Hämeentien raitiotien kehittäminen

Sulle ei nyt vissiin taaskaan vahingossakaan kelpaa se pelkkä raitiotie, kun mä sitä ehdotan?

Meinaan, sen saisi A) 10 kertaa pienemmällä tappelulla mm. Kumpula-seuran kanssa, kuin tuollaisen bussikadun. B) Merkittävästi halvemmalla, kuin tommoseen 10 metrin savikkoon rakennettava cut'n'cover-tunneli. Ja C) Lopputilanteessa tuolta lähtisi luonnollisesti raitiotie myös Kalasatamaan ja edelleen sekä Laajasaloon ja keskustaan, mutta tuo mun ehdotus on se ensimmäisen vaiheen ratkaisu.

Jos Kumpulan Kukkahattukerhosta huolimatta saa jotenkin maan tason ratikkaradan läpi, voisihan se minullekin kelvata. :)

Nyt kyllä poliittinen ilmasto voi olla suopeampi hankkeelle kuin jokunen vuosi sitten.
 
Viimeksi muokattu:
Jos Kumpulan Kukkahattukerhosta huolimatta saa jotenkin maan tason ratikkaradan läpi, voisihan se minullekin kelvata. :)

Mulle ainakin jäi silloin (2011?) tuttujen ja tutuntuttujen helsinkiläispoliitikoinen kommenteista ja heidän kanssaan keskustelusta se kuva, että pelkkä raitiotie nimenomaan olisi kohtuullisella todennäköisyydellä mennyt läpi. Mutta aidosti nurmetettuna, ei HKL:n nykyisentyylisenä betoni- tai nurmikiviratana.

Sen muutoksen tekisi itse vuosien aikana näkemiini suunnitelmiin nähden, että veisin radan Mäkelänrinteen uimahallilla sinne uimahallin ylätasanteen ja Mäkelänkadun ylittävän sillan tasoon. Ja siis suoraan Asemapäällikönkadulle. Kumpulanlaaksossa radan ali voisi tehdä haluttaessa alikulun vanhan satamaradan penkan ja Mäkelänrinteen uimahallin välille.

Täytyy tarkistaa kantaani, jos jostain löytyy esim. Kumpula-seuran hallituksen ehdottoman kielteinen lausunto pelkän ratikkaradankin suhteen tuolta ajalta.
 
Mulle ainakin jäi silloin (2011?) tuttujen ja tutuntuttujen helsinkiläispoliitikoinen kommenteista ja heidän kanssaan keskustelusta se kuva, että pelkkä raitiotie nimenomaan olisi kohtuullisella todennäköisyydellä mennyt läpi. Mutta aidosti nurmetettuna, ei HKL:n nykyisentyylisenä betoni- tai nurmikiviratana.

Jos en väärin muista, niin tuon joukkoliikenneyhteyden asemakaavasta äänestettiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja vihreiden ääni oli ratkaiseva. Vihreät olivat ilmoittaneet, että he hyväksyvät raitiotien mutteivat joukkoliikennekatua. Virasto toi kuitenkin käsittelyyn joukkoliikennekatuvaihtoehdon, jonka vihreät sitten kaatoivat. Virkamiehet taisivat kokeilla pelata upporikasta tai rutiköyhää.
 
Jos en väärin muista, niin tuon joukkoliikenneyhteyden asemakaavasta äänestettiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja vihreiden ääni oli ratkaiseva. Vihreät olivat ilmoittaneet, että he hyväksyvät raitiotien mutteivat joukkoliikennekatua. Virasto toi kuitenkin käsittelyyn joukkoliikennekatuvaihtoehdon, jonka vihreät sitten kaatoivat. Virkamiehet taisivat kokeilla pelata upporikasta tai rutiköyhää.

Tuossa hankkeessa Vihreät halusivat ratikan, josta ei ollut edes kunnon suunnitelmia, sen sijaan joukkoliikennekatu, jolla olisivat kulkeneet bussit ja jolle olisi voinut myös myöhemmin rakentaa ratikan ei kelvannut. Lopputuloksena hanke kariutui ja joukkoliikenne kärsi.

