä. Olisiko tähän tarpeesen vankan liitevaunu oikea ratkaisu?
Vai kolmas Dm12 junaan kiinni?
 
Tuskin Haapamäen kiskobussien pysähtelystä Tampereen ja Oriveden välillä mitään haittaakaan olisi mutta pakko sinne on saada ainakin ruuhka-aikoihin jotain muutakin tarjontaa. Pelkkien kiskobussien varaan liikenne kannattaa suunnitella vain, jos uusien pysähdyspaikkojen käytön uskotaan jäävän olemattomalle tasolle ja siinä tapauksessa uusia pysähdyspaikkoja ei kannattaisi edes avata.

Tai, mikäli kiskobussit ovat pelkkä välietappi kohti säännöllistä lähijunaliikennettä. Esimerkiksi TASE 2025-projektissa suunnitellaan vuoteen 2015 mennessä rakennettavaksi nykyisille Tampere-Helsinki-taajamajunille lisäpysähdykset Hatanpäälle, Sääksjärvelle, Kuljuun ja Hakkariin, juniahan kulkee kuudesti päivässä suuntaansa. Oletettavasti taajamajunien vuorotiheyttä pyritään myös tiivistämään yhteen tuntiin koko päivän. Vasta tämän jälkeen on luvassa varsinainen tiheä lähijunaliikenne, joka edellyttääkin jo kolmannen raiteen rakentamisen Sääksjärveltä Lempäälään. Samalla myös seisakkeita lisätään, ja luullakseni vastaavasti R-junien päällekkäisiä pysähdyspaikkoja karsitaan.
 
Jos juna halutaan Vilppulassa jakaa Haapamäen ja Mäntän juniksi, tulee matkaan vielä yksi tenkkapoo. Kalustoa kun tarvittaisiin siis kaksi moottorivaunua per juna koosta riippumatta.

Miksi juna pitäisi jakaa Vilppulassa? Sehän vaatisi kaksinkertaisen miehityksenkin. Taksilla tai bussilla ajettava jatkoyhteys Vilppulasta hoitaisi homman paljon helpommin.

Muutenhan nykyisellä taajamajunaliikenteellä ei ole mitään esteitä lisäpysähdyksille. Sähköjunat ovat vielä monen mutkan takana, muutaman seisakkeen taas pystyy päättämään ja rakentamaan parissa vuodessa.

Teknisesti sähköjunaliikenteen aloittaminen ei ole sen vaativampaa, koska sähköistys ja kaksoisraide löytyvät jo. Kaluston määrän riittävyys tai liikenteen kannattavuus voivat tietysti olla sähköjunaliikenteen esteinä mutta yhtä lailla näitä ongelmia tulisi sitten Dm12-kaluston kanssa.
 
Miksi juna pitäisi jakaa Vilppulassa? Sehän vaatisi kaksinkertaisen miehityksenkin. Taksilla tai bussilla ajettava jatkoyhteys Vilppulasta hoitaisi homman paljon helpommin.

Nykyään on jo olemassa "taksiyhteys", jos taksi vain sattuisi paikalle kurvaamaan. Vilppulan päivystävä taksikoppi kun on ihan muualla kuin rautatieasemalla.

Bussiyhteys on kolmesta Dm12-junaparista vain puolenpäivän junaparille Mänttään/Mäntästä. Tampereelta saapuvalta junalta on maanantaista perjantaihin jatkoyhteys ja Tampereelle menevään junaan on yhteys ma-pe, mutta vain kouluvuoden aikana.

Syöttöyhteydet hoidetaan siis lähestulkoon pelkästään pikkuautoilla. Taksia ei juuri koskaan näe Vilppulan asemalla. Takavuosina jokaiselta junalta/junalle oli kaikkina viikonpäivinä bussiyhteydet. Linjan reitti oli Mäntän päässä lisäksi kaupungin itäalueille eli Mustaanlahteen/Raja-aholle/sairaalaan saakka. Mäntän linja-autoasema sijaitsee keskustan länsireunalla, eli nuo kaksi nykyistä nimellistä yhteysvuoroa eivät tavoita puoliakaan asukkaista. Näin huonosti hoidettu syöttöliikenne ei houkuttele ketään asiakkaaksi. Mutta toisaalta, asiakkaathan ne ensin katosivat noista tiheistä busseista, eli ei niitä busseja kannata siis takaisinkaan himoita. Ratkaisu voi olla vain suora kuljettajarahastusjuna Ultrixin kaavan mukaisesti.
 
