Helsingin kaupunkisuunnittelua

Vesa Nurminen · 26 Huhtikuu 2017

citybus sanoi:
Niin muuten maksaa myös kymmeninen miljoonien raitiovaunu- ja metrotilaukset ja kaivaa vielä satojen miljoonien tunnelitkin HK-ennusteista huolimatta. Ja bussikaistat seisovat tyhjillään illat ja yöt (toisaalta tämä on vähentänyt niiden väärinkäyttöä ruuhka-aikoina, mikä on hyvä).

Öö, lipputulot on HSL-alueella jotain 300 miljoonaa per vuosi. Metro taas on sijaan politiikkaa, jonka historia ja juuret ulottuvat autoilun kultakauteen. Moni joukkoliikenneasiantuntija ja -harrastaja suhtautuu metrorakentamiseen kriittisesti - syystäkin.

citybus sanoi:
Kun argumentit loppuvat, aletaan puhua trollauksesta.

Tai kun argumentteja ei ole, trollataan. Puhun nyt pitkästä historiasta tällä foorumilla. Olen kuvitellut, että Joukkoliikennefoorumille hakeutuisi joukkoliikennemyönteistä porukkaa, mutta välillä tuntuu moni käyvän keskustelua muista syistä. Huomautin vain, että niitä perusasioita on täällä täytynyt käydä läpi vuosien ajan, ja välillä niitä on yritetty selvittää trolleille. Niitä on ollut ja käyttäjätunnuksiakin suljettu. Jos koit viestin jotenkin kohdistuvan juuri itseesi, en ota asiasta vastuuta.

citybus sanoi:
Liikenne vain siirtyy muualle.

Liikenne siirtyy keskustasta muualle, ja niin sen pitääkin. Sitä vartenhan niitä kehäteitä on tehty. Ja aina parempi, jos osa älyää vaihtaa autosta joukkoliikenteeseen tai vaikkapa polkupyörään ja/tai jättää turhat ajot sikseen.

Joudun lisäksi tuottamaan sellaisen pettymyksen, että en ole eläessäni äänestänyt Vihreitä, vaan paria muuta puoluetta, paitsi kerran presidentinvaaleissa, kun koin Vihreiden ehdokkaan olevan toisella kierroksella parempi. Että siinä mielessä puoluepolitiikan mukaanottaminen ja sillä trollaaminen meni nyt hukkaan.

Minä vain · 26 Huhtikuu 2017

Sitä en tosin tajua miksi Pohjoisesplanadi pitäisi muuttaa kävelykaduksi tai Pohjois- ja Eteläesplanadien kaistoja poistaa. Jalankulkijat pystyvät kävelemään puistoa pitkin etäällä ajoradoista, jolloin autojen haitta jää marginaaliseksi. Suurempi hyöty autosaatanan kurittamisesta on Kaivokadulla, jossa voisi vaihtaa ilman ajoradan ylittämistä junien ja linjojen 3, 5, 6, 7, 9, 11 ja 12 raitiovaunujen välillä, jos kaistat molempiin suuntiin siirretään Kaivokadun eteläreunaan l. linjan 12 päätepysäkki tulee nykyisten länteen vievien kaistojen tilalle.

petteri · 26 Huhtikuu 2017

Minä vain sanoi:
Sitä en tosin tajua miksi Pohjoisesplanadi pitäisi muuttaa kävelykaduksi tai Pohjois- ja Eteläesplanadien kaistoja poistaa. Jalankulkijat pystyvät kävelemään puistoa pitkin etäällä ajoradoista, jolloin autojen haitta jää marginaaliseksi. Suurempi hyöty autosaatanan kurittamisesta on Kaivokadulla, jossa voisi vaihtaa ilman ajoradan ylittämistä junien ja linjojen 3, 5, 6, 7, 9, 11 ja 12 raitiovaunujen välillä, jos kaistat molempiin suuntiin siirretään Kaivokadun eteläreunaan l. linjan 12 päätepysäkki tulee nykyisten länteen vievien kaistojen tilalle.

Miksi päätepysäkin pitäisi olla keskellä katua, josta kulkee massiivisesti ihmisiä yli ja vielä aika lailla rautatieaseman pääovien edessä? Minusta linjan 12 päätepysäkki sopisi paremmin Rautatientorille, nykyisen linjan 16 pysäkin paikalle, siihen on hyvin järjestettävissä tilaa. Kiskot Vilhonkadulta, ehkä virtajohdot voisivat olla vain pysäkillä, jolloin ei tule johtojakaan niin paljon, kun pari sataa metriä voidaan nykyään hyvin ajaa akuilla. Jos uusissa ratikoissa ei vielä ole akkuja, joilla pääsee vähän matkaa ilman virtaa, olisi niissä syytä olla.