Tuo ei muuten ole ainoa joukkoliikennehanke, joka on jymähtänyt upporikasta tai rutiköyhää asenteeseen. Laajasalon siltahankkeessa vihreät pelasivat vähän samalla lailla upporikasta tai rutiköyhää torppaamalla henkilöautoliikenteen sillalta, henkilöautoliikenteen kannattajilla eivät voimat riittäneet ajaa henkilöautoja sillalle, mutta hankkeen siirtämiseen epämääräiseen tulevaisuuteen ja uhkaavasti jopa liikennehankkeiden mappi ö:hön löytyi riittävästi kannatusta.

Mitä noista epäonnistumisista voidaan tuosta oppia? Jotta uusia hankkeita saadaan eteenpäin olisi syytä ymmärtää ja ottaa huomioon myös muita kuin oman intressiryhmän tarpeita, muuten hankkeelle voi käydä kylmästi. Osassa hankkeista kyllä pelkästään laadukas sidosryhmien tunnistaminen ja heihin vaikuttaminenkin voi riittää.
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa hankkeessa Vihreät halusivat ratikan, josta ei ollut edes kunnon suunnitelmia

Miksi ei ollut kunnon suunnitelmia? Kuka virkamies on ollut niin ylimielinen, että on jättänyt vaihtoehdot tutkimatta ja ajanut vain omaa ideaansa kuin käärmettä pyssyyn?

Laajasalon siltahankkeessa vihreät pelasivat vähän samalla lailla upporikasta tai rutiköyhää torppaamalla henkilöautoliikenteen sillalta, henkilöautoliikenteen kannattajilla eivät voimat riittäneet ajaa henkilöautoja sillalle, mutta hankkeen siirtämiseen epämääräiseen tulevaisuuteen ja uhkaavasti jopa liikennehankkeiden mappi ö:hön löytyi riittävästi kannatusta.

Mutta tuostahan tehtiin selvitys. Todettiin, että autot eivät mahdu minnekään. Kokoomus perääntyi.

Jotta uusia hankkeita saadaan eteenpäin olisi syytä ymmärtää ja ottaa huomioon myös muita kuin oman intressiryhmän tarpeita, muuten hankkeelle voi käydä kylmästi.

Joskus, jopa usein, on parempi jättää hanke kokonaan tekemättä kuin tehdä se huonosti. Topeliuksenkatukin on tällainen. Jos ei sinne saada suunniteltua kunnon rataa, niin sitten on parempi jättää se tässä vaiheessa tekemättä ja odottaa sellaista aikaa, jolloin se rata voidaan tehdä kunnolla. Sama pätee minusta Vallilanlaaksoon ja jossain määrin jopa Laajasalon siltaan. Näistä Vallilanlaakso joutui jäähylle (hyvä) ja Laajasalosta on tulossa sellainen kuin pitää, kunhan vaan keskustan pään yhteys saadaan kuntoon (hyvä).
 
Palaten ketjun aiheeseen, Hesari uutisoi, että Hämeentien muutos nopeuttaisi ratikoiden matkaa tuolla pätkällä vajaat puolella. 7 minuutista 4 minuuttiin, 3min pois.

Tuloksena seiskan ja kutosen kierto nopeutuisi kokonaisuudessaan 2-3% (yksi vaunu pois). Siihen päälle bussiliikenteen nopeutuminen minuutilla (varmasti voidaan vähentää auto jollain linjoilla), niin pelkkä liikennöintikustannusten hyöty on jo toista miljoonaa. Samalla selvästi nopeutunut ratikkaliikenne kerää varmasti lisää matkustajia, ja bussienkin matkustajamäärät nousevat. Ja matkustajien laskennallinen hyöty on useamman miljoonan.

Tuleeko mieleen toista yhtä merkittävää joukkoliikenteen tehostamishanketta? Tässä konkretisoituu hyvin, miten fiksua joukkoliikenteen nopeuttaminen on: liikennöinti muuttuu halvemmaksi, matkustajat saavat parempaa palvelua, matkustajamäärät kasvavat.

Oikeastaan ainoa mieleen tuleva kysymys on, miksi ihmeessä tätä ei ole tehty jo kauan sitten.
 