Siirretään Dm12:set pian parennettavalle Pm-Par-linjalle ja hankitaan Transtechilta suurempia kiskoautoja Tpe-Hpk-ajoon. Voitaisiin tehdä siitä "SDs1", eli se olisi dieselsähköitä periaatetta noudattava laite, joka kykenisi myös ajolankakäyttöön. Kapasiiteettia voisi olla 200 paikan verran. Moottoriksi 16l V8 Scania, tai vaikka 2...
Hieno fantasia! Scanian moottorin suurin teho on noin 430 kW. Kaksi moottoria saattaisi riittää junan liikuttamiseen, mutta kiihdyttämiseen tarvitaan enemmän tehoa. Siihen juuri olisi hyvä hybridijuna, joka kiihdytyksessä voisi hyödyntää akkuihin varastoitua (jarrutus)energiaa. Tällaisessa hybridijunassa olisi hyvä olla myös virroitin, jotta sähköä saataisiin sähköistetyillä rataosuuksilla.

Yleensä moottorijunissa käytetään erityisesti junakäyttöön suunnitteltuja moottoreita, jotka mahtuvat vaunun lattian alle. Tuo Scania ei taida mahtua? Voihan sen moottorin korvata millä tahansa suositulla junamoottorilla (esim. Man, Cat, Cummins, DetroitDiesel).

Hybridiveturit ovat tällä hetkellä suosiossa Yhdysvalloissa. Myös General Electric on esitellyt omansa. Moottorijunia ei vielä hybridiperiaatteella ole. Suomalaisille sähköinsinööreille tuollaisen suunnitteleminen ei ole vaikeaa - jopa minä saattaisin pystyä siihen! Tässä voisi olla Transtechille todellinen hittituote.
 
Minkälainen tuo junissa käytetty Cummins on? Itsellä kokemusta ainoastaan 14.00l pystymallisesta rivikutosesta. Olen kyllä lukenut että Saksassa on tuon tehtaan jotakin koneita ICE-junissa, joiden sn200. Laitoin Scania-Vabiksen tuohon sen takia kun Cummissiin on vaikea saada varaosia Suomessa, vaikka oikein käytettynä ainakin 14l menee helposti miljoona km avaamatta, ja enemmän. Jos sallitaan ettei koko vaunu ole matalalaittainen, voisi pystymoottoriakin käyttää. Lattianalusmoottoreista lisää: Bredan boxerikonehan oli porkkanoiden kompastinkivi. Olikohan muita vaihtoehtoja suunnitelun aikana?
 
Näin huonosti hoidettu syöttöliikenne ei houkuttele ketään asiakkaaksi.

No ei taatusti houkuttele. Kunnollisen taksilla tai palvelubussilla järjestetyn syöttöliikenteen etuna olisi, ettei reitin tarvitse olla kiinteä vaan se voisi vaihdella matkustajien määränpään mukaan. Linja siis tavoittaisi asukkaat laajalta alueelta. Samoin tietysti lippujärjestelmän tulisi olla yhtenäinen junien kanssa, ettei muutaman kilometrin jatkoyhteys muodostu suhteettoman kalliiksi.

Ratkaisu voi olla vain suora kuljettajarahastusjuna Ultrixin kaavan mukaisesti.

Ehdotus on muuten loistava mutta mikä on sen hintalappu saavutettavaan hyötyyn nähden? Tällöinhän radan hiljaisimmatkin vuorot on aina ajettava kahdella vaunulla ja kahden kuljettajan miehityksellä. Ja todennäköisesti asiakkaista on suuri osa samoja, jotka nykyään tulevat kyytiin Vilppulasta eli he eivät toisi juurikaan lisää lipputuloja.

Jos Haapamäen radan liikenteeseen varattaisiin lisää kalustoa ja henkilökuntaa niin eikö ennemmin kannattaisi pyrkiä lisäämään Tampereen ja Haapamäen välillä kulkevien junavuorojen lukumäärää?
 
