Esteettömyys

Toisaalta, tarvitaanko edes esteettömiä kaukobusseja. Suurimpien kaupunkien välillä pääsee junalla ja pienemmille paikkakunnille ja maaseudulle mennessä ei esteettömästä kaukobussista ole välttämättä paljon iloa jos toisessa päässä on pelkkä pysäkkitolppa. Toisessa päässä kuitenkin tarvitaan jonkinlaista jatkokyytiä ja apua. Luonnollisin ratkaisu on inva-taksi. Henkilöautolla on puolensa kun kyse on pienen volyymin liikenteestä. Vammaisille voitaisiin aivan hyvin myöntää oikeus inva-kyyteihin taksilla kaukobussin hinnalla. Taksi vie kerralla kohteeseen asti. Auton etu, jonka merkitys on aivan keskeinen huonosti liikkuville.

Sen sijaan esteettömyys paikallisliikenteessä on tärkeä asia. Se lisää kummasti elämänhallintaa kun arkiasiointi onnistuu omatoimisesti. Myöskin väliaikaisesti huonosti liikkuvat, kuten loukkaantuneet ja sairaat voivat siirtää pitempiä matkoja parempaan ajankohtaan tai hankkia apua, mutta jokapäiväisestä liikkumisesta on vaikeampi luopua.
 
Eihän koko linja-auton tarvitse olla matalalattiainen. Jos bussista vaikka 1/3 olisi matalaa jäisi autoon vielä riittävä tavaratila. Varmasti näin kyettäisiin palvelemaan esteettömiä palveluita tarvitsevia.

Vammaisille voitaisiin aivan hyvin myöntää oikeus inva-kyyteihin taksilla kaukobussin hinnalla.

Ei mielestäni koko matkalta. Tälläinen oikeus voitaisiin antaa matkoihin esim. lähimmältä rautatieasemalta, jonne ajetaan matalalattiakalustolla.
 
Vammaisille voitaisiin aivan hyvin myöntää oikeus inva-kyyteihin taksilla kaukobussin hinnalla.

... ja millä hinnalla?

Tuntuu unohtuvan, että varsin moniin suuriinkin taajamiin ei ole junayhteyttä. Volyymit eivät ole aivan pienet.

Tässä ketjussa on tullut hyvin esille, että esteettömyyden este linjaluvalla liikennöitävässä kaukoliikenteessä ja pitkämatkaisessa paikallisliikenteessä on se, että esteettömyyttä ei edellytetä ja korkealattiaisista busseista on marginaalista rahallista hyötyä (= tulot rahtikuljetuksista).

Mitään kaluston tekniikkaan tai hintaan liittyvää oleellista estettä ei ole keskustelussa tullut esille. Muutosten hinta lienee marginaalinen.

Suomessa voidaan aivan hyvin tehdä lakimuutos, joka esim. 1.1.2009 alkaen edellyttää, että kaikki rekisteröitävä uusi joukkoliikennekalusto on esteetöntä, jos tämä on EU-lainsäädännön puitteissa mahdollista.

Tämä ei johda rahtitulojen menetykseen koska koko autoahan ei ole pakko muuttaa matalalattiaiseksi.
 
Tämä ei johda rahtitulojen menetykseen koska koko autoahan ei ole pakko muuttaa matalalattiaiseksi.

Tilanne varmasti vaihtelee suuresti reitti- ja vuorokohtaisesti. Joillakin reiteillä rahtia tungetaan autoon sellaiset 10-15 kuutiota eli käytännössä kaikki matkustamon alta löytyvät kolot täyteen. Muutamilla linjoilla käytetään rahtiperäautoja, joihin mahtuu sellaiset 30 kuutiota tavaraa. Toisaalta taas joillakin reiteillä/vuoroilla kulkee vain yksittäisiä paketteja silloin tällöin. Näissä vuoroissa pärjäisi matalallakin ihan hyvin, varsinkin jos autossa olisi pieni rahtitila keskioven ja taka-akselin välissä niitä satunnaisia paketteja varten.

Kompromissina voisi toki kehitellä linja-auton, jossa olisi etuosassa parin kolmen penkkirivin verran istumapaikkoja matalassa osassa. Tämän jälkeen lattia nousisi normaalikorkeuteen, jolloin akselivälille saisi muutaman metrin pituisen läpilastattavan tavaratilan. Mahuriautoon voisi tehdä tuon "invaosaston" auton takaosaan, jolloin rahtitilaa jäisi etuakselin ja moottorin väliin muutama kuutio.
 
Tilanne varmasti vaihtelee suuresti reitti- ja vuorokohtaisesti. Joillakin reiteillä rahtia tungetaan autoon sellaiset 10-15 kuutiota eli käytännössä kaikki matkustamon alta löytyvät kolot täyteen. Muutamilla linjoilla käytetään rahtiperäautoja, joihin mahtuu sellaiset 30 kuutiota tavaraa. Toisaalta taas joillakin reiteillä/vuoroilla kulkee vain yksittäisiä paketteja silloin tällöin.