Tuossa hankkeessa Vihreät halusivat ratikan, josta ei ollut edes kunnon suunnitelmia, sen sijaan joukkoliikennekatu, jolla olisivat kulkeneet bussit ja jolle olisi voinut myös myöhemmin rakentaa ratikan ei kelvannut. Lopputuloksena hanke kariutui ja joukkoliikenne kärsi.

Tarkalleen ottaen et valehtele, kun jätät lauseessasi avoimeksi sen, kenelle joukkoliikennekatu ei kelvannut. Trollina annat kuitenkin ymmärtää, että vika olisi vihreissä (tai milloin missäkin sopivassa syntipukissa), mutta tältäkin palstalta olisi luettavissa, kuka siitä kadusta ei tykännyt:

Uudenmaan ELY kuulemma totesi Vallilanlaakson joukkoliikennekadun Maakunta- ja Yleiskaavan vastaiseksi.
 
Palaten ketjun aiheeseen, Hesari uutisoi, että Hämeentien muutos nopeuttaisi ratikoiden matkaa tuolla pätkällä vajaat puolella. 7 minuutista 4 minuuttiin, 3min pois.

Hauskaa, että HSL kertoo ratikan keskimääräisen ajoajan olevan Kurvista Hakaniemeen seitsemän minuuttia ja voimassaolevaan aikatauluun ovat sitten antaneet ajoajaksi ruhtinaalliset 4 minuuttia (toiseen suuntaan 6 min). On tainnut aikasäästöjen realisointi tapahtua vähän etuajassa. No joo, jos tuon Hämeentien joskus selvittää neljässä minuutissa, voitaneen Bulevardin hyvitysminuutit sitten poistaa. Nythän esim. yhden pysäkinvälin Erottaja-Fredrikinkatu ajoaika on 3 min (toiseen suuntaan 1 min). HSL:n aikataulusuunnittelu ainakin ratikoiden osalta on aina ollut enemmän kuin hämärää.
 
Hauskaa, että HSL kertoo ratikan keskimääräisen ajoajan olevan Kurvista Hakaniemeen seitsemän minuuttia ja voimassaolevaan aikatauluun ovat sitten antaneet ajoajaksi ruhtinaalliset 4 minuuttia (toiseen suuntaan 6 min).

Tuo 7min oli siis Lautatarhankadun pysäkiltä Hakanimeeen (ja/tai toisin päin), ei Kurvista. Kurvin pysäkki muuttuu niin paljon, että se pitää ottaa mukaan tarkastelualueeseen. Tuolla välillä aikataulukin sanoo 5 ja 7 suunnasta riippuen (hitaampi muuten ruuhkan suuntaan, eli se tärkeämpi). Sikäli siis tämsää puheiden kanssa.
 
Tarkalleen ottaen et valehtele, kun jätät lauseessasi avoimeksi sen, kenelle joukkoliikennekatu ei kelvannut. Trollina annat kuitenkin ymmärtää, että vika olisi vihreissä (tai milloin missäkin sopivassa syntipukissa), mutta tältäkin palstalta olisi luettavissa, kuka siitä kadusta ei tykännyt:

Kaupungilla on alueellaan kaavoitusoikeus ja kaavoja voidaan muuttaa, tarpeen mukaan myös yleiskaavaa, osayleiskaavalla, vaikka se onkin pidempi prosessi. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös sekä monien Vihreiden vastustava kanta Kumpulanlaakson joukkoliikennekatuun pysäytti katu- ja kaavamuutoshankkeen, ei ELY keskus, joka valvoo kaavoitusprosessia, ei niinkään kaavojen sisältöä. Jos Vihreät olisi kannattanut hanketta, kadun rakentamisen mahdollistama osayleiskaava voisi olla jo valmis. On muuten vähän epäselvää, voiko ratikkarataakaan Kumpulanlaakson läpi rakentaa ilman uutta osayleiskaavaa. Vaikka Kumpulanlaakson katu kyllä nyt sitten taitaa olla taas ilmestynyt uuteen yleiskaavaehdotukseen (Soininvaaran blogin joukkoliikennekartta) eli sen kannatus taas mitataan.

