Mutta Kaivokadun ja Esplanadin kävelykaduille ei ole mitään tarvetta rakentaa rappusia eikä muitakaan rumia betonivirityksiä. Näen jo silmissäni sen hienouden kun Pohjois-esplanadi on kävelykatuna. Hieno arkkitehtoninen ja vehreä ympäristö.
Kesäisin lavalla on jo esim Jazz-espa eri soittajineen. Tilaisuutta voidaan tehdä viihtyisämmäksi, kuin autot eivät pörrää soittajien selän takana. Tämä siis siinä tapauksessa, jos Etelä-Esplanadi tehdään kaksisuuntaiseksi, jolloin Pohjois-Esplanadi voidaan tehdä kokonaan kävelyalueeksi.
Kesäöinä nuoriso sitten voikin Pohjois-Espalla örveltää vapaasti, kun autoliikenne ei häiritse kävelyalueen elämää, samalla saadaan Ruttopuistonkin ympäristöstä Lönnrötinkatu autottomaksi, tämä tarkoittaa lisää rauhattomia kulmia, itse asiassa tuohon muodostuu jo aika laaja örvellysalue.
Keskustassa liikkumiseen tuleekin mukavasti lisää jännitystä öisin, kun enää ei riitä, että välttää Kaisaniemen puistoa, kävely-Kamppia ja Musiikkitalon örvellysterassia. Juuri kun keskusta on osin rauhoittunut, nyt sitten Vihreät haluavat Espan puistostakin pois autojen tuoman sosiaalisen kontrollin.
Jos Vihreä asuu vaikka Kalliossa voi miettiä, kumpi yöllä turvallisemman oloinen paikka, Karhupuisto vai Pengerpuisto ja mistä syystä? Ei kai vaan autoliikenteellä ole aika paljon vaikutusta? Tai käveleekö kesän örvellysöinä mieluummin kotiin Kaisaniemen puiston läpi vai Pitkäsiltaa?
---------- Viestit yhdistetty klo 17:30 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 17:00 ----------
Jos puhuu autoilun hyödyistä, pitää ymmärtää kenen hyödyistä puhuu. Yhteiskunnan vai yksilön? Näitä ei pidä sotkea. Autoilusta itsestäänhän ei ole yhteiskunnalle mitään hyötyä muutoin kuin siltä osin kuin se lisää kokonaismatkamäärää tms suuretta. Pääosin autoilun hyöty onkin subjektiivista, eli yksilö kokee, että autolla on mukavampi kulkea kuin muilla tavoin. Lähiössä asuvalle ihmiselle kyse ei ole siitä, että tämä käy työssä autolla tai sitten ei ollenkaan. Kyse on siitä, että käy töissä autolla, tai sitten liikkuu töihin muilla tavoin. Tälläinen autoilun subjektiivinen hyöty on hyötynä ihan ok, varteenotettava, mutta autoilun kaupungissa aiheuttamien ulkoishaittojen vuoksi subjektiivisen hyödyn pitäisi olla verotettava.
Systeemitasolla on Helsingissä aika paljon ihmisiä, jotka eivät voi käydä töissä ilman autoa. Heitä asuu joka puolella Helsinkiä. Oletetaan että asut vaikka Punavuoressa, työpaikkasi muuttaa alueelle, jolle ei ole yhteyksiä. Vaikka Helsingin seudun kehysalueelle tai Vantaan tai Espoon teollisuusalueelle. Lapsetkin pitäisi hakea tarhasta, töistä ei ehdi julkisilla heitä hakemaan. Sanoudutko irti töistä ja jäät työttömäksi?
Yhteiskunnalle autoilusta on paljon hyötyä, suurin osa suomalaisista ei voisi edes käydä töissä ilman autoa. Lisäksi jos pitää kuljettaa yhtään tavaraa mukana tai työ liikkuu, työssäkäynti menee aika mahdottomaksi ilman autoa.
Vähän vaikea ymmärtää, miten tätä ei ymmärretä. Kyse on puhtaasti luvuista, ei ideologioista tms.
Minusta vaikuttaa, että Vihreässä kuplassa elävien, joilla on kokemusta vain kiinteässä toimistossa tietokoneella työskentelystä virka-aikaan eikä mistään muista töistä ja joista monet eivät ole edes koskaan ajaneet ajokorttia, on vaikea ymmärtää, että joukkoliikenne toimii vain aika rajoitetulla alueella ja järkevää palvelua ei enää illalla ole niinkään laajalla alueella. Joukkoliikenteen puute tai toivottomat yhteydet ovat Helsingin seudullakin monelle auton käytön syy.
Lähes kaikilla on mahdollista, että työpaikka löytyykin työssäkäyntialueelta, mutta joukkoliikenneyhteyksiä ei ole. Työpaikka on ehkä määräaikainen. Koko kaupungissa, myös kantakaupungissa, pitää olla järkevä mahdollisuus käyttää autoa kun sitä tarvitsee. Silloin riittää että ostaa auton, vuokraa parkkipaikan ja hurauttaa töihin. Nyt vaan Vihreät suunnittelevat liikennejärjestelyjä, joiden toteutuessa esimerkiksi Punavuoresta Koskelaan voi mennä autolla paljon nykyistä pidempään. Käy sitten töissä vaikka jossain teollisuusalueella. Toisaalta voit joutua hommiin, jossa pitää käydä asiakkailla paljon, taas töissä et voi käydä ilman autoa. Ongelma ratkeaa toki menemällä autokauppaan ja ostamalla auton, vielä nykyään, kun Vihreät eivät ole kokonaan motittaneet Etelä-Helsinkiä.
JK. Minulla ei siis nykyään ole autoa, kuljen joukkoliikenteellä, mutta olen vuosia sitten ollut reissutöissä, joissa ei ollut mahdollista käydä ilman autoa. Silloin, melkein parikymmentä vuotta sitten, minulla oli auto, kun oli pakko olla. Myin sen pois, kun en enää työssä sitä tarvinnut ja sen jälkeen olen tullut hyvin toimeen ilman.