Olet muuten oikeassa. Vaihtelua esiintyy paitsi reiteittäin tai vuoroittain, myös viikonpäivien mukaan. Suurten juhlapyhien aikaan ja miksei ihan viikonloppuinakin tavaratilat ovat aivan pullollaan matkustajien matkatavaroita lastenvaunuista, rattaista, polkupyöristä ja suksista alkaen. Rahti taas kulkee enemmän arkipainotteisesti. Toki rahtia menee jossain määrin muulloinkin kuin arkipäivinä - ja tietenkin matkatavaroita kuljetetaan viikollakin. Varsinkin lentokenttävuoroissa laukkuja näyttäisi riittävän miltei päivälle kuin päivälle.
Kovin olemattomilla matkatavaratiloilla ei pärjätä varsinkaan pyhien lähdöillä.

Kompromissina voisi toki kehitellä linja-auton, jossa olisi etuosassa parin kolmen penkkirivin verran istumapaikkoja matalassa osassa. Tämän jälkeen lattia nousisi normaalikorkeuteen, jolloin akselivälille saisi muutaman metrin pituisen läpilastattavan tavaratilan. Mahuriautoon voisi tehdä tuon "invaosaston" auton takaosaan, jolloin rahtitilaa jäisi etuakselin ja moottorin väliin muutama kuutio.

Jotain tuollaista minäkin olen aika ajoin pohtinut. Jonkinlainen osaksi 2-kerroksinen konstruktio matalaosastoineen, mutta toisaalta riittävine tavaratiloineen, voisi olla useitakin osapuolia tyydyttävä kompromissi. Tässä nyt sitten kaksikerroksisuus kasvattaa otsapinta-alaa (nostaa kulutusta lisääntyneen ilmanvastuksen seurauksena) ja kulutukseen lisäävällä tavalla vaikuttaa myös korkeahko omamassa. Massan osuus kulutukseen tietenkin korostuu sellaisessa liikenteessä, missä koko ajan pysähdellään ja kiihdytellään.

Kaupunkiliikenteestä tuttuja low-entry -tyypin autoja voitaisiin taas käyttää niillä vakiovuoroilla, joilla ei kulje kovinkaan paljon matkatavaroita tai rahtia. Ainakin osassa low-entry -autoja matkustusmukavuus on kuitenkin niin heikko, ettei sellaisilla monikaan välittäisi matkustaa kovinkaan pitkiä matkoja. Onnistuneemmilla rakenteilla matkanteko on sitten taas paljon miellyttävämpää.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Ainakin osassa low-entry -autoja matkustusmukavuus on kuitenkin niin heikko, ettei sellaisilla monikaan välittäisi matkustaa kovinkaan pitkiä matkoja.

Meidän kaikkien bussimatkustajien onneksi Scania L94UB -alustamallin valmistus on päättynyt.
 
Vs: Variotram-hankinnan historia

Helsingissä en ole koskaan nähnyt pyörätuolia vaunussa, käyttävätkö ?

Sitten on vielä sekin karu juttu, että haluammeko me oikeasti ratikoihin pyörätuoleja? Hidastaa kaikkien matkantekoa ja vie jumalattomasti tilaa, vaikka olisikin matala vaunu.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Variotram-hankinnan historia

Sitten on vielä sekin karu juttu, että haluammeko me oikeasti ratikoihin pyörätuoleja? Hidastaa kaikkien matkantekoa ja vie jumalattomasti tilaa, vaikka olisikin matala vaunu.

Ihan samalla logiikalla voi kysyä, halutaanko me lastenvaunuja tuonne ratikoihin? Nekin vievät tilaa, tuntuvat mokomat hyökkäysvaunut vaan kasvavan vuosi vuodelta. Ihan saman kysymyksen voi esittää vanhuksista, hidastavat liikkumista jne...

Olen kyllä nähnyt pyörätuoleja raitiovaunussa useinkin. Osa kulki yksin, osa avustajan kanssa.
 
Vs: Variotram-hankinnan historia

Sitten on vielä sekin karu juttu, että haluammeko me oikeasti ratikoihin pyörätuoleja? Hidastaa kaikkien matkantekoa ja vie jumalattomasti tilaa, vaikka olisikin matala vaunu.

Herranjumala, oletko tosissasi? Mitäs jos poistetaan samantien kaikki matkustajat, sujuu liikenne paremmin?

Ihminen joutuu pyörätuoliin=ihmisarvo 0, kuolkoon 4 seinän sisään? Laitokseen? Keskitysleirille?
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Variotram-hankinnan historia

Herranjumala, oletko tosissasi? Mitäs jos poistetaan samantien kaikki matkustajat, sujuu liikenne paremmin?
Ihminen joutuu pyörätuoliin=ihmisarvo 0, kuolkoon 4 seinän sisään? Laitokseen? Keskitysleirille?

