Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.
Tuohon tekstiin tyssää malli 339-DF. Ehdotus asettaa eriarvoiseen asemaan yhteiskunnan tukea saavan henkilön.
Oletko huomannut, että meidän uusimaalaisten liikkumisvapautta on rajoitettu ennen näkemättömällä tavalla (sodan jälkeen) ja se on varsin ristiriidassa tuon mainitsemasi pykälän kanssa.
Kerta oli siis ensimmäinen (sodan jälkeen), mutta ei varmasti viimeinen.
Samoin taloudelliset realiteetit muuttuvat, eikä paluuta entiseen ole.
Maailma muuttuu, vaikka emme sitä halua.
---------- Viestit yhdistetty klo 23:17 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:36 ----------
Mikäköhän mahtaa olla lähde, mistä on tullut tieto että sosiaalitoimistot lyhentävät vuokravelkoja ?
Minäkin olen nähnyt sosiaalitoimen erityistoimeentuloyksikön (jos muistan oikein tuon yksikön nimen) jäljiltä tilanteita, joissa on hoidettu vuokria, sähkölaskuja, terveydenhoitomenoja ym, koska asiakas on sananmukaisesti ryypännyt rahansa. Sitä en tiedä, yrittääkö edes em yksikkö periä myöhemmin ylimääräiset maksut. Yritykseksi se tosin useimmiten joka tapauksessa jäisi, koska ei meillä ulosotto vie vaatteita päältä kuten Aku Ankassa, eikä velkavankeuteen sananmukaisesti joudu.
Luonnollisesti näin hyvin sosiaalitoimen asiakkaana olemisessaan menestyneet eivät halua asioilleen julkisuutta levittelemällä papereitaan kaiken kansan nähtäville.
---------- Viestit yhdistetty klo 23:38 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 23:17 ----------
On kohtuullista olettaa, että yrittäjätkin jättävät hyvinä aikoina kertyneestä tuloksestaa osan puskurirahaksi pahan päivän varalle. Yrittäjillä on myös mahdollisuus ottaa liiketoiminnan keskeytysvakuutus.
Monet mikroyrittäjät tienaavat huonommin kuin vastaavassa työssä toisen palveluksessa. On tietysti hyvä kysymys, onko yrittäminen silloin mielekästä, mutta puskurirahaa eivät pysty kerryttämään.
Vakuutusyhtiöiden lakimies selosti Ylen radiolähetyksessä hyvin tämän keskeytysvakuutus-asian. Jos yrityksen toiminta keskeytyy esim siksi, että pandemia sairastuttaa yrityksen työntekijät tai tuhoaa yrityksen tuotteet, voidaan keskeytysvakuutuksesta maksaa korvausta, mutta ei silloin jos pandemia halvaannuttaa koko talouselämän.
Keskeytysvakuutus on kuitenkin kuten palovakuutus, joka perustuu riskin jakamiseen ja siihen, että yleensä kaikkien talot eivät pala yhtä aikaa. Nyt kuitenkin pandemia on "polttanut" niin paljon taloja, että kaikkien maailman vakuutusyhtiöiden varat eivät riitä korvauksiin, vaan valtiovaltojen on tultava apuun.
Sitten omana mielipiteenäni totean, että moni yrittäjä on maksanut kauan kallista keskeytysvakuutusta ja luullut sen korvaavan kaikki mahdolliset keskeytykset. Jos valtiovalta joutuu määräämään jonkin toimialan lopettamaan toimintansa määräajaksi (ja ei siis kysymys ole muutamasta päivästä), on erittäin kohtuullista, että valtio korvaa yritysten menetykset edes osittain. Toinen asia onkin, onko se tulevaisuudessa mahdollista, mutta nyt on oltava, koska uusia pelisääntöjä ei ole vielä ehtinyt muodostua. Yksi uusi pelisääntöjen kohta voi olla tulevaisuudessa esim tällainen: Valtio ei edes lupaa korvata tiettyjen toimialojen menetyksiä pandemian iskiessä tai ulkomaille matkustanut henkilö joutuu pandemian iskiessä maksamaan itse tai laajennetuilla vakuutuksillaan kulunsa. Kun nyt valtio edes jollakin tavalla lopulta otti Suomen suurimman viruslingon eli Suomen suurimman lentoaseman valvontaansa, on Suomeen palanneelle matkustajalle maksettu valtion toimesta taksimatka mihin tahansa Suomeen. Tämä on tietenkin tässä tilanteessa tällä "ensimmäisellä kerralla" ollut tarkoituksenmukaista.