Tarkalleen ottaen et valehtele, kun jätät lauseessasi avoimeksi sen, kenelle joukkoliikennekatu ei kelvannut. Trollina annat kuitenkin ymmärtää, että vika olisi vihreissä (tai milloin missäkin sopivassa syntipukissa), mutta tältäkin palstalta olisi luettavissa, kuka siitä kadusta ei tykännyt:
Kaupungilla on alueellaan kaavoitusoikeus ja kaavoja voidaan muuttaa, tarpeen mukaan myös yleiskaavaa, osayleiskaavalla, vaikka se onkin pidempi prosessi. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös sekä monien Vihreiden vastustava kanta Kumpulanlaakson joukkoliikennekatuun pysäytti katu- ja kaavamuutoshankkeen, ei ELY keskus, joka valvoo kaavoitusprosessia, ei niinkään kaavojen sisältöä. Jos Vihreät olisi kannattanut hanketta, kadun rakentamisen mahdollistama osayleiskaava voisi olla jo valmis. On muuten vähän epäselvää, voiko ratikkarataakaan Kumpulanlaakson läpi rakentaa ilman uutta osayleiskaavaa. Vaikka Kumpulanlaakson katu kyllä nyt sitten taitaa olla taas ilmestynyt uuteen yleiskaavaehdotukseen (Soininvaaran blogin joukkoliikennekartta) eli sen kannatus taas mitataan.
---------- Viestit yhdistetty klo 23:41 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 23:13 ----------
Tuossa hankkeessa Vihreät halusivat ratikan, josta ei ollut edes kunnon suunnitelmia, sen sijaan joukkoliikennekatu, jolla olisivat kulkeneet bussit ja jolle olisi voinut myös myöhemmin rakentaa ratikan ei kelvannut. Lopputuloksena hanke kariutui ja joukkoliikenne kärsi.
Miksi ei ollut kunnon suunnitelmia? Kuka virkamies on ollut niin ylimielinen, että on jättänyt vaihtoehdot tutkimatta ja ajanut vain omaa ideaansa kuin käärmettä pyssyyn?
Koska kenelläkään virkamiehellä ei ole samaan aikaan lupaa suunnitella sekä katuja, raitioliikennettä että uusia raitiolinjoja. Kumpulanlaakson joukkoliikennekatu oli katuhanke ja sille oli tarkoitus siirtää bussilinja. Ei kaupunkisuunnittelun virkamies voi sille ratikkalinjaa ehdottaa, kun ratikkakiskoja pitäisi rakentaa muuallekin kilometritolkulla ja miljoonilla, perustaa uusi ratikkalinja ja hankkia sille kalustokin.
Koska kenelläkään virkamiehellä ei ole samaan aikaan ollut valtuuksia suunnitella sekä muutoksia katuverkkoon, raitioverkkoon että raitioverkostoon. Virkamiehet tekivät esityksen katuverkon muutoksesta.
Tuo ei muuten ole ainoa joukkoliikennehanke, joka on jymähtänyt upporikasta tai rutiköyhää asenteeseen. Laajasalon siltahankkeessa vihreät pelasivat vähän samalla lailla upporikasta tai rutiköyhää torppaamalla henkilöautoliikenteen sillalta, henkilöautoliikenteen kannattajilla eivät voimat riittäneet ajaa henkilöautoja sillalle, mutta hankkeen siirtämiseen epämääräiseen tulevaisuuteen ja uhkaavasti jopa liikennehankkeiden mappi ö:hön löytyi riittävästi kannatusta.
Mutta tuostahan tehtiin selvitys. Todettiin, että autot eivät mahdu minnekään. Kokoomus perääntyi.
Laajasalon projektissa tehtiin iso virhe. Ensin ajettiin kuin käärmettä pyssyyn pelkkää joukkoliikennesiltaa, sitten hirveän kalabaliikin jälkeen suostuttiin vastahakoisesti selvittämään myös autoliikennettä. Lopputuloksena selvityksestä autot eivät mahtuneet mihinkään. "Autopuolue" saatiin kuitenkin hyvin vihaiseksi", maltillisetkin närkästyivät ja hanke pysähtyi siihen, katsotaan sitten miten pitkäksi aikaa.
Jos ensin olisi lähdetty selvittämään sekä joukkoliikenne- että autovaihtoehtoa tasapainoisesti ja sen jälkeen olisi päädytty johtopäätöksen että autot eivät mahdu mihinkään, lopputuloksena olisi ollut vähemmän sillan vastustajia ja varsin todennäköisesti osa nyt prosessista närkästyneistä maltillisista henkilöistä olisi saatu sillan taakse.
Kyse on sekä eri osapuolten näkemuksiä huomioivasta prosessista että erilaisiin sidosryhmiin vaikuttamisesta, molemmat ovat jääneet ihan liian vähälle huomiolle ja siksi hankkeet usein vaan jymähtävät.
Joskus, jopa usein, on parempi jättää hanke kokonaan tekemättä kuin tehdä se huonosti. Topeliuksenkatukin on tällainen. Jos ei sinne saada suunniteltua kunnon rataa, niin sitten on parempi jättää se tässä vaiheessa tekemättä ja odottaa sellaista aikaa, jolloin se rata voidaan tehdä kunnolla. Sama pätee minusta Vallilanlaaksoon ja jossain määrin jopa Laajasalon siltaan. Näistä Vallilanlaakso joutui jäähylle (hyvä) ja Laajasalosta on tulossa sellainen kuin pitää, kunhan vaan keskustan pään yhteys saadaan kuntoon (hyvä).
Mikä on huonosti tehty hanke? Sellainenko, joka ei ole täydellisesti viimeisimpien raitioliikenneoppien mukaan toteutettu? Perfektionismi sopii todella huonosti olemassaolevan raitioliikenteen kehittämiseen. Pienillä askeleilla saadaan paljon aikaan ja ratkaisuja voidaan aina tulevaisuudessa muuttaa. Esimerkiksi Topeliuksenkadun-Nordenskiöldinkadun rata parantaisi paljon raitioliikenteen edellytyksiä Helsingissä ja sillä vielä todennäköisesti liikennöitäisiin hidasta linjaa, joten radan laadulla ei pitäisi olla paljon minkään valtakunnan merkitystä, kun joka tapauksessa raitioliikenne hyötyy siitä paljon.