Helsingin kaupunkisuunnittelua

Pitäisikö sitten puistot rakentaa parkkipaikoiksi ja ajoväyliksi, niin Helsingistä tulee viihtyisämpi ja turvallisempi ?
 
Pitäisikö sitten puistot rakentaa parkkipaikoiksi ja ajoväyliksi, niin Helsingistä tulee viihtyisämpi ja turvallisempi ?

Ei toki, eihän joka paikassa tarvitse rauhallista olla. Kuitenkin kaupungissa on syytä olla kävelyreittejä, jossa ihmisten ei tarvitse välttämättä kulkea kesäisten biletyspaikkojen tai muiden joskus vähän levottomien hengailupaikkojen läheltä tai läpi. Kadut, joilla on autoliikennettä, ovat silloin luonnollisia kulkureittejä.
 
... Kadut, joilla on autoliikennettä ovat silloin luonnollisia kulkureittejä.

Kaikkea sitä kuulee, että kävelyreitti autoliikenteen vieressä on luonnollinen valinta. On tutkittua tietoa autojen päästöistä. Varsin ajankohtaiseksikin tuli, kun markkinointi ja myynti meni rehellisyyden ja yleisten terveyshaittojen edelle. Henkilöautoista tulee syöpää aiheuttavia päästöjä. Mäkelänkadun ja Mannerheimintien varrella asuvilla esiintyy enemmän erilaisia syöpiä. Bussit muuttuvat lähivuosina sähköllä kulkeviksi. Henkilöautot eivät muutu samassa tahdissa. Yksi painavimpia perusteluja vähentää voimakkaasti yksityisautoilua kaupungeissa.
 
Kaikkea sitä kuulee, että kävelyreitti autoliikenteen vieressä on luonnollinen valinta.

Milloin viimeksi kuljit Helsingin kantakaupungissa kesäisinä öinä tai ylipäänsä yöllä? Minä liikun alueella paljon, kaikkina kellonaikoina. Laajalla alueella.
 
On kiistatonta että öisin ainakaan yksinäisille naisille Kaisaniemen puiston läpi kulkeminen ei ole paras valinta. Mutta kävelyreittien turvallisuuskysymys on kokonaisuudessaan yhteydessä henkilöautomäärän vähentämiseen.
 
Jos puhuu autoilun hyödyistä, pitää ymmärtää kenen hyödyistä puhuu. Yhteiskunnan vai yksilön? Näitä ei pidä sotkea. Autoilusta itsestäänhän ei ole yhteiskunnalle mitään hyötyä muutoin kuin siltä osin kuin se lisää kokonaismatkamäärää tms suuretta. Pääosin autoilun hyöty onkin subjektiivista, eli yksilö kokee, että autolla on mukavampi kulkea kuin muilla tavoin.

Autoilun hyödyistä puhuttaessa täytyy muistaa, että jokaisella matkalla on sekä alku että loppu. Autolla voi myös helposti poiketa reitillä jossain. Keskustassa näkyy ainoastaan sen keskustaan suuntautuneen matkan loppu eikä matkan alusta ja vaiheista voi sanoa mitään. Vaikka keskustassa aiheutuisi vähän haittojakin, autoilun hyödyt matkan alkupäässä voivat olla merkittäviä.

Yleisesti ottaen autoilusta on yhteiskunnalle valtavaa hyötyä siitä, että kaikille mahdollisille reiteille ei ole tarpeen järjestää kallista joukkoliikennettä. Monesti joukkoliikenteen heikkoutta autoiluun verrattuna alleviivaa se, että joukkoliikenne on jäänyt suurelta osin yhteiskunnan rahoittamaksi sosiaaliliikenteeksi, jolla ei olisi mitään edellytyksiä toimia kannattavana liiketoimintana. Autoilijat taas hankkivat autonsa omalla kustannuksellaan ja maksavat valtiolle veroina monin verroin aiheuttamansa kustannukset.

