Hesarin kolumnissa oli että kaikki haluaa ostoskeskuksiin mutta hauskaa on se että nehän ovat vain poliittisia valintoja, jos ei annettaisi rakentaa ostoskeskuksia vaan olisi bulevardiajattelua, kyllä se kansa sinne löytäisi kahville ja ostoksille.
Helsingin kaupunkisuunnittelua
- Viestiketjun aloittaja petteri
- Aloituspäivämäärä
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,469
Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että uskot näin. Helsingissä kuitenkin on vallalla oikea puufetissi, meillähän tungetaan kaikki kadut täyteen puita niin, että olo on kuin olisi metsässä koko ajan. Että jos joka kadulla on pieni metsikkö, niin miksi se juuri Vihdintieltä jäisi tekemättä? Minusta uskomuksesi ei ole kovin realistinen.
Mitä ratikkaan tulee, niin se alkaa olla sen verran olennainen osa kaupunkibulevardia, että "toteutetaan myöhemmin" ei edes minusta, ikuisestia pessimististä, kuulosta kovin todennäköiseltä. Tietysti saatan olla väärässä, mutta eikö me molemmat kuitenkin toivota, että ratikka tulee?
- Liittynyt
- 18 Maaliskuu 2006
- Viestit
- 2,001
Tai Mechelininkatu, Mannerheimintie, Mäkelänkatu. Sattuvat olemaan ihan suosittuja asuinkatuja.
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,978
Manskun varren nykyiset asunnot menevät kaupaksi sen takia että niistä on itse ydinkeskustaan korkeintaan 20 minuutin matka julkisilla,ja kävelymatkan päässä on merkittäviä ajanviettopaikkoja kuten olympia- ja jalkapallostadion, uimastadion, ooppera, teattereita, jäähalli ym. Jos ajatellaan että Manskua pidennettäisiin Pirkkolaan asti niin siellä on samat palvelut kuin jossain lähiössä ja matka keskustaan kestäisi kanssa saman verran kuin lähiöstä, mutta päälle tulisivat melu ja saastevaikutukset.
Itselläni on sellaiset teräskeuhkot ja unenlahjat että jos ei olisi perhettä niin voisin asua Manskulla mutta nykyisen perheen kanssa ei onnistu, eii vaikka olisi rahaa 150 neliön kämppään. Hyvin suuri osa yli 40-vuotiaista kärsii sellaisista terveysoireista että jonkun valtakadun varrella asuminen olisi myrkkyä.
Sunnitelluissa kaupunkibulevardeissa on se huono puoli että ne kattaisivat korkeintaan 2 korttelia sivusuuntaan itse bulevardista joten missään niiden varrella ei pystyisi välttämään saasteita ja melua.
[EDIT:]Tähän lisään vielä sen että jos kaupunki tosissaan haluaa toteuttaa nämä rakennushankkeet kaikkien valtateiden varrelle, niin kannattaa tosisaan miettiä mahdollisuutta kattaa ne ja rakentaa niiden päälle. Silloin uudet asuinalueet saadaan yhtenäisemmiksi ilman että niitä halkoo mikään valtaväylä ja eliminoidaan saasteet ja melu.
t. Rainer
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 18 Maaliskuu 2006
- Viestit
- 2,001
Ihan nyt vain sellainen vinkki, että maksetut neliöhinnat on aika hyvä indikaattori ihmisten valinnoille asumisasioissa. Jos iso osa haluaa asua Manskulla, niin sitten haluaa, ei se asia muutu, vaikka lähiöistä huudellaan, että se on ihan kauheeta se sellainen.
- Liittynyt
- 24 Lokakuu 2007
- Viestit
- 2,238
Näillä uusilla kaupunkibulevardeilla autojen lukumäärä säilyy ja työliikenteen aamu- ja iltapäiväruuhkat säilyvät ennallaan. Ei niistä mitään viihtyisiä asuinkatuja siten tule. On tutkittu että syöpätapauksia esiintyy enemmän Mäkelänkadulla ja Mannerheimintiellä ja muiden vastaavien sisäänajoväylien asukkailla. Kyllä tässä silloin oma osuutensa on autojen päästöillä. Jos esimerkiksi hesari tekisi juttuja syopien esiintymisen korrelaatiosta liikenteen määrään, niin eihän ne Manskun ja Mäkelänkadun asunnot menisi kaupaksi Pieksämäen hinnoillakaan.
Puuntaimen laittaminen teräskehikön sisään ei tietysti iso juttu ole, mutta ei samannäköinen ole kuin havainnekuvassa. Jos joku kokonaisuus sovitaan tehtäväksi määrätyllä tavalla, niin toteutus pitäsi hoitaa silloin sovitusti loppuun saakka. Näin ei vaan ole Helsingissä, vaan havainnekuvien tyylikkäästä versiosta siirrytään riisuttuun versioon kun on saatu nimet paperiin ja valtuustosta leima. Siinä tilanteessä on ihan Helsinkiläistä kaupunkisuunnittelukulttuuria, että raitiolinja odottaa syistä X,Y ja Z.
