Täällä tulee esille mielipide, että viheralueet, metsät, puistot jne. ovat tärkeitä kaupunkien asukkaille, sekä että umpikorttelit ja tiheä rakentaminen on ihmiselle paras elinympäristö ja myös, hintojen perusteella, halutuin elinympäristö.
Itse ajattelen, että nämä eivät sulje toisiaan pois. Mielestäni kantakaupunki on sen verran tiheästi asutettu, ettei sitä kannata yrittää tiivistää liikaa. Sen sijaan suuret osat muusta kaupungista ovat paljon harvemmin asutettuja; usein sen verran harvaan asutettuja, että asuntokantaa voi kasvattaa ja kaupunkirakennetta voi parantaa tuhoamatta viheralueita. Tässä on myös hyötynä ettei infraa täydy juurikaan rakentaa lisää, eivätkä joukkoliikenteen kustannukset nouse, kun linjaston laajuus pysyy samana.