Rester · 26 Huhtikuu 2017

petteri sanoi:
Toki Vihreät kaupunkisuunnittelijat tulevat keskustaan hengaamaan kauniina kesäpäivinä, jolloin voi ihastella autottomuutta. Kokonaan huomiotta jää mitä autottomuus ja kävelykadut tekevät keskustalle kylmänä, sateisena ja lumisena vuodenaikana, suurimpana osana vuodessa, jolloin kukaan ei kävelykaduilla aikaa vietä ja jolloin läpiajon tuoma asiakasvirta pitäisi liike-elämää hengissä. Huomiotta jää myös toimistojen muuttuminen asunnoiksi, joka sekin hiljentää keskustaa. Se johtuu siitä että keskustassa toimiminen on yrityksille niin vaikeaa. Toisaalta vielä Vihreät tekevät aktiivista kampanjaa keskustatoimistoja vastaan pitämällä keskusta-autoilua turhana. Lopputuloksena yritykset muuttavat toimistonsa pois keskustasta parempien autoliikenneyhteyksien alueille.

Tampereella tuota samaa hokemaa autottomuuden tuomista kauppakuolemista alettiin hokemaan siitä lähtien, kun Hämeenkadun itäosasta tehtiin kokeiluluontoisesti joukkoliikennekatu muutamia vuosia sitten. Kadun ja sen läheisyydessä olevien liikkeiden asiakasmäärät kokonaisuudessaan nousivat, eikä liiketilaa ollut tyhjillään läheskään niin paljon kuin samaisen kadun länsipäässä, jossa autoilu oli koko ajan täysin sallittua. Eli ei se katujen läpiajoliikenne sitä asiakasvirtaa tuo, vaan joukkoliikenne ja sitä kautta jalankulkijat. Kävelykatu on toki hieman eri asia, mutta poikkeuksetta noihinkin pääsee erittäin lähelle julkisella liikennevälineellä.

petteri · 26 Huhtikuu 2017

Rester sanoi:
Tampereella tuota samaa hokemaa autottomuuden tuomista kauppakuolemista alettiin hokemaan siitä lähtien, kun Hämeenkadun itäosasta tehtiin kokeiluluontoisesti joukkoliikennekatu muutamia vuosia sitten. Kadun ja sen läheisyydessä olevien liikkeiden asiakasmäärät kokonaisuudessaan nousivat, eikä liiketilaa ollut tyhjillään läheskään niin paljon kuin samaisen kadun länsipäässä, jossa autoilu oli koko ajan täysin sallittua. Eli ei se katujen läpiajoliikenne sitä asiakasvirtaa tuo, vaan joukkoliikenne ja sitä kautta jalankulkijat. Kävelykatu on toki hieman eri asia, mutta poikkeuksetta noihinkin pääsee erittäin lähelle julkisella liikennevälineellä.

Helsingissä autottomuus poistaa kaduilta myös työmatkalla olevia jalankulkijoita. Vielä 15-20 vuotta sitten Kaartinkaupunki ja Punavuori olivat ihan suosittuja toimistoalueita ja se piti yllä myös kivijalkakauppaa ja takasi hyvää asiakasvirtaa kaupoille ja palveluille. Nyt alueen toimistot ovat tyhjentyneet hurjaa vauhtia, osa on muutettu asunnoiksi ja osa on autioina toimistotaloina. Samalla liike-elämä, kaupat ja ravintolat tyhjenevät. Syitä tähän kehitykseen on useita, osasyynä on toki rakenteellinen toimistotalojen muuttuminen koppikonttoreista monitoimitiloiksi.´

Mutta kyllähän yrityksiä ajaa keskustasta pois myös jatkuva Vihreä syyllistäminen keskusta-autoilusta, joka on moniin korviin kuulostaa tältä: "Emme halua keskustaan yhtään työpaikkaa, johon kukaan tulee autolla. Olkaa hyvä ja siirtykää pois keskustasta, teitä ei täällä kaivata!" Kun koko ajan viestitään näin, vähemmän yllättäen yritysten autoilevat johtajat siirtävät toimistonsa muualle. Jatkuva keskustan liikenteen vaikeuttaminen toki vielä edesauttaa työpaikkojen häätöä. Toimistojen nykyinen joukkopako ei vielä vaan kaupunkisuunnittelijoille riitä, vaan nyt ollaan ottamassa kovemmat kävelyalueotteet käyttöön, jotta loputkin autoilevat toimistokäyttäjät muuttavat eteläisestä keskustasta pois.