Ihan samalla logiikalla voi kysyä, halutaanko me lastenvaunuja tuonne ratikoihin? Nekin vievät tilaa, tuntuvat mokomat hyökkäysvaunut vaan kasvavan vuosi vuodelta. Ihan saman kysymyksen voi esittää vanhuksista, hidastavat liikkumista jne...
Olen kyllä nähnyt pyörätuoleja raitiovaunussa useinkin. Osa kulki yksin, osa avustajan kanssa.

En usko, että 339- DF on aivan noita tulkintoja tarkoittanut.
Itse ajattelen asiasta niin, että pyörätuolia käyttävillä pitää olla raitiovaunussa tai bussissa matkustamiseen verrattuna helpommat ja paremmat matkustusvaihtoehdot.

Nimimerkillä "pikkusisko liikkuu pyörätuolilla" ja hän muuten suuttuu termistä rullatuoli, jota myös kuulee ja näkee käytettävän.
 
Vs: Variotram-hankinnan historia

Pyörätuoli- ja lastenvaunupaikat ovat vaunussa samat. Vaikka pyörätuolilla liikkuvia onkin havoin, lastenvaunujen kanssa kulkevia on usein, eikä 2 paikkaa ole niitä varten paljon. Vaunuhan ”täyttyy” jo kahdesta naapuruksesta, jotka lähtevät lapsineen liikkeelle.

Pyörätuolilla liikkuminen ei ole mikään ongelma, kun asia vaan halutaan ratkaista kunnolla. Oikeasti se ei vaunussa maksa mitään, kysymys on ainoastaan suunnittelijan vaivannäöstä. Vaunu ja pysäkki ovat aivan saman hintaiset, on lattiassa porras tai ramppi taikka tehdäänkö laituri kynnyksen korkeudelle vai 15 senttiä matalammaksi. Pyörätuoli liikkuu omatoimisesti, kun kynnys ja laiturin reuna ovat 5 sentin tarkkuudella samalla kohdalla. Ja tämän asian järjestäminen on vain asennekysymys.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että pyörätuolilla liikkuville voidaan tarjota omatoiminen matkustusmahdollisuus raitiovaunuissa. Se ei vie vaunusta tilaa, kun tarvitaan kuitenkin sekä lastenvaunupaikat että seisomatilaa. Ja taittoistuimin tila toimii myös istuville matkustajille.

Toinen asia on, onko joukkoliikenne ylipäätään paras tapa palvella pyörätuoliasiakkaita. Sillä heille korostuu, jos joukkoliikenteen palvelutaso on yleisesti huono. Eli pitkät matkat pysäkille, huonokuntoiset ja epämiellyttävät kulkureitit, runsas vaihtaminen ja epäluotettavat aikataulut ovat pyörätuolin kanssa liikkuvalle vielä suurempi harmi kuin muille. Ivataksi on parempaa palvelua, mutta tavattoman paljon kalliimpaa kuin joukkoliikenne. Sillä se, että joukkoliikenne toteutetaan hyvin ja että se palvelee myös pyörätuolilla liikkujia, ei maksa mitään. Mutta invataksipalvelut ovat täyttä ylimääräistä kustannusta.

Antero
 
Vs: Variotram-hankinnan historia

Nimimerkillä "pikkusisko liikkuu pyörätuolilla" ja hän muuten suuttuu termistä rullatuoli, jota myös kuulee ja näkee käytettävän.

Toimistotuoleissa on rullat eikä niillä voi liikkua kuin työhuoneen lattiaa pitkin ja huonosti sitäkin...
 
Vs: Variotram-hankinnan historia

Vaunu ja pysäkki ovat aivan saman hintaiset, on lattiassa porras tai ramppi taikka tehdäänkö laituri kynnyksen korkeudelle vai 15 senttiä matalammaksi.

Pysäkin hintaan tulee luultavasti jotain lisää, jos se halutaan oikeasti rakentaa tarkasti kynnyksen kohdalle ja saada pysymään siinä kohdassa. Helsingissä näin ei edelleenkään ole, vaan pysäkkien reunat ovat ihan missä sattuu. Katsokaapa joskus huviksenne miten suora on vaikkapa Lasipalatsin laiturin reuna pohjoiseen päin. Olen yrittänyt selvittää miksi ja miten tätä voitaisiin parantaa, mutta vielä ei ole vastausta löytänyt. Kustannus olisi joka tapauksessa perusteltu.

Uudet pikaraitiotiet ovat usein kaupunkiensa esteettömimpiä liikennevälineitä. Pysäkit on suunniteltu puhtaalta pöydältä nykyaikaisten vaatimusten mukaan ja vaunujen ovien kynnykset tulevat kadehdittavan tarkasti pysäkkien reunojen viereen. Meillä pitäisi päästä samaan.
 
Takaisin
Ylös