Havaintoja HSL-alueelta - huhtikuu 2020

vristo · 30 Huhtikuu 2020

zige94 sanoi:
Reittilokissa näyttää katkeavan matka kesken kaiken. Angervontiellä olisi seisty n. 8 minuuttia ennen matkan jatkumista ja linjan katkeamista seuraavaan risteykseen. Todennäköisesti siinä vaihdettu autoa. Reittiloki ei jostain syystä aina näytä jos samalla vuorolla on ollut kaksi eri autoa, kuten ennen näytti aina.

Voisin kuvitella, että Tunnelitiellä oleva rautatien alitus on aiheuttanut ongelmia tavanomaista bussia korkeammalle sähkö-VDL:lle.

Rattivaunu · 30 Huhtikuu 2020

vristo sanoi:
Voisin kuvitella, että Tunnelitiellä oleva rautatien alitus on aiheuttanut ongelmia tavanomaista bussia korkeammalle sähkö-VDL:lle.

Toivottavasti linjan 40 korvaavan runkolinjan kalusto mahtuu aikanaan saman tunnelin alta paremmalla menestyksellä.

Miska · 30 Huhtikuu 2020

Rattivaunu sanoi:
Toivottavasti linjan 40 korvaavan runkolinjan kalusto mahtuu aikanaan saman tunnelin alta paremmalla menestyksellä.

Tästä on tarjouspyynnössä mainittu seuraavasti: "Linjan 40 reitillä Tunnelitien alikulkusillan kohdalla on liikennemerkein osoitettu korkeusrajoitus siten, että ajoneuvon suurin sallittu korkeus on 3,7 metriä."

---------- Viestit yhdistetty klo 19:06 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 18:55 ----------

Rattivaunu sanoi:
VDL:iä #477 - 481 ajettiin ilmeisesti ensimmäiset viikot ilman pikalatausta eli vain varikkolatauksen turvin. Kyllähän niillä voi noin puolikkaan päivän aivan hyvin ajaa millä tahansa linjalla, sellaiseen akun kapasiteetti riittää ilman välilatauksia. Näillä autoilla ajettiin usein ensin aamuruuhka, sitten varikolle lataamaan, sen jälkeen iltapäivällä taas ulos linjalle niin, että tämä myöhempi rupeama saattoi päättyä vasta puolilta öin. Aivan viime aikoina käytännöt ovat muuttuneet, ja sähkö-VDL:iä pikaladataan Leppävaarassa eikä päivätaukoja tarvita.

Noilla PL:n VDL-sähköbusseillä samoin kuin Tammelundin vastaavilla pystyy käsittääkseni ajamaan yhdellä latauksella parisataa kilometriä talvipakkasella. Näin kesäkeleillä päästäneen lähemmäs 300 km:iä. Käytännössä pitkänkin päivän pystyisi siten ajamaan yhdellä latauksella. Linkkerin 55 kWh:n akuilla sen sijaan toimintasäde lasketaan kymmenissä kilometreissä.

Rattivaunu · 30 Huhtikuu 2020

Miska sanoi:
Noilla PL:n VDL-sähköbusseillä samoin kuin Tammelundin vastaavilla pystyy käsittääkseni ajamaan yhdellä latauksella parisataa kilometriä talvipakkasella. Näin kesäkeleillä päästäneen lähemmäs 300 km:iä. Käytännössä pitkänkin päivän pystyisi siten ajamaan yhdellä latauksella.

Meinaatko, että kesäkaudelle suunnitellaan lataustauot ja kalustokierto eri tavoin kuin pakkaskaudelle? Se kyllä olisi ainakin optimointia viimeisen päälle.

JT · 30 Huhtikuu 2020

To 30.4.

NF #1127 / 502

kuukanko · 30 Huhtikuu 2020

vristo sanoi:
Voisin kuvitella, että Tunnelitiellä oleva rautatien alitus on aiheuttanut ongelmia tavanomaista bussia korkeammalle sähkö-VDL:lle.

Kuinka korkeita ne ovat? Ilman pantografia niiden korkeus on 3,3 m eikä pantografi minusta nouse 40:tä senttiä siitä ylemmäksi ala-asennossaan.

Rattivaunu · 30 Huhtikuu 2020

VDL:n suomenkielisen esittelyprosyyrin mukaan SLE-129 electricin korkeus on 3.430 mm. Sitä en tiedä, onko tuossa huomioitu virroitin.

Wreith · 1 Toukokuu 2020

kuukanko sanoi:
Avoimen datan mukaan silloin 51:llä on ollut pelkkää "omaa" kalustoa, mutta 481 on ollut 52:lla.