Tämän kehityksen seurauksena muutama autoilija poistuu katuverkosta, mutta samalla poistuvat myös toimistoihin joukkoliikenteellä liikkuneet, jotka ovat asioineet keskustassa, kun se on ollut matkan varrella. Kun toimistot siirtyvät jonnekin Kehä I:n varrelle myös keskustasta kauppakysyntä siirtyy Itikseen, Selloon tai Kaareen. Keskusta siis hiljenee.

Vesa Nurminen · 26 Huhtikuu 2017

petteri sanoi:
Helsingissä autottomuus poistaa kaduilta myös työmatkalla olevia jalankulkijoita. Vielä 15-20 vuotta sitten Kaartinkaupunki ja Punavuori olivat ihan suosittuja toimistoalueita ja se piti yllä myös kivijalkakauppaa ja takasi hyvää asiakasvirtaa kaupoille ja palveluille.

Olisikohan ainakin yhtenä syynä se, että näiden alueiden joukkoliikenteeseen ei pahemmin ole tullut mitään parannuksia? Kummastakaan esimerkiksi ei pääse suoralla ja nopealla raideyhteydellä kantakaupunkia pitemmälle.

Yleensäkin, kun ajoyhteyksiä katkaistaan, tulisi pitää huoli, että tarjotaan yhtä tai useampaa järkevää vaihtoehtoa.

petteri · 26 Huhtikuu 2017

Vesa Nurminen sanoi:
Olisikohan ainakin yhtenä syynä se, että näiden alueiden joukkoliikenteeseen ei pahemmin ole tullut mitään parannuksia? Kummastakaan esimerkiksi ei pääse suoralla ja nopealla raideyhteydellä kantakaupunkia pitemmälle.

Varmaan osittain, keskustassa toimistojen kipuraja taitaa nykyään mennä keskimäärin 8-10 minuutin kävelyssä metroasemalta, juna-asemalta tai bussiterminaalista (Rautatientori, Eliel, Kamppi), käyttäjämäärillä painotettuna. Kun mennään kauemmas, kysyntä romahtaa. Uusista hankkeista Länsimetro, jota on jahkattu vuosikausia tuo lännestä tulevat hiukan lähemmäs ja Pisara, jota ei olla saatu liikkeelle, taas olisi siirtänyt rautatieasemaa muutaman minuutin verran etelämmäs. (Pisaran tasonvaihto ei vaikuta matka-aikaa hidastavasti, kun koko ajan siirrytään myös liukuportailla oikeaan suuntaan.). Nuo eivät kuitenkaan ole ratkaisevia parannuksia noille alueille.

Kokonaisuudessaan eteläiseen keskustaan on kuitenkin hankalaa saada hyvää nopeaa yhteyttä. Kaikki liikenne menee ydinkeskustan läpi, jossa keskustan jalankulkijat sekä valtavat ratikka- ja bussimäärät tekevät pintaliikenteestä joka tapauksessa hyvin hidasta, katutaso on siis tukossa.

Ainoa mahdollisuus nopeammalle liikenteelle on mennä maan alle, mutta luontevaa reittiä, jossa kustannukset eivät ole taivaissa ei etelään helposti löydy. Töölön metro keskustassa tunnelina ja esikaupungeissa pikaratikkana (U-stadtbahn tyylisesti malliin Dusseldorf tai Köln) olisi kyllä vaihtoehto, muutenkin nykykehityksellä näyttää ettei Punavuoressa ja Kaartinkaupungissa enää 10-20 vuoden päästä ole montaakaan toimistoa eli ratkaisu tulisi myöhässä vaikka olisi huima polittiinen tahto. Vihreä tavoite vähäautoisemmasta alueesta voi siis toteutua, samalla toki menevät myös monet keskustatyöpaikat ja merkittävä osa keskustan kauppa- ja palvelukysynnästä siirtyy työpaikkojen mukana.

R.Silfverberg · 26 Huhtikuu 2017

petteri sanoi:
Vihreä tavoite vähäautoisemmasta alueesta voi siis toteutua, samalla toki menevät myös monet keskustatyöpaikat ja merkittävä osa keskustan kauppa- ja palvelukysynnästä siirtyy työpaikkojen mukana.

