Helsingin kaupunkisuunnittelua

hylje sanoi:
Ei täällä Kontulan ja Kivikon puistoissa näy juuri ketään, ei edes täydellisillä kesäkeleillä. Pari lenkkeilijää ja koiranulkoiluttajaa poluilla. Laajat nurtsit tyhjillään. Kivikon frisbiigolfkentällä on joskus pelaajia. Täydellistä tilanhukkaa. Ihan Helsingissä ollaan.

Budjetit puistoa kohti voi tuplata kun puistojen määrä puolitetaan. (Tai sama pinta-alalla.)
Klikkaa laajentaaksesi...
Sä hylje puhut paljon jatkuvasta rakentamisesta mutta mistä me saadaan ihmisiä niihin taloihin? Nytkin Helsinki on täynnä asuntoja tyhjillään. Fakta on se että meitä on liian vähän ja Helsinki on jo puolelle miljoonalle ihmiselle tarpeeksi suuri
 
No jostain saadaan, kun koronavuosina jatkuneen rakentamisen siivittämänä väkiluku pystyi menneenä vuonna kasvaamaan yli 10 000:lla, mikä on eniten sitten 70-luvun.

Eikä asuntoja ilmeisesti liikaa ole tyhjillään, kun tänäkin vuonna on uusien asuinrakennusten työmaita aloitettu ainakin Jätkäsaaressa, Pasilassa, Kalasatamassa, Patolassa, sekä Vuosaaressa.

Jopa Myyrmäessä on ilmestynyt uuden talon pohjarakenteen Myyrmäentie 2:n kortteliin, vaikka täällä pitäisi olla "kriisi" myymättömien uusien asuntojen kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
Korjataan pikaisesti, että koko Suomen maahanmuutto Irakista oli viime vuonna 780 ja Somaliasta 385. Aasiassa on yksittäisiä maita, joissa luku oli matalissa tuhansissa, mutta 57% kaikesta maahanmuutosta tuli Euroopasta. Tästä lähes puolet tuli Ukrainasta ja loput tasaisemmin eri puolelta Eurooppaa. Vuonna 2022, kun Ukrainan luvut olivat paljon matalampia, muualta Euroopasta tulijat olivat silti 52% kaikesta maahanmuutosta. Vuoden 2022 Eurooppalaisesta maahanmuutosta noin puolet tuli EU:n sisältä.
 
canis lupus sanoi:
Sä hylje puhut paljon jatkuvasta rakentamisesta mutta mistä me saadaan ihmisiä niihin taloihin? Nytkin Helsinki on täynnä asuntoja tyhjillään. Fakta on se että meitä on liian vähän ja Helsinki on jo puolelle miljoonalle ihmiselle tarpeeksi suuri
Klikkaa laajentaaksesi...
Helsingissä ei todellakaan ole tarpeeksi paljon keskustan umpikorttelikaupunkia, joka on parasta kaupunkiympäristöä ihmisille. Sen pitää olla tavallisten ihmisten jokapäiväinen koti ja elinympäristö, ei vaan kallis kulma jonne joskus kymmeniä kilometrejä matkustetaan.

Tälläinen hyvä tilanne on mahdoton saavuttaa ilman että sitä hyvää kaupunkia yksinkertaisesti vain rakennetaan runsaasti lisää, jotta sitä riittää kaikille halukkaille.
 
Viimeksi muokattu:
Täällä tulee esille mielipide, että viheralueet, metsät, puistot jne. ovat tärkeitä kaupunkien asukkaille, sekä että umpikorttelit ja tiheä rakentaminen on ihmiselle paras elinympäristö ja myös, hintojen perusteella, halutuin elinympäristö.

Itse ajattelen, että nämä eivät sulje toisiaan pois. Mielestäni kantakaupunki on sen verran tiheästi asutettu, ettei sitä kannata yrittää tiivistää liikaa. Sen sijaan suuret osat muusta kaupungista ovat paljon harvemmin asutettuja; usein sen verran harvaan asutettuja, että asuntokantaa voi kasvattaa ja kaupunkirakennetta voi parantaa tuhoamatta viheralueita. Tässä on myös hyötynä ettei infraa täydy juurikaan rakentaa lisää, eivätkä joukkoliikenteen kustannukset nouse, kun linjaston laajuus pysyy samana.
 
Olisi kiinnostava nähdä, kuinka paljon tuohon tyytymättömyyten pystyisi vaikuttamaan, jos oikeata asukasvuorovaikutusta lisättäisi; kerrotaan lähtökohdat, mihin pyritään, ja sitten annetaan asukkaiden oikeasti vaikuttaa siihen, miten muutokset toteutetaan. Yksi vaihtoehto voisi myös olla, että tarjotaan uuden rakentamisen yhteydessä enemmän tiloja yhteisöllisille toimijoille, joita nykyisetkin asukkaat arvostavat.
 
ettäjaa sanoi:
Täällä tulee esille mielipide, että viheralueet, metsät, puistot jne. ovat tärkeitä kaupunkien asukkaille, sekä että umpikorttelit ja tiheä rakentaminen on ihmiselle paras elinympäristö ja myös, hintojen perusteella, halutuin elinympäristö.