Ts. jos kaupunkisuunnittelijoiden olisi mahdollista järjestää ihmisten liikkuminen kaupungissa...
Tässä mennänkin hakoteille. Ei kaupunkisuunnittelun tehtävänä ole mikään ihmisten liikkumisen järjestäminen vaan luoda edellytykset sille, että mahdollisimman moni pääsee liikkumaan niin kuin itse kokee mielekkäimmäksi.
 
Nyt olet yhtä metsässä kuin keskustalainen aluepolitiikka. Suurkaupungin menestys on fyysisen ja henkisen liikenteen summa. Vaikka henki on vähän vahvempi kuin kontti, molempia tarvitaan, myös ytimessä.

Helsingissä on asuntopula, ei liikennepula. Tärkeät asiat ensin.
 
Bussit muuttuvat lähivuosina sähköllä kulkeviksi. Henkilöautot eivät muutu samassa tahdissa. Yksi painavimpia perusteluja vähentää voimakkaasti yksityisautoilua kaupungeissa.

Bussit muuttuvat, koska HSL pakottaa siihen (ja hyvä niin). Voihan Sipilän vatulointineuvosto määrätä myös muilla kuin sähkökäyttöisillä henkilöautoilla ajelun keskustassa (siis kaupungin) kielletyksi.
Katupölyongelma ei kuitenkaan poistu autojen sähköistymisen myötä.

---------- Viestit yhdistetty klo 20:26 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 20:25 ----------

Helsingissä on asuntopula, ei liikennepula. Tärkeät asiat ensin.

Jos Helsinki olisi Saharassa, meillä olisi hiekkapula.
 
Joka tapauksessa akkuteknologian kehitys on ollut huimaavaa ja linjalla 23 kokeillaan nyt sähköbussia. Jos kokeiluu onnistuu, uskon että bussisähköistys etenee harppauksin. Odotan innolla linjan 51 akkubussikokeilua, koska käytän linjaa paljon itse.

Olin oikeastaan väärässä kun korostin yksityisauton osalta voimanlähdettä. Vaikka yksityisauto kulkisi vedellä, niin se kuitenkin vie Helsingin ydinkeskustassa tilaa muilta toiminnoilta, hidastaa joukkoliikennettä sekä tekee kaupungin epäviihtyisäksi ja turvattomaksi.
 
Systeemitasolla on Helsingissä aika paljon ihmisiä, jotka eivät voi käydä töissä ilman autoa. Heitä asuu joka puolella Helsinkiä. Oletetaan että asut vaikka Punavuoressa, työpaikkasi muuttaa alueelle, jolle ei ole yhteyksiä. Vaikka Helsingin seudun kehysalueelle tai Vantaan tai Espoon teollisuusalueelle. Lapsetkin pitäisi hakea tarhasta, töistä ei ehdi julkisilla heitä hakemaan. Sanoudutko irti töistä ja jäät työttömäksi?

Yhteiskunnalle autoilusta on paljon hyötyä, suurin osa suomalaisista ei voisi edes käydä töissä ilman autoa. Lisäksi jos pitää kuljettaa yhtään tavaraa mukana tai työ liikkuu, työssäkäynti menee aika mahdottomaksi ilman autoa.

Ei kukaan kiistä sitä, etteikö yhteiskunnalle olisi autoilusta hyötyä, tai että suurin osa suomalaisista ei voisi käydä töissä ilman autoa. Tässä on kyse siitä, miten paljon Helsingin kantakaupungissa on turhaa autoliikennettä, sellaista, joka karsiutuisi vastusta kasvattamalla, eikä näkyisi missään muualla kuin henkilöautoliikenteen vähenemisenä ja siirtymisenä muihin liikennevälineisiin.

Mitä jos edes yritettäisiin keskustella samasta asiasta?