Minkälainen tuo junissa käytetty Cummins on? Jos sallitaan ettei koko vaunu ole matalalaittainen, voisi pystymoottoriakin käyttää.
Minulla ei ole mitään tietoa moottoreista. Ehkä Cumminsin junasivuilta saa lisätietoa. Sieltä saa jopa ilmaisen esitteen. Cumminsin tehokkain lattian alle mahtuva moottori on teholtaan näköjään 560 kW, siis reilusti tehokkaampi kuin ehdotettu Scania. Minulle on aivan sama, mikä moottori junassa on. Ehkä Transtech osaa valita sopivan moottori-generaattori-yhdistelmän?

Edes korkealattiaiseen junaan ei mahdu normaali rekka-auton moottori. Siksi siis korkealattiaisissakin junissa pitää olla matala moottori. Ne matalalattiaiset junat, joissa moottori on lattian alla, ovat moottoreiden osalta korkealattiaisia (esim. Stadler RegioShuttle). Mikään riittävän tehokas moottori ei kai mahdu 550 mm:n korkean lattian alle? Korjatkaa, jos olen väärässä.
 
Yhtenä mahdollisuutena voisi harkita Vuohenojaa, jos seisake rakennettaisiin nykyisen ratasillan kohdalle, joka ylittää Hervannan valtaväylän. Näin saataisiin tulevaisuudessa mahdollinen vaihtoasema raitiotien kanssa. Vuohenojan seisake ei ikävä kyllä auttaisi aivan itäisintä Tamperetta pääsemään nopeammin keskustaan.
Seisakkeita ei kannata rakentaa vain raitiotien vuoksi jonnekin sillan alle. Seisake pitää rakentaa sopivaan taajamaan. Raitiotiet ja bussireitit voidaan siirtää kulkemaan tämän seisakkeen kautta.

Tampereen itäisen seisakkeen ideana ei ole taata nopeaa yhteyttä keskustaan kolme kertaa päivässä kulkevalla kiskobussilla. Seisakkeen ideana olisi nopeuttaa Haapamäeltä tulevien matkaa Itä-Tampereelle ja takaisin! (Tietysti Tampereen sähköisen paikallisliikenteen tarkoitus on ottaa matkustajat seisakkeelta ja viedä nopeasti keskustaan, mutta se ei ole tämän viestiketjun aiheena.)

Tuskin Haapamäen kiskobussien pysähtelystä Tampereen ja Oriveden välillä mitään haittaakaan olisi
Jos Tampereen ja Oriveden välillä on säännöllinen ja tiheä paikallisliikenne, ei pitkän matkan harvoja taajamajunia kannata pysäyttää tuon paikallisliikenteen tarpeen vuoksi. Mikäli Haapamäen kiskobusseille lisätään pysähdyksiä, pitää nuo pysähdykset mielestäni tehdä vain Oriveden ja Haapamäen väliltä tulevien matkustajien liikennetarpeiden tyydyttämiseksi.

Mutta ei Dm12-vaunuja ole hankittu Tampereen paikallisliikennettä varten, joten ei oikeastaan ole tämän kaluston vika, jos se ei ko. tarkoitukseen sovellu. Liitevaunu voisi muutamilla reiteillä olla hyödyllinen mutta Tampereen paikallisliikenteeseen Dm12 tuskin on kovin käyttökelpoinen edes liitevaunulla varustettuna.
Eipäs nyt puhuta asian vierestä! Tässä viestiketjussa keskustellaan Haapamäen kiskobusseista. Ymmärtääkseni nuo kiskobussit on ostettu vähäliikenteisten rataosien liikennettä varten ja ymmärtääkseni Haapamäen rata on tuollainen vähäliikenteinen rataosa. Kiskobussit liikkuvat siis aivan oikealla radalla, mutta valitettavasti niiden kapasiteetti on niin pieni, ettei pysähdyspaikkoja tuolla oikealla rataosalla voida lisätä. Tampereen paikallisliikennettä (jos sillä tarkoitetaan Oriveden sähköjunia) varten pitää hankkia oma kalustonsa ja Haapamäen kiskobusseja varten pitää hankkia lisää vaunuja, jos kapasiteetti on täydessä käytössä.