Itse ajattelen, että nämä eivät sulje toisiaan pois. Mielestäni kantakaupunki on sen verran tiheästi asutettu, ettei sitä kannata yrittää tiivistää liikaa. Sen sijaan suuret osat muusta kaupungista ovat paljon harvemmin asutettuja; usein sen verran harvaan asutettuja, että asuntokantaa voi kasvattaa ja kaupunkirakennetta voi parantaa tuhoamatta viheralueita. Tässä on myös hyötynä ettei infraa täydy juurikaan rakentaa lisää, eivätkä joukkoliikenteen kustannukset nouse, kun linjaston laajuus pysyy samana.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sinun “ei tiivistetä liikaa” on minun “ei tiivistetä riittävästi.” Näillä kahdella näkökulma-alueella ei ole leikkauskohtaa jossa voitaisiin yhdistää molemmat. Joko rakennetaan liikaa tai liian vähän.

Minusta Helsinkiin tarvitaan nykyisen keskustan (tai kahden) verran lisää umpikorttelikaupunginosia nykyisen jatkoksi, niin se alkaisi olemaan arkista ja tavallista kaupunginosaa nykyisen ultrasuperluksuskaupunginosien sijaan. Keskustassakin pitää olla halpoja kaupunginosia. Yksi hyvä tapa tehdä näitä halpoja keskustakaupunginosia on tiivistää liikaa, jotta niihin hakeutuvat ihmiset jotka tykkäävät siitä ja väljyyttä rakastavat muuttavat muualle asuntojen hintoja nostamasta. Viheralueita voi mun puolesta jyrätä ja rakentaa täyteen. Pieni hyvä puisto on paikka jossa haluan viettää enemmän aikaa kuin suurella epäviihtyisällä lähiviheraluella, jossa ei ole edes kaljakuppiloita.

Mä haluan pois lähiöistä. Mä haluan asua keskustassa. Mä haluan, että mulla on varaa asua keskustassa. Minua ei kiinnosta lähiluonto ollenkaan, vaikka olen sen ympäröimä: kaikki halvat kaupunginosat ovat metsälähiöitä. Mua ottaa joka kerta päähän kun pitää pyöräillä useita ylimääräisiä kilometrejä lähiluonnon läpi, että pääsen täältä oikeaan kaupunkiin.

En ole näkökulmassani väärässä.
 
Viimeksi muokattu:
hylje sanoi:
Sinun “ei tiivistetä liikaa” on minun “ei tiivistetä riittävästi.” Näillä kahdella näkökulma-alueella ei ole leikkauskohtaa jossa voitaisiin yhdistää molemmat. Joko rakennetaan liikaa tai liian vähän.
Klikkaa laajentaaksesi...
En tiedä luitko, mitä sanoin viestissäni vai oletko oikeasti tuota mieltä. En sanonut, että keskusta on liian tiheästi asutettu: samanlainen tiheys voisi toimia muuallakin. Yritin esittää mielipiteen, että suurin osa kantakaupungista on nykyisellään lähellä mukavaa tiheyden rajaa. Ainoa tapa kasvattaa tiheyttä olisi rakentaa vähäisiin puistoihin tai vähäisille aukioille, tai purkaa nykyisiä rakennuksia ja korvata niitä pilvenpiirtäjillä. Ei olisi mielestäni huonompi idea laajentaa kantakaupungin tapaista rakentamista muualle, mutta mieluiten nykyisin rakennetuille alueille tai liikennealueille. Olen ymmärtänyt, että sinun näkemys on käytännössä sama kuin tuo kursivoitu pätkä. Ymmärsinkö oikein?
 
Kyllä, uutta umpikorttelikaupunkia olisi paras rakentaa nykyisten väljien kaupunginosien ja viheralueiden tilalle. Keskustan ympärillä on runsaasti vähällä käytöllä olevia viheralueita ja omakotitaloalueita. Mutta se ei ole yhteensopivaa sen kanssa, että näiden kaupunginosien olemassaoleva luonne ja filosofia säilyisi ennallaan, tai että viheralueiden määrä ei olennaisesti vähene.

Nykyisin näitä kahta suojelevaa periaatetta priorisoidaan paljon, joten tuloksena on pienimuotoista tiivistystä siellä täällä, ei umpikorttelikaupunginosia. Tiivistä kaupunkia voi syntyä lähinnä hylätyille satamakentille, jotka ovat kohta käytetty loppuun. Sitten meille kaupunkipulasta kärsiville helsinkiläisille jää ainoiksi vaihtoehdoiksi tulla tosi rikkaiksi jotta rahat riittävät vuokriin tai omistusasuntoihin Helsingin kalleimmilla alueilla, tai muuttaa muualle. Käytännössä ulkomaille.
 
Viimeksi muokattu:
Hylje, moni esikaupunkiasukas on valinnut asunpaikan juuri siksi että siellä on lähiluontoa, että voi lähteä kävelylle/pyöräretkelle puistometsään, että voi nauttia hellepäivinä puiden varjosta. Moni heistä ei kaipaa umpikorttelialueelle. Minulle riitti opiskeluajan viisi vuotta, onneksi kadun toisella puolella oli puisto, mutta pelkkä kävely pysäkiltä kaupan kautta kotiin oli välillä tympivää, kadun molemmin puolin oli vain julkisivuja.. Kun halusi luontoon, piti pyöräillä useiden korttelien ohi. Onneksi keskuspuisto valtavine mahdollisuuksineen oli lähellä. Oli helpotus lähteä harjoitteluun Tuusulaan, raikkaampaan ilmaan, luonnon tuoksuun.
Lapsuudenkoti oli Munkkivuoressa, nyt asun Lauttasaaressa, molemmissa on talojen välissä puita, nurmikenttää. Ulkoilualueet ovat lähellä, on puistometsää, on mahdollisuus istua kalliolla... Viihdyn ympäristössä jossa on vihreää. En kuitenkaan