Minusta vaikuttaa, että Vihreässä kuplassa elävien, joilla on kokemusta vain kiinteässä toimistossa tietokoneella työskentelystä virka-aikaan eikä mistään muista töistä ja joista monet eivät ole edes koskaan ajaneet ajokorttia, on vaikea ymmärtää, että joukkoliikenne toimii vain aika rajoitetulla alueella ja järkevää palvelua ei enää illalla ole niinkään laajalla alueella. Joukkoliikenteen puute tai toivottomat yhteydet ovat Helsingin seudullakin monelle auton käytön syy.

...

JK. Minulla ei siis nykyään ole autoa, kuljen joukkoliikenteellä, mutta olen vuosia sitten ollut reissutöissä, joissa ei ollut mahdollista käydä ilman autoa. Silloin, melkein parikymmentä vuotta sitten, minulla oli auto, kun oli pakko olla. Myin sen pois, kun en enää työssä sitä tarvinnut ja sen jälkeen olen tullut hyvin toimeen ilman.

Mulla on auto, asun Kampissa, en tarvitsisi autoa edes mökille menoon, mutta käytän silti. Ja tässä omassa toimistossani työskentelee paljon ihmisiä, jotka tulevat autolla duuniin, vaikka voisivat liikkua muuten. Sellainen vihreä kupla.

Edellenkään en kiistä sitä, etteikö olisi ihmisiä, jotka ovat valinneet asuinpaikkansa niin onnettomasti, että auto on välttämättömyys. Väitän ainoastaan, että on paljon ihmisiä, jotka käyttävät autoa mukavuussyistä ja siksi, että autoilu on kaupungissa alihinnoiteltua.

---------- Viestit yhdistetty klo 11:11 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:09 ----------

Autoilijat taas hankkivat autonsa omalla kustannuksellaan ja maksavat valtiolle veroina monin verroin aiheuttamansa kustannukset.

Taloustieteilijöiden keskuudessa on aika vahva konsensus siitä, että autoilu on Helsigissä alihinnoiteltua. Eli vaikka autoilua rahastetaan periferiassa fiskaalisista syistä, Suomen suurimmissa kaupungeissa autoilu voisi ja sen pitäisi olla kalliimpaa.
 
Jotenkin musta tuntuu, että Petteri ja muut tahtoisivat Keskuskadun, Mikonkadun ja Kluuvinkadunkin palauttamisen ajoradaksi.

Tiedoksenne: Helsingissä on hyvin vähän kävelykatuja vaikkapa ruotsalaiskaupunkeihin verrattuna.
 
Monesti joukkoliikenteen heikkoutta autoiluun verrattuna alleviivaa se, että joukkoliikenne on jäänyt suurelta osin yhteiskunnan rahoittamaksi sosiaaliliikenteeksi, jolla ei olisi mitään edellytyksiä toimia kannattavana liiketoimintana.

JLF:lla yhteiskunnan ja kaupunkien toiminnasta mitään ymmärtämätön kommentti. Üllatus! Mitä mieltä oot, pitääkö päivähoidon olla yhteiskunnan tukemaa vai ei?

Kyse ei ole heikkoudesta vaan siitä, että osataan käyttää taskulaskinta ja ymmärretään vaihtoehtoiskustannuksen käsite. Mitä seuraa, jos päivähoitoa ei tueta: vanhemmista toinen jää monesti työelämän ulkopuolelle; jos joukkoliikennettä ei tueta: yhä suurempi osa ihmisistä yrittää Helsinginniemelle henkilöautolla, tarvitaan enemmän ja kalliimpaa infraa.

Uskomatonta on, että joukkoliikennefoorumilla joutuu vääntämään ratakiskoa tällaisista perusasioista kuin että miksi joukkoliikennettä järjestetään.
 
Autoilijat taas hankkivat autonsa omalla kustannuksellaan ja maksavat valtiolle veroina monin verroin aiheuttamansa kustannukset.

Mutta kadut maksaakin kunta ja tarjoaa autoille väylät ilmaiseksi.


Ei kaupunkisuunnittelun tehtävänä ole mikään ihmisten liikkumisen järjestäminen vaan luoda edellytykset sille, että mahdollisimman moni pääsee liikkumaan niin kuin itse kokee mielekkäimmäksi.