---------- Viestit yhdistetty klo 23:41 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 23:13 ----------

Tuossa hankkeessa Vihreät halusivat ratikan, josta ei ollut edes kunnon suunnitelmia, sen sijaan joukkoliikennekatu, jolla olisivat kulkeneet bussit ja jolle olisi voinut myös myöhemmin rakentaa ratikan ei kelvannut. Lopputuloksena hanke kariutui ja joukkoliikenne kärsi.

Miksi ei ollut kunnon suunnitelmia? Kuka virkamies on ollut niin ylimielinen, että on jättänyt vaihtoehdot tutkimatta ja ajanut vain omaa ideaansa kuin käärmettä pyssyyn?

Koska kenelläkään virkamiehellä ei ole samaan aikaan lupaa suunnitella sekä katuja, raitioliikennettä että uusia raitiolinjoja. Kumpulanlaakson joukkoliikennekatu oli katuhanke ja sille oli tarkoitus siirtää bussilinja. Ei kaupunkisuunnittelun virkamies voi sille ratikkalinjaa ehdottaa, kun ratikkakiskoja pitäisi rakentaa muuallekin kilometritolkulla ja miljoonilla, perustaa uusi ratikkalinja ja hankkia sille kalustokin.

Koska kenelläkään virkamiehellä ei ole samaan aikaan ollut valtuuksia suunnitella sekä muutoksia katuverkkoon, raitioverkkoon että raitioverkostoon. Virkamiehet tekivät esityksen katuverkon muutoksesta.

Tuo ei muuten ole ainoa joukkoliikennehanke, joka on jymähtänyt upporikasta tai rutiköyhää asenteeseen. Laajasalon siltahankkeessa vihreät pelasivat vähän samalla lailla upporikasta tai rutiköyhää torppaamalla henkilöautoliikenteen sillalta, henkilöautoliikenteen kannattajilla eivät voimat riittäneet ajaa henkilöautoja sillalle, mutta hankkeen siirtämiseen epämääräiseen tulevaisuuteen ja uhkaavasti jopa liikennehankkeiden mappi ö:hön löytyi riittävästi kannatusta.

Mutta tuostahan tehtiin selvitys. Todettiin, että autot eivät mahdu minnekään. Kokoomus perääntyi.

Laajasalon projektissa tehtiin iso virhe. Ensin ajettiin kuin käärmettä pyssyyn pelkkää joukkoliikennesiltaa, sitten hirveän kalabaliikin jälkeen suostuttiin vastahakoisesti selvittämään myös autoliikennettä. Lopputuloksena selvityksestä autot eivät mahtuneet mihinkään. "Autopuolue" saatiin kuitenkin hyvin vihaiseksi", maltillisetkin närkästyivät ja hanke pysähtyi siihen, katsotaan sitten miten pitkäksi aikaa.

Jos ensin olisi lähdetty selvittämään sekä joukkoliikenne- että autovaihtoehtoa tasapainoisesti ja sen jälkeen olisi päädytty johtopäätöksen että autot eivät mahdu mihinkään, lopputuloksena olisi ollut vähemmän sillan vastustajia ja varsin todennäköisesti osa nyt prosessista närkästyneistä maltillisista henkilöistä olisi saatu sillan taakse.

Kyse on sekä eri osapuolten näkemuksiä huomioivasta prosessista että erilaisiin sidosryhmiin vaikuttamisesta, molemmat ovat jääneet ihan liian vähälle huomiolle ja siksi hankkeet usein vaan jymähtävät.

Joskus, jopa usein, on parempi jättää hanke kokonaan tekemättä kuin tehdä se huonosti. Topeliuksenkatukin on tällainen. Jos ei sinne saada suunniteltua kunnon rataa, niin sitten on parempi jättää se tässä vaiheessa tekemättä ja odottaa sellaista aikaa, jolloin se rata voidaan tehdä kunnolla. Sama pätee minusta Vallilanlaaksoon ja jossain määrin jopa Laajasalon siltaan. Näistä Vallilanlaakso joutui jäähylle (hyvä) ja Laajasalosta on tulossa sellainen kuin pitää, kunhan vaan keskustan pään yhteys saadaan kuntoon (hyvä).

Mikä on huonosti tehty hanke? Sellainenko, joka ei ole täydellisesti viimeisimpien raitioliikenneoppien mukaan toteutettu? Perfektionismi sopii todella huonosti olemassaolevan raitioliikenteen kehittämiseen. Pienillä askeleilla saadaan paljon aikaan ja ratkaisuja voidaan aina tulevaisuudessa muuttaa. Esimerkiksi Topeliuksenkadun-Nordenskiöldinkadun rata parantaisi paljon raitioliikenteen edellytyksiä Helsingissä ja sillä vielä todennäköisesti liikennöitäisiin hidasta linjaa, joten radan laadulla ei pitäisi olla paljon minkään valtakunnan merkitystä, kun joka tapauksessa raitioliikenne hyötyy siitä paljon.
 
Viimeksi muokattu:
Raitioliikenteen reunaehdot eivät ole niin kohtuuttomat, etteikö niitä voisi täyttää jo alkuunsa. Suurin piirtein saman verran tilaa niihin kuluu muutenkin. Samat ongelmathan ovat pyöräteillä: hyvät pyörätiet eivät maksa sen enempää rakentaa kuin huonotkaan.

Yhtä lailla noiden "autopuolueen" ja "maltillisten" liennyttelyyn tarkoitettu loputon selvityskierre pysäyttää, kallistaa ja pilaa joukkoliikennehankkeita. Fakta on, että joukkoliikennehankkeiden kanssa ei voi voittaa. Joko kaadetaan vuosikymmenen kaikki rahat tunneliin, tai sitten ei tehdä mitään. Muuten joku isokenkä närkästyy. Ainoa sujuva putki suunnitelmasta toteutukseen on siunattu autoteille, niitä ei mikään bussipuolue pysäytä loputtomaan selvityskierteeseen tai närkästykseensä. Sen kanssa pitää vaan elää.
 
Jos Vihreät olisi kannattanut hanketta, kadun rakentamisen mahdollistama osayleiskaava voisi olla jo valmis.

Ja jos olisi valmisteltu ratikkarataa, se saattaisi olla jo valmis. Jos jos ei olisi tiellä, niin lehmätkin lentäisivät, tapasi edesmennyt opettajani sanoa. Ihmeen paljon valtaa kyllä annat yhdelle puolueelle.

On muuten vähän epäselvää, voiko ratikkarataakaan Kumpulanlaakson läpi rakentaa ilman uutta osayleiskaavaa.

Kuulostaisi kyllä erikoiselta, että laaksossa ollutta rautatietä ei olisi voinut korvata raitiotiellä ilman kaavamuutoksia.

Lopputuloksena selvityksestä autot eivät mahtuneet mihinkään. "Autopuolue" saatiin kuitenkin hyvin vihaiseksi", maltillisetkin närkästyivät ja hanke pysähtyi siihen, katsotaan sitten miten pitkäksi aikaa.

Sinun käsityksesi syy-seuraussuhteista on siinä määrin outo, että emme taida asua samassa todellisuudessa.

Jos ensin olisi lähdetty selvittämään sekä joukkoliikenne- että autovaihtoehtoa tasapainoisesti

Niitä selvitettiin nimenomaan tasapainoisesti. Unohdat, tarkoituksella, että autoilijoita on helsinkiläisistä vähemmistö. Nämä sinun "tasapainon" vaatimuksesi ovat melkein yhtä päteviä kuin homeopaattien vaatimukset tasapuolisesta edustuksesta lääketieteessä.
 
Palaten ketjun aiheeseen, Hesari uutisoi, että Hämeentien muutos nopeuttaisi ratikoiden matkaa tuolla pätkällä vajaat puolella. 7 minuutista 4 minuuttiin, 3min pois.

Kurvista Hakaniemeen saisi jo nyt ajoajoista varmasti jonkun minuutin pois, jos valokierto suosisi raitiovaunua. Nykyinen on käytännössä yhtä pysähtelyä. Minuutti varmaan lähtisi jo sillä pois, kun viidennen linjan risteykseen saisi etuuden siten, ettei siinä tarvitsisi odotella vasemmalle kääntyvien autojen menemistä ensin ja sen jälkeen risteävän liikenteen kulkua.