Puuntaimen laittaminen teräskehikön sisään ei tietysti iso juttu ole, mutta ei samannäköinen ole kuin havainnekuvassa. Jos joku kokonaisuus sovitaan tehtäväksi määrätyllä tavalla, niin toteutus pitäsi hoitaa silloin sovitusti loppuun saakka. Näin ei vaan ole Helsingissä, vaan havainnekuvien tyylikkäästä versiosta siirrytään riisuttuun versioon kun on saatu nimet paperiin ja valtuustosta leima. Siinä tilanteessä on ihan Helsinkiläistä kaupunkisuunnittelukulttuuria, että raitiolinja odottaa syistä X,Y ja Z.
Tuon tasoiset kadut eivät yksinkertaisesti riitä satojen tuhansien asukkaiden ja satojen tuhansien työpaikkojen tarpeisiin sisääntuloväylillä kuin täysin epärealistisessa fantasiamaailmassa. Puolentoista miljoonan asukkaan metropolialue tarvitsee paljon läpäisykykyisempiä teitä ja katuja. Mitä kauempana ytimestä ollaan, sitä tehokkaampia teitä tyypillisesti tarvitaan, jos moottorikadut eivät kulje ytimen ali.
Toki hulluimmat Vihreät liikennehörhöt haluavat tehdä Helsingistä maailman ruuhkaisimman kaupungin purkamalla moottoritiet ja rakentamalla niin tilalle niin kapeita ja kurjia kujia kuin ikinä ilkeää. Miksi? Jotta kukaan ei vaan voisi liikkua autolla, tuolla pahalla ja syntisellä kapineella. Tämä on yhtä hullua liikennesuunnittelua kuin Smith-Polvisen suunnitelma moottoriteistä maan tasossa Punavuoren ja Kruunuhaan läpi, nyt ollaan vaan liikennefanatismin toisessa ääripäässä, jossa autoilla ei ole mitään arvoa kaupungin toimivuudelle.
Jo hevoskärrien aikana, silloin kun Pariisissa, Berliinissä ja Wienissä oli yhtä paljon asukkaita kuin Helsingissä nyt, rakennettiin hyvin leveitä bulevardeja, jotta liikenne jotenkin saatiin sujumaan.
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,978
Ja vielä enemmän maksetaan asunnoista Töölön sivukaduilla.
Kantakaupunki ja nimenonomaan läntinen ja eteläinen osa suosittua siksi että asumalla siellä pääsee osalliseksi suurkaupungin huvielämään ja sosiaaliseen arvonnousuun, ei siksi että se olisi terveellistä tai esim työn kannalta välttämätöntä. Kantakaupungin eri osien välillä on myös eroja haluttavuuden suhteen, esim Hämeentien-Helsinginkadun risteys on vähemmän suosittuja, ja Häneentien varrella olevassa Hermannissa hintataso on lähiöiden luokkaa.
Ymmärrän että Helsinki haluaisi rakentaa ulosmenoteiden varrelle halpoja asuntoja sille porukalle joka nyt muuttaa lähiöihin, mutta jos annettaisiin kuitenkin ihmisten päättää toteutuksesta ettei rakenneta sutta ja sekundaa. Sillä on kanssa merkitys miten hyvin lähiöistä joissa asuun n 80% pk-seudun asukkaista, pääsee liikkumaan kantakaupungin suuntaan ja nimenomaan muulla tavoin kuin omilla autoilla. Se ei ole kantakaupungin asukkaiden asia yksin päättää.
t. Rainer
Vasta-argumentti tähän on Laajasalon raitiotie. Se päätettiin rakentaa, vaikka reitille tulee kallis Suomen pisin silta, ja vaikka asuintalojen rakentaminen Laajasalon uusilla alueilla oli jo käynnissä. Helsingin päättäjät ihan oikeasti noudattivat joukkoliikenteestä lausuttuja periaatteita uusien asuinalueiden suhteen. Ja Laajasalon tapauksessa rakennusliikkeet todellakin saavat rahansa, kun kaupunki ilmeisesti ei rahastanut raitiotiestä koituvaa maan ja asuntojen arvon nousua itselleen paljoakaan.
Toisin sanoen en epäile tällä hetkellä poliittista tahtoa toteuttaa pikaraitiotiejärjestelmää kuten uudessa yleiskaavassa on linjattu. Raide-Jokerin ja Laajasalon ratikan päätökset osoittavat, että suunta on tältä osin kääntynyt.
Helsingissä on käsittääkseni katupuita selvästi vähemmän kuin vertailukelpoisissa länsieurooppalaisissa kaupungeissa. Todellakaan ei ole mitään fetissiä, eikä hääppöistä budjettia puiden hoitamiseen verrattuna moneen paikkaan. Syy toki lienee se, että Suomessa on enemmän ja vähemmän luonnontilaista metsää yleensä aika lähellä ja suhtautuminen siksi erilaista kuin suurkaupungeissa maailmalla, joissa kivikaupungista pois pääseminen ei käy yhtä helposti.
Jos bulevardeille on suunniteltu suurin piirtein saman verran ajoneuvoliikennettä kuin nytkin, voidaan yksinkertaisesti todeta ettei nykyäänkään kukaan voi liikkua autolla. Ihan hyvin se tuntuu toimivan.
Me elämme tehokkaiden ja nivellettyjen sähkökärrien aikana, joten kapeampikin katu riittää samaan liikennemäärään.
- Liittynyt
- 24 Lokakuu 2007
- Viestit
- 2,238
No kun nyt sitten täällä uskotaan että suunniteltu toteutuu yhtä hienona kuin puhutaa, niin tarkoitatte siis sitä että ohessa olevan kuvankaltaisen bulevardin toteutuminen on täysin realistista ?
https://www.rakennuslehti.fi/2018/0...an-kriittisia-osia-kaatui-oikeuskasittelyssa/
https://www.rakennuslehti.fi/2018/0...an-kriittisia-osia-kaatui-oikeuskasittelyssa/
[sarkasmi]Totta kai, katso nyt vaikka nykyistä kaupunkibulevardiamme Mäkelänkatua.[/sarkasmi]
Kuinkas monta kaistaa tuollainen läpäisykyky sitten vaatiikaan risteyksissä? Suunnilleen neljä autoille suuntaansa, (osa kääntyville), yksi ratikalle, yksi busseille, yksi pyörille ja yksi kävelijöille. Sitten toki pysäkit ja muut viritykset päälle.
Jos väylien läpäisykykyä ei haluta romauttaa, leveyttä tarvitaan suunnilleen tuplasti esimerkiksi nykyiseen Hämeenlinnanväylän käytävään verrattuna eli kadun leveys on jotain 80-100 metriä. Toki maailmalla on tuollaisiakin, toki yleensä ilman ratikkaa, tästä voi katsoa esimerkkiä kahden kaupunkibulevardin risteyksestä Helsingin kokoisesta kaupungista, (kadun alle menee vielä metro): https://www.google.fi/maps/@39.4897...kixL2EdjyDgPuxkR4JOQ!2e0!7i13312!8i6656?dcr=0
Ja tässä sitten yksi kaupunkibulevardi pikaratikan kanssa, leveyttä on aika valtavasti ja toki tällä bulevardilla ovat vilkkaimmat risteykset eri tasossa:
https://www.google.fi/maps/place/Di...2a3037470!8m2!3d52.5367396!4d13.5247868?dcr=0
Nämä ovat siis todellisia kaupunkibulevardiratkaisuja, joita käytetään ison kaupungin sisääntuloväylillä esikaupungeissa. Kannattaa myös huomioida, että rakennukset ovat huumaavan liikenteen melun vuoksi aika kaukana tiestä. (Tuo Berliinin bulevardi vie keskustasta suhteellisen hiljaiseen suuntaan.)
Viimeksi muokattu:
Eikös HS kertonut juuri siitä entisestä toimistotalosta Manskulla, johon ei mainitsemistasi syistä tehty asuntoja, vaan minivarastoja?
Puuntaimi on kaupunkisuunnitelijoiden mielestä varsin elastinen käsite, eikä taimen koolla ole ylärajaa. Toki mitä isompi "taimi", sitä suolaisempi hintalappu, mutta eihän Stadilla ole rahapulaa kuin terveydenhoidossa ja leipäjonoissa.
Havainnekuvilla huijataan, niissä pitäisi lukea isolla joka kulmassa "Mainos, ei vastaa todellisuutta, paitsi ehkä säätilan suhteen max 30 pv / vuosi.
- Liittynyt
- 24 Lokakuu 2007
- Viestit
- 2,238
Luinpa juuri juttuja Östersundomin kaavoituksesta. Olin silloin valtuuston lehterillä , kun hurmostilassa valtuutetut yksimielisesti riehuivat kaappauksesta Hakasta lukuunottamatta.
Nyt sitten on nähty tuon riehumisen kiirellisyys. Joten voidaan todeta että jonkun verran taikinointa ja vatkaamista on luvassa ennenkuin jonkinlainen aihio edes kaupunkibulevardista on näkyvissä.
Nyt sitten on nähty tuon riehumisen kiirellisyys. Joten voidaan todeta että jonkun verran taikinointa ja vatkaamista on luvassa ennenkuin jonkinlainen aihio edes kaupunkibulevardista on näkyvissä.