Jos Haapamäen radan liikenteeseen varattaisiin lisää kalustoa ja henkilökuntaa niin eikö ennemmin kannattaisi pyrkiä lisäämään Tampereen ja Haapamäen välillä kulkevien junavuorojen lukumäärää?
Eikös Tampereen ja Haapamäen välillä kulkevia junavuoroja voitaisi lisätä nytkin tehostamalla kaluston käyttöä? Yksi lisävuoro olisi mahdollinen. Tosin en tiedä, vähentäisikö se matkustajamääriä, jos uudet aikataulut eivät sopisikaan matkustajille. Vastaus kysymykseesi kuitenkin on, että junavuorojen määrää voisi lisätä.
 
Kunnollisen taksilla tai palvelubussilla järjestetyn syöttöliikenteen etuna olisi, ettei reitin tarvitse olla kiinteä vaan se voisi vaihdella matkustajien määränpään mukaan. Linja siis tavoittaisi asukkaat laajalta alueelta. Samoin tietysti lippujärjestelmän tulisi olla yhtenäinen junien kanssa, ettei muutaman kilometrin jatkoyhteys muodostu suhteettoman kalliiksi.

Mäntän-Vilppulan välillä kulkee myös pikavuoroja. Näiden autojen pikavuorolisämaksu tekee saman verran lisää kuin pelkkä matkalippu jo on. Se ei myöskään houkuttele asiakkaita.

VR:ää ei ole huolittu mukaan linja-autoyhtiöiden seutulippujärjestelmään, tai se ei ole siihen itse halukas mukaan ideologisista tms. syistä.

Tällaiset lyhyet syöttöbussilinjat eivät taloudellisesti kannata yksityisten liikennöitsijöiden ajamina.

Vilppulan kunnalla ja Mäntän kaupungilla on omat sisäiset palvelulinjansa arkipäivisin. Kunnan rajan yli niillä ei mennä. Tulevaisuudessa ajateltu kuntaliitos tuonee asiaan muutoksen, mutta palvelubussi-ideologia ei kai toteudu missään syöttöliikenteenä?

Tällöinhän radan hiljaisimmatkin vuorot on aina ajettava kahdella vaunulla ja kahden kuljettajan miehityksellä. Ja todennäköisesti asiakkaista on suuri osa samoja, jotka nykyään tulevat kyytiin Vilppulasta eli he eivät toisi juurikaan lisää lipputuloja.

Kuljettaja tarvitaan vain Vilppulan-Mäntän välille. Haapamäen varikon toiminnan loputtua jo aikaa sitten, henkilöresurssit on siirretty Vilppulan asemalle. Veturimiesten liiton sivuilta voidaan todeta olevan sellainen kuin "Vilppulan ajopiste". Sieltä ei liene täysin mahdotonta miehittää jokin "ylimääräinen" taajamajuna myös Mäntän suuntaan.

Nytkin Dm12-juna yöpyy Vilppulassa, eikä suinkaan Haapamäellä. Voitte katsoa RHK:n www-sivuilta, niin sieltä ilmenee, että illan Haapamäelle saapuva juna ajaa tyhjänä yöpymään Vilppulaan, sekä aloittaa aamuvarhaisella liikenteen siirtymällä ensin tyhjänä Haapamäelle.
 
No ei taatusti houkuttele. Kunnollisen taksilla tai palvelubussilla järjestetyn syöttöliikenteen etuna olisi, ettei reitin tarvitse olla kiinteä vaan se voisi vaihdella matkustajien määränpään mukaan. Linja siis tavoittaisi asukkaat laajalta alueelta. Samoin tietysti lippujärjestelmän tulisi olla yhtenäinen junien kanssa, ettei muutaman kilometrin jatkoyhteys muodostu suhteettoman kalliiksi.

Tämä yhteys voisi olla vaikka ilmainen tai lähes ilmainen, sillä kulut siitä tulisivat olemaan aika vähäiset. Tuskin ihmiset huvikseen sillä bussilla kuitenkaan ajelisivat. Ja jos ajelisivatkin, niin toisihan se eloa kumpaankin kuntakeskukseen, kun väki pääsisi matkustelemaan. Nykyään Matkahuollon kilometrintaksan mukainen 8 km lippu on välille 2,90 euroa, en usko, että se kenellekään muodostuu kynnyskysymykseksi, vaikka se ei junalippuun sisältyisikään.
 
Takaisin
Ylös