Ja jos tuosta muuten sattuukin pääsemään suoraan läpi, seisotaankin sitten seuraavan linjan valoissa.
 
Jos Vihreät olisi kannattanut hanketta, kadun rakentamisen mahdollistama osayleiskaava voisi olla jo valmis.

Tuskin. Kyseessä oli asemakaavaprosessi, ei osayleiskaavaprosessi. Yksittäisen hankkeen takia ei ole tapana laatia osayleiskaavoja. Ei varsinkaan tilanteessa, jossa varsinainen yleiskaavaprosessi oli käynnistymässä.

Koska kenelläkään virkamiehellä ei ole samaan aikaan lupaa suunnitella sekä katuja, raitioliikennettä että uusia raitiolinjoja. Kumpulanlaakson joukkoliikennekatu oli katuhanke ja sille oli tarkoitus siirtää bussilinja. Ei kaupunkisuunnittelun virkamies voi sille ratikkalinjaa ehdottaa, kun ratikkakiskoja pitäisi rakentaa muuallekin kilometritolkulla ja miljoonilla, perustaa uusi ratikkalinja ja hankkia sille kalustokin.

Tiettyjä yhteensovitusongelmia on, mutta mikään ei olisi estänyt esittämästä Vallilanlaaksoon raitiotietä. Tämä vaihtoehto oli myös käytännössä olemassa, mutta päätettiin esittää katua.

Laajasalon projektissa tehtiin iso virhe. Ensin ajettiin kuin käärmettä pyssyyn pelkkää joukkoliikennesiltaa, sitten hirveän kalabaliikin jälkeen suostuttiin vastahakoisesti selvittämään myös autoliikennettä.

Kaipa asian voi näinkin esittää. Lähtökohta oli kuitenkin se, että Laajasaloon selvitettiin joukkoliikenneyhteyden vaihtoehtoja aiemmin esitetyn metron rinnalle. Selvitys olis siis lähtökohdiltaan jo rajattu niin, ettei tarkoitus ollut tutkia muuta. Rajallisilla suunnitteluresursseilla ei yleensä voida lähteä selvittämään kaikkea muuta mahdollista, mitä mieleen tulee. Ihanteellisessa maailmassa siitä olisi toki hyötyä.

maltillisetkin närkästyivät ja hanke pysähtyi siihen, katsotaan sitten miten pitkäksi aikaa.

Kruunusiltojen suunnittelu etenee tällä hetkellä kiireisemmin kuin mikään muu näkemäni hanke, koska poliitikot ovat niin vaatineet. En kutsuisi tätä pysähdyksissä olemiseksi. Aivan erityisesti Kruunusilloille on käsillä askelmerkit toteutukseen asti, kun useimmilla muilla hankkeilla pallo putoaa kunkin suunnitteluvaiheen jälkeen.

Kyse on sekä eri osapuolten näkemuksiä huomioivasta prosessista että erilaisiin sidosryhmiin vaikuttamisesta, molemmat ovat jääneet ihan liian vähälle huomiolle ja siksi hankkeet usein vaan jymähtävät.

Tällä olisi tietenkin arvoa. Suunnitteluresurssit on kuitenkin pääsääntöisesti mitoitettu siten, että hädin tuskin saadaan tehtyä edes ensisijaisen vaihtoehdon suunnittelutyö. Laajaan dialogiin ja toissijaisten vaihtoehtojen suunnitteluun vertailuja varten ei yleensä ole edellytyksiä.
 
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi tänään osaltaan täpärästi Hämeentien uudistamissuunnitelmat. Ensin äänin 5 - 4 (vähemmistössä kokoomus ja perussuomalaiset) päätettiin, että asiaa ei lykätä tulevaisuuteen, ja sitten äänin 6 - 3 (vähemmistössä kokoomus) hyväksyttiin suunnitelma sillä lisäyksellä, että niiden katujen joihin Hämeentieltä poistuva liikenne siirtyy tai muuten vaikuttaa, erityisesti Itäväylä - Junatie - Teollisuuskatu reitin, liikenteen sujuvuus huomioidaan alueen jatkosuunnittelussa riittävällä tasolla. Lopullisesti asiasta päättää kaupunginhallitus.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös