Minusta tässä on todella vaikea argumentoida, että KA olisi maksanut täten tarkoitetun markkinahinnan. Sekä liiketulokseen että tasearvoon nähden kauppahinta on hyvin alhainen. Ja muiden tarjoajien poissaolo vielä korostaa tätä. Vaikuttaa siis selvältä, että merkittävä syy miksi KA on maksanut niin vähän ostetusta liiketoiminnastaon ollut käynnissä ollut valtiontukitutkinta. Tämän johdosta KA on hyötynyt ostohinnassa tuen olemassaolosta, josta seuraa takaisinmaksuvelvoitteen siirtyminen.
Löytyyköhän markkinahinnasta määritelmää oikeuskäytännöstä? Itse esitin tässä ketjussa aikaisemmin samansuuntaisia argumentteja kuin sinä, mutta petterin huomio siitä että HelB kuitenkin myytiin aidoilla markkinoilla pitää myös paikkaansa. KA oli ainoa joka suostui ylipäätään ostamaan.
Valtiontukitutkinta selvästikin vaikutti kauppahintaan, jolloin tutkinta vaikuttikin tarkoitustaan vastaan. Ilman pelkoa tukien takaisinperimisestä ostajalta HelB:n liiketoiminnasta olisi varmaankin saatu hinta, jolla olisi voitu kattaa takaisinperintä kokonaan tai lähes kokonaan. Vaikuttaisi siltä, että markkinahintaisuuden ahdas tulkinta johtaa siihen, ettei kukaan enää uskalla ostaa omaisuutta tai liiketoimintaa tukia saaneelta yritykseltä.