Kyllä nämä kaikki on varmaan mahdollisia toteuttaa mutta asenteet julkista liikennettä ja ylipäänsä ilman autoa saavutettuja palveluja kohtaan ns rikkaiden joukossa, ja tällä tarkoitan niin keskustan ulkopuolisten omakotalueiden kuin kantakaupungin rikkaita, ovat tyrmääviä. Lukekaa vaikka tämän päivän hesarin juttua http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005185144.html ns hienostoalusiden palveluista ja varsinkin lukijoiden kommentteja.

t. Rainer

petteri · 26 Huhtikuu 2017

R.Silfverberg sanoi:
Kyllä nämä kaikki on varmaan mahdollisia toteuttaa mutta asenteet julkista liikennettä ja ylipäänsä ilman autoa saavutettuja palveluja kohtaan ns rikkaiden joukossa, ja tällä tarkoitan niin keskustan ulkopuolisten omakotalueiden kuin kantakaupungin rikkaita, ovat tyrmääviä.

Tuo ihan ymmärrettävää. Jos pitää urbaanista elämästä, rikas muuttaa Etelä-Helsinkiin tai Töölöön. Rajatapauksissa ehkä Munkkiniemeen, Kulosaareen, Lauttasaareen tai Tapiolaan, jos siis haluaa pientaloon. Kuusisaari, Lehtisaari, Tammisalo, Marjaniemi, Jollas sekä Espoon ranta-alueet ovat sitten vannoutuneiden autoilijoiden kansoittamia.

Salomaa · 26 Huhtikuu 2017

R.Silfverberg sanoi:
Kyllä nämä kaikki on varmaan mahdollisia toteuttaa mutta asenteet julkista liikennettä ja ylipäänsä ilman autoa saavutettuja palveluja kohtaan ns rikkaiden joukossa, ja tällä tarkoitan niin keskustan ulkopuolisten omakotalueiden kuin kantakaupungin rikkaita, ovat tyrmääviä. Lukekaa vaikka tämän päivän hesarin juttua http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005185144.html ns hienostoalusiden palveluista ja varsinkin lukijoiden kommentteja.

t. Rainer

Luin tuon saman jutun ja siinä tosiaan Kuusisaaressa asuva Pirjo Kekälainen kertoo ensin olevansa huolissaan joukkoliikenteen vähenemisestä kun metro alkaa liikennöidä Espooseen. Samaan hengenvetoon hän tunnustaa että 23 vuoden aikana on mennyt 3 kertaa joukkoliikenteellä keskustaan. Hänenlaisiaan on paljon jotka pääsääntöisesti kieltäytyvät menemästä joukkoliikennevälineeseen. Viestissään j-lu mainitsi oikeutetusti siitä että osa nyt yksityisautoilla tehtävistä matkoista voidaan tehdä joukkoliikennevälineellä. Mutta se on iso ryhmä jolle tämä ajatus ei käy. Halutaan olla muiden yläpuolella. Siitähän on kysymys vaikkei sitä suoraan sanota.

---------- Viestit yhdistetty klo 20:24 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 20:19 ----------

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti eilen että kävelykeskustan periaatesuunnitelma menee näytteille sekä lausuntokierrokselle. Ei siis jää pöydälle, niinkuin täällä epäiltiin. Lähtekää automiehet mukaan Laiturille katsomaan yhdessä luonnosta ja sanokaa mikä siinä on huonoa.

samulih · 26 Huhtikuu 2017

petteri sanoi:
Helsingissä autottomuus poistaa kaduilta myös työmatkalla olevia jalankulkijoita. Vielä 15-20 vuotta sitten Kaartinkaupunki ja Punavuori olivat ihan suosittuja toimistoalueita ja se piti yllä myös kivijalkakauppaa ja takasi hyvää asiakasvirtaa kaupoille ja palveluille. Nyt alueen toimistot ovat tyhjentyneet hurjaa vauhtia, osa on muutettu asunnoiksi ja osa on autioina toimistotaloina. Samalla liike-elämä, kaupat ja ravintolat tyhjenevät. Syitä tähän kehitykseen on useita, osasyynä on toki rakenteellinen toimistotalojen muuttuminen koppikonttoreista monitoimitiloiksi.´ .

Olisikohan kuitenkin virkkeen loppu se oikea syy ja alkuosa vain mututuntumalla omien ajatusten värittämää.....