Olen melkon varma että näin kyseisen auton ainakin malminkartanon päättärillä linjakilvissä "51 Malminkartano". En tiedä sitten oliko kyseessä vain testaus.

kuukanko · 1 Toukokuu 2020

Wreith sanoi:
Olen melkon varma että näin kyseisen auton ainakin malminkartanon päättärillä linjakilvissä "51 Malminkartano". En tiedä sitten oliko kyseessä vain testaus.

Avoin datahan ei tunnetusti ole kattavaa. Tilapäiset häiriöt, jolloin bussi esim. kesken päivän lakkaa lähettämästä dataa ja alkaa taas toimia seuraavana päivänä, näyttää olevan aika tavallisia. Ja isompiakin vikoja on jonkin verran.

Rattivaunu · 1 Toukokuu 2020

Avoin data ei tosiaan ole vedenpitävää. Onko kukaan sitten tarkistanut, puuttuuko datasta tuon päivän kohdalla linjan 51 lähtöjä? Jos puuttuu, niin sittenhän siinä kohdassa on voinut kulkea jokin autoyksilö, joka ei jostain syystä lähettänyt signaalia.

kuukanko · 1 Toukokuu 2020

kuukanko sanoi:
Kuinka korkeita ne ovat?

Katsoin ajoneuvoliikennerekisteristä: korkeus on 3710 mm. Yhdellä sentillä menee siis yli Tunnelitien "tunnelin" sallitun korkeuden

ttsirkia · 1 Toukokuu 2020

Rattivaunu sanoi:
Tuon kuukanko:n mainitseman yhden lähdön (#481 / 52 / 21.4. klo 05:00) noteerasinkin datassa, mutta suhtauduin siihen melko kriittisesti, koska vain yksi ainoa lähtö näkyy datassa sen auton osalta sinä aamuna. Ja samalle lähdölle ilmoitetaan toinenkin auto (#489). Periaatteessa tuollainen tieto voisi merkitä sitäkin, että #481 olisi oikeastikin lähtenyt klo 5:00 Munkkiniemestä kohti Arabiaa, mutta auto on vaihtunut tuon sivun aikana.

Reittiloki kertoo seuraavaa: https://reittiloki.hsl.fi/journey/20200421/050000/1052/2/0018_481?date=2020-04-21 Tuon mukaan vain alkumatka olisi ajettu 481:lla. Muuta tietoa lähdöstä ei löydy.

killerpop · 2 Toukokuu 2020

kuukanko sanoi:
Katsoin ajoneuvoliikennerekisteristä: korkeus on 3710 mm. Yhdellä sentillä menee siis yli Tunnelitien "tunnelin" sallitun korkeuden

Traficomin mittatiedoissa tuntuu olevan toleranssia. Onhan rekisteriin päätyny mm 12,9m pitkiä autoja vain 12 metrisinä ja vastaavasti akselivälikin yhtä pielessä

No, melkein metri sinne tai tänne.

Rattivaunu · 3 Toukokuu 2020

killerpop sanoi:
Traficomin mittatiedoissa tuntuu olevan toleranssia. Onhan rekisteriin päätyny mm 12,9m pitkiä autoja vain 12 metrisinä ja vastaavasti akselivälikin yhtä pielessä No, melkein metri sinne tai tänne.

Toleranssia tai ei, saman korkeustiedon (3710 mm) ajoneuvorekisteri kertoo myös Tammelundin Liikenteen vastaaville Sähkö-Citeoille. Lukema voi vaikuttaa suurelta, saman korkuinenhan oli aikanaan Lahti 471 Golden Eagle - Lahden Autokorin taannoinen lippulaiva. Mutta periaatteessa Citea SLE-120 / SLE 129 electricin virroittimen ohjausraudan korkein kohta voi ulottua yllättävänkin ylös - ja se tämän korkeusasian tässä ratkaisee. Aiemmin mainitsemassani esitteessä kyseisen sähköbussimallin suurimmaksi korkeudeksi ilman virroitinta mutta kattohelmat huomioiden ilmoitetaan 3430 mm. Eihän tuosta ole enää kuin 28 cm rekisteritiedon lukemaan. Se on oikeastaan aika vähän - varsinkin jos pitää arvioida silmämääräisesti katutasolta katsoen.

Laitan linkiksi vielä kuvan Tammelundin vastaavasta sähköbussista, siinä näkyy kattohelmoja hyvinkin selvästi, mutta myös sitä korkeammalle yltäviä virroittimen osia ja rakenteita. Ei liene epäselvyyttä, että ainakin jonkin verran yli kolmen ja puolen metrin mennään.