Kyllä se liikkuminen pitää järjestää niin, että se on sujuvaa. Eikä sujuvaa ole sellainen, jos jonkun tilaavievän liikkumismuodon osuus on suhteeton.

---------- Viestit yhdistetty klo 11:37 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:35 ----------

Uskomatonta on, että joukkoliikennefoorumilla joutuu vääntämään ratakiskoa tällaisista perusasioista kuin että miksi joukkoliikennettä järjestetään.

Vuosikausiahan tätä on tehty. Kaikki eivät kuitenkaan taida olla täällä keskustelamassa siitä, miten saadaan hyvää joukkoliikennettä, vaan siitä, miten oman autoilunsa saisi toimimaan siitä joukkoliikenteestä huolimatta. Ts. lisää maanalaisia jne. Usein se ilmenee ihan trollaustasolla.
 
Mutta kadut maksaakin kunta ja tarjoaa autoille väylät ilmaiseksi.

Niin muuten maksaa myös kymmeninen miljoonien raitiovaunu- ja metrotilaukset ja kaivaa vielä satojen miljoonien tunnelitkin HK-ennusteista huolimatta. Ja bussikaistat seisovat tyhjillään illat ja yöt (toisaalta tämä on vähentänyt niiden väärinkäyttöä ruuhka-aikoina, mikä on hyvä).


Vuosikausiahan tätä on tehty. Kaikki eivät kuitenkaan taida olla täällä keskustelamassa siitä, miten saadaan hyvää joukkoliikennettä, vaan siitä, miten oman autoilunsa saisi toimimaan siitä joukkoliikenteestä huolimatta. Ts. lisää maanalaisia jne. Usein se ilmenee ihan trollaustasolla.

Kun argumentit loppuvat, aletaan puhua trollauksesta. Tämä onkin vihreiden meininkiä: jos et ole samaa mieltä meidän kanssamme, olet meitä vastaan ja sitä paitsi huonompi ihminen, tyhmä, tietämätön, kouluttamaton ja trolli.

Ja ennen kaikkea trolli. Koska kaikkien pitäisi täällä yhdessä puhista autoilun haittaamisesta ja rajoittamisesta, mutta minä en todellakaan niin tee, olen trolli.

Ja kuten jo aiemmin sanoin, ei autoilua haluta rajoittaa siellä, missä vihreiden ydinpoppoo ei koskaan edes käy: lähiöissä autoilukulttuuri rehottaa. Ainoastaan kaupungin paraatipaikat halutaan sumputtaa, että voidaan niillä muutamalla kesälomaviikolla ihastella terassilta käsin autoista tyhjiä aukioita ja kertoa omille kannattajille, miten meikäpoika / -tyttö kavereineen laittoi autoilulle stopin!

Samaan aikaan kaupunki kuitenkin rakentaa yhdessä valtion tai yksityisen kanssa taikka yksin eritasoliittymiä, tunneleita, parkkihalleja (esimerkiksi Töölö) pitkin esikaupunkialueita ja lähiöitä. Herttoniemeenkin kaavoitetaan jälleen uutta supermarketia. Länkytys "kivijalkakaupoista" on relevanttia vain pienellä alueella kaupungin keskustassa. Jopa Korkeavuorenkadulla iät ajat (ainakin oman elinaikani) ollut lähikauppa joutui lopettamaan tänä vuonna kannattamattomana. Ihmiset kun mielummin autoilevat Sellon Prismaan.

Tässä on kritisoitu Helsingin keskustan läpiajon tukkimista. Ketään ei kiinnosta Kallion asukkaat, ketään ei kiinnosta etelä-Helsingin asukkaat. Jauhetaan vain trolleista ja trulleista ja siitä, miten kaikki kaistat kiinni! No eivät ne mene. Liikenne vain siirtyy muualle.
 
Helsingin kantakaupungin läpiajo on itse asiassa aika paljon Kalliolaisten, Katajanokkalaisten, Punavuorelaisten ja Jätkäsaarelaisten jne. liikennettä, vaikka toki Lauttasaari ja Herttoniemi myös kulkevat keskustan läpi. Toinen läpiajon aiheuttaja on asiointi keskustassa ja sen jälkeen matkan jatkuminen keskustan läpi eli liike-elämän palveluiden käyttö matkan varrella. Vaikka nykyään pitää olla aikamoinen masokisti, että asioi autolla keskustassa, on niin paljon helpompaa ajaa Kehäteiden kauppakeskuksiin, joissa ei ole parkkipulmia. Se näkyy kaupan, palvelujen ja toimistotyöpaikkojen siirtymisenä pois kantakaupungista, joka koko ajan kiihtyy kun pääsyä keskustaan yhä vaikeutetaan.

Nythän Vihreät ovat tukkimassa loputkin yhteydet ja jotkut idealistit tarjoavat vaihtoehtona vaikka Jätkäsaaresta Merihakaan reittiä Kehä I:stä tai Hakamäentietä pitkin. Toki moottoritiet purettuna ja väylät rampautettuina, ettei vaan päästä liikkumaan liian lujaa. Pyöräilijöille toki ollaan kaduilta valmiita ottamaan vaikka kuinka paljon tilaa, vaikka yli puolet vuodesta pyöräilyn markkinaosuus on Helsingissä aika olematon ja kokonaisuudessaan murto-osa autoilusta tai joukkoliikenteestä.

Jostain syystä vielä Vihreät ovat kaikkein innokkaimpia suitsimaan autoliikennettä alueilla, joissa autoilua on jo valmiiksi vähiten, siitä on hitaiden nopeuksien vuosi aika vähän harmia ja jäljellä olevasta pienestä osasta on eniten hyötyä liike-elämälle, eli kantakaupungissa. Tavoitteena lienee tehdä keskustasta kuollut alue, jossa on talvella vain tyhjiä kävelykatuja, eikä ihmisiä tai liike-elämää muualla kuin keskustan juna- ja metroasemien yhteydessä olevissa kauppakeskuksissa. Työpaikkojen kiihtyvä pako keskustasta toki tukee tätä Vihreää idealismia. Ei autoja, ihmisiä vain asemilla ja pysäkeillä, tyhjiä kävelykatuja, tyhjiä liikehuoneistoja, rauhallista hiljaisuutta, ihan kuin lähiö kantakaupungissa.

Toki Vihreät kaupunkisuunnittelijat tulevat keskustaan hengaamaan kauniina kesäpäivinä, jolloin voi ihastella autottomuutta. Kokonaan huomiotta jää mitä autottomuus ja kävelykadut tekevät keskustalle kylmänä, sateisena ja lumisena vuodenaikana, suurimpana osana vuodessa, jolloin kukaan ei kävelykaduilla aikaa vietä ja jolloin läpiajon tuoma asiakasvirta pitäisi liike-elämää hengissä. Huomiotta jää myös toimistojen muuttuminen asunnoiksi, joka sekin hiljentää keskustaa. Se johtuu siitä että keskustassa toimiminen on yrityksille niin vaikeaa. Toisaalta vielä Vihreät tekevät aktiivista kampanjaa keskustatoimistoja vastaan pitämällä keskusta-autoilua turhana. Lopputuloksena yritykset muuttavat toimistonsa pois keskustasta parempien autoliikenneyhteyksien alueille.

Tällä hetkellä vielä Helsingin seudun väkimäärä kasvaa niin paljon tieväyläkapasiteettia nopeammin, että väylien heikentäminen on ihan hullua, kun tiet ruuhkaantuvat muutenkin koko ajan reilummin ja vaste kasvaa ihan luonnollisesti, vaikka rakennettaisiin vähän uusiakin väyliä.

Nyt olisi syytä keskittyä rakentamaan lisää asuntoja ja pääosin Kehä I:n sisään. Se on parasta joukkoliikenteen edistämistä, toki uusien raideratkaisujen ohella.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös