Käytät vanhentunutta selainta. Selaimesi ei mahdollisesti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää vaihtoehtoista selainta..
Eskelinen ja Pohjolan Matka ovat Onnibusin ulkopuolella ainoat, joilla on mainitsemisen arvoisesti markkinalinjaliikennettä. Pekola tulee sitten hieman siitä jäljessä, jos katsoo reittien määrää.
Pohjolan Liikenteen ja Savonlinjan poistumiset vaikuttivat useampiin reitteihin kuin pienempien. Ne olivat myös ainoat, joilla olisi -niin halutessaan- saattanut olla mahdollisuudet jäädä kilpailemaan ainakin puolivaltakunnallisella tasolla Onnibussin kanssa, tai mikä tuo pääkilpailija sitten ikinä olisi ollutkaan.
Siinähän kävi niin, että entisistä isoista pikavuoroliikennöitsijöistä Pohjolan Liikenne ja Savonlinja irtautuivat etunenässä ExpressBusista, perustivat uuden oman brändin sekä verkkokaupan ja yrittivät sitä kautta - eivät onnistuneet.
Muista isoista pikavuoroliikennöitsijöistä Vainio ja Paunu jäivät lipunmyyntitoiminnoissa Matkahuollon sateenvarjon alle ja ne pärjäsivät pisimpään.
Ehkä lopputulos olisi voinut olla vähän toisenlainen, jos isot ExpressBus-liikennöitsijät olisivat yksissä tuumin lähteneet kehittämään palveluja ja brändiä, mutta sen sijaan ne keskittyivät lähinnä iskemään kapuloita uuden kilpailijan rattaisiin.
Toki silläkin on valtava merkitys, että rahti siirrettiin lopulta busseista kuorma-autoihin ja rekkoihin. Moni entisajan vakiovuoro- ja pikavuororeitti eli rahtituloilla matkustajatulojen rinnalla.
Toki silläkin on valtava merkitys, että rahti siirrettiin lopulta busseista kuorma-autoihin ja rekkoihin. Moni entisajan vakiovuoro- ja pikavuororeitti eli rahtituloilla matkustajatulojen rinnalla.
Tästähän on hyvä esimerkki se että Tampere-Vaasa pikavuoro lopetettiin ja rahti ajettiin kuorma-autolla käytännössä samalla pikavuoron aikataululla. Tässä varmasti rahdista saatava tuotto ja sen muodostumisperiaatteet esittivät isoa osaa.
Ehkä lopputulos olisi voinut olla vähän toisenlainen, jos isot ExpressBus-liikennöitsijät olisivat yksissä tuumin lähteneet kehittämään palveluja ja brändiä, mutta sen sijaan ne keskittyivät lähinnä iskemään kapuloita uuden kilpailijan rattaisiin.
Tai jos Matkahuolto olisi ymmärtänyt siirtää kaikki linja-autoihin liittyvän ExpressBusin alle. Kuluttajan (eikä enää paljon muidenkaan) kannalta kahdella liiketoiminnalla (matkapalvelut ja paketit) ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Sinänsä arvokkaasta, perinteisestä brändistä tulee vielä iso ongelma jossain vaiheessa.
Sinänsä "ironista" että osa autoista edelleen EB väreissä vaikkei koko yhteenliitymää ole enää olemassa virallisesti. Toki noihin kaikista vanhimpiin nyt järkeä lähteä upottamaan maalauksiin ylimääräisiä euroja.
Sinänsä "ironista" että osa autoista edelleen EB väreissä vaikkei koko yhteenliitymää ole enää olemassa virallisesti. Toki noihin kaikista vanhimpiin nyt järkeä lähteä upottamaan maalauksiin ylimääräisiä euroja.
Mielenkiintoinen ketju; luin alusta asti. Herätti ajatuksia.
Miksi MH, käsittääkseni liikennöitsijöiden omistama, päätti siirtää rahdinkuljetuksen pitkälti kuorma-autoihin.
Miksi EB ei herännyt aiemmin kilpailuun.
Miksi EB:lle ei valjennut, että ehkä kilpailijan brändi voisi olla ostettavissa ja olla arvokkaampi kuin EB:n brändi.
Mulla on hyviä muistoja ExpressBusista. Ajoin kesällä 2006 vakituisesti ensimmäistä uutena EB:n väreihin maalattua bussia ja elin elämääni aivan täysiä. Aika vanhahan se silloin jo oli, mutta merkittävä osa linja-autohistoriaa.
Vainion entisissä EB-värisissä, nykyisin värittömissä autoissa kyljen nuolikuvion ja Vainio-kirjaimien haamu vielä erottuu sopivassa valossa. Enempi ne näyttävät poistetuilta teippauksilta, kuin peitetyiltä maalauksilta.
Josko he lopultakin ymmärsivät, että linja-autot eivät ole rahdinkuljetukseen tarkoitettuja välineitä?
Suomessa ei tosin puututtu sallittujen massojen ylityksiin linja-autoissa.
OB:n ja muiden syiden lisäksi MH:n käytettävissä olevat riittävillä tavarankuljetustiloilla varustetut linja-autot olivat reittiliikenteessä harventuneet merkittävästi.
MH aikoo pysyä yhtenä suurimmista toimijoista pakettien kuljettamisessa, joka on kasvava toimiala.
Tärkeimmillä reiteillä eivät linja-autojen kapasiteetit enää riittäneet. Satunnaiset tarkkailijat eivät näe millaisia ja millaisia määriä paketteja MH kuljettaa B2B-puolella.
Aika ajoi ohi ja todelliseen suurbisnekseen tarvitaan kuorma-autoja ja rekkoja, sekä terminaalitiloja, joita ei enää pystytty laajentamaan linja-autoasemien yhteyteen.
EB oli merkittävä avaus kilpailuun henkilöautoa vastaan.
Kilpailuun OB:n kanssa herättiin liian myöhään tai ei ollenkaan. Koska raha ratkaisee eniten köyhien (siis lähes kaikkien) suomalaisten liikkumisessa, ei EB:n paremmat linja-autot, parempi reittiverkosto välipysäkkeineen ja parempi palvelu tuoneet ratkaisevaa kilpailuetua.
Viranomaiset (siis liikennelupia käsittelevät) eivät OB:n riemuksi noudattaneet siirtymäajan säännöksiä ja EB-porukka yritti puolustaa asemiaan tavoilla, joista joutuivat kilpailuviranomaisten hampaisiin.
Sitten näyttikin siltä, että Suomeen mahtuu vain yksi kaukoliikennettä merkittävästi harjoittava yritys. Lähivuosina nähdään mahtuuko kuitenkin kaksi.
Tämä sivusto käyttää evästeitä sisällön personoimiseksi, käyttökokemuksesi räätälöimiseksi sekä pitämään sinut kirjautuneena sisään mikäli rekisteröidyt.
Jatkamalla tämän sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.