Helsingissä taisteltiin piilokonttoreita vastaan 1980-luvulla. Konttorista sai kantakaupungissa parempaa vuokraa kuin asunnosta, joten asuntoja yritettiin salaa muuttaa konttoreiksi. Nyt tilanne on päinvastainen. Luvallisia konttoreita halutaan muuttaa asunnoiksi, koska asumisesta maksetaan paremmin kuin toimistoista. Kaupungin politiikkana on yrittää säilyttää työpaikkoja Helsingissä.

http://www.soininvaara.fi/2013/03/09/sopivatko-toimistot-punavuoreen/

Ja toimistojen rakenne on muutunut vuosien varrella ? http://www2.uiah.fi/~ikoskine/recentpapers/semiotic_neighborhoods/Kulttuurikorttelit.pdf

R.Silfverberg · 27 Huhtikuu 2017

Salomaa sanoi:
Mutta se on iso ryhmä jolle tämä ajatus ei käy. Halutaan olla muiden yläpuolella. Siitähän on kysymys vaikkei sitä suoraan sanota.

Mä sanoisin että mikään iso ryhmä se ei ole, mutta osaa kuitenkin pitää meteliä. Ne jotka asuvat Kuusisaaren tyyppisissä alueissa eivät edusta tyypillisiä pk-seutulaisia, he ovat joko diplomaatteja tai muita ulkomaan kellokkaita, suuryritysten johtajia, virastojen ylijohtajia, maailmanluokan ammattilaisurheilijoita, suuromaisuuden perijöitä, tai muita äkkirikastuneita. Yhteistä on että he omistavat Helsingin arvoasuntonsa lisäksi muitakin asuntoja ja loma-asuntoja ympäri Suomea, jotkut ympäri maailman, he eivät vieroksu matkustaa metrolla Pariisissa tai Tokiossa mutta Helsingissä julkisten käyttö on mahdottomuuus. Osittain ehkä siksi että he ovat julkisuudesta tunnettuja ja haluavat välttää tunkeilevaa ihailua muiden kansalaisten suunnalta. Lisäksi on sitten heitä jotka haluavat olla heidänkaltaisiaan ja jotka ihailevat heidän elämäntyyliään ja jotka kanssa osaavat pitää meteliä samista arvoista. Lisäksi muistutan että kantakaupungin talouksista kuitenkin n 30% omistaa auton ja niin ei olisi ellei pysäköinti olisi lähestulkoon ilmaista. Ja osalle ei ole merkitystä vaikka se maksaisi kymmeniätuhansia vuodessa.

t. Rainer

petteri · 27 Huhtikuu 2017

samulih sanoi:
Olisikohan kuitenkin virkkeen loppu se oikea syy ja alkuosa vain mututuntumalla omien ajatusten värittämää.....

Helsingissä taisteltiin piilokonttoreita vastaan 1980-luvulla. Konttorista sai kantakaupungissa parempaa vuokraa kuin asunnosta, joten asuntoja yritettiin salaa muuttaa konttoreiksi. Nyt tilanne on päinvastainen. Luvallisia konttoreita halutaan muuttaa asunnoiksi, koska asumisesta maksetaan paremmin kuin toimistoista. Kaupungin politiikkana on yrittää säilyttää työpaikkoja Helsingissä.

Kyllä Punavuoressa, Kaartinkaupungissa ja muuallakin keskustan reunoilla toimistojen tyhjeneminen on ihan markkinaehtoista ja monet alueet hiljenevät ihan silmissä, kun uusia tulijoita ei vaan vanhojen poislähtevien tilalle ole. Hyvin harva yritys halua vuokrata koppikonttoria alueelta, jolla ei ole kunnolla parkkipaikkoja, johon on autolla hyvin hankala matka ja julkinen liikennekin yhden vaihdon tai pitkän kävelyn päässä ytimestä. Kun harva haluaa vuokrata alueen toimistotaloja, toimistojen vuokrat tipahtavat pohjiin, toimistoja jää paljon tyhjilleen ja syntyy voimakas paine muuttaa tyhjiä toimistoja asunnoiksi. Viime vuosien aikana tapahtunut toimistojen muuttaminen asunnoiksi on kyllä vähentänyt tyhjiä toimistotiloja, ilman käyttötarkoitusten muutoksia, tyhjiä, potentiaalisesti slummiutuvia toimistotaloja olisi vielä paljon enemmän.

Punavuoren ja Kaartinkaupungin tyhjät ja puolityhjät toimistotalot ovat tyhjillään, koska nykyisissä oloissa vuokralaisia ei vaan löydy. Yritykset arvostavat monikäyttöistä tilaa, jota tarvitaan vähemmän kuin koppikonttoria, hyviä parkkimahdollisuuksia, hyvää julkista liikennettä ja hyviä liikenneyhteyksiä autolla. Eteläinen keskusta-alue ei pysty tarjoamaan mitään noista. Tuolla tarjotaan koppikonttoria, heikkoja ja kalliita parkkipaikkoja, ei parasta julkista liikennettä ja nihkeitä sekä jatkuvasti huonontuvia autoilumahdollisuuksia, lisäksi kaupunki suhtautuu aika vihamielisesti tai ainakin jatkuvasti edellytyksiä heikentävästi alueelle autolla tulevaan työpaikkaliikenteeseen.

Jos kaupunki haluaisi säilyttää työpaikkoja alueella, sen olisi syytä lopettaa autoliikenteen edellytysten heikentäminen ja korostaa että keskustassa voi käydä töissä myös autolla sekä parantaa julkisia yhteyksiä. Lisäksi pitäisi pyrkiä siihen että jonkinlainen osa toimistotaloista puretaan ja korvataan uusilla. Nythän vain yksi iso talo Kasarmintorin laidalla purettu ja rakennetaan uusiksi.

Salomaa · 27 Huhtikuu 2017

R.Silfverberg sanoi:
Mä sanoisin että mikään iso ryhmä se ei ole, mutta osaa kuitenkin pitää meteliä. Ne jotka asuvat Kuusisaaren tyyppisissä alueissa eivät edusta tyypillisiä pk-seutulaisia, he ovat joko diplomaatteja tai muita ulkomaan kellokkaita, suuryritysten johtajia, virastojen ylijohtajia, maailmanluokan ammattilaisurheilijoita, suuromaisuuden perijöitä, tai muita äkkirikastuneita. Yhteistä on että he omistavat Helsingin arvoasuntonsa lisäksi muitakin asuntoja ja loma-asuntoja ympäri Suomea, jotkut ympäri maailman, he eivät vieroksu matkustaa metrolla Pariisissa tai Tokiossa mutta Helsingissä julkisten käyttö on mahdottomuuus. .......

t. Rainer

Olen tavannut runsaasti ihan tavallisia duunareita, jotka eivät mene julkisen liikenteen välineeseen missään tilanteessa. Iältään he ovat 60-80 vuotiaita miehiä. Heistä osa on tietyssä mielessä absoluuttisia autofanaatikkoja. Heille oma auto ja sillä ajaminen ovat persoonallisuuden jatke. He eivät myöskään suostu keskustelmaan aiheesta että luopuisi omasta autosta ja siirtyisi joukkoliikennevälineeseen. En tarkoita nyt ryhmää, jolle ammatin takia auto on välttämätön. Heitä on paljon, mutta paljon on heitä joille omalla autolla ajaminen on miehisyys- ja persoonallisuuskysymys.

Erilaisten asioiden puitteissa osallistun kokouksiin eri puolilla Helsinkiä. Osa saapuu pyörällä, osa joukkoliikenteellä, osa kävellen. Arvatkaa mistä tunnistaa omalla autolla saapuvan ?

Melamies · 27 Huhtikuu 2017

Salomaa sanoi:
Olen tavannut runsaasti ihan tavallisia duunareita, jotka eivät mene julkisen liikenteen välineeseen missään tilanteessa. Iältään he ovat 60-80 vuotiaita miehiä. Heistä osa on tietyssä mielessä absoluuttisia autofanaatikkoja. Heille oma auto ja sillä ajaminen ovat persoonallisuuden jatke. He eivät myöskään suostu keskustelmaan aiheesta että luopuisi omasta autosta ja siirtyisi joukkoliikennevälineeseen. En tarkoita nyt ryhmää, jolle ammatin takia auto on välttämätön. Heitä on paljon, mutta paljon on heitä joille omalla autolla ajaminen on miehisyys- ja persoonallisuuskysymys.

Joo onhan heitä, pahimmillaan pomo joutuu olemaan heidän henkilökohtainen taksikuskinsa.

Salomaa sanoi:
Erilaisten asioiden puitteissa osallistun kokouksiin eri puolilla Helsinkiä. Osa saapuu pyörällä, osa joukkoliikenteellä, osa kävellen. Arvatkaa mistä tunnistaa omalla autolla saapuvan ?

He ovat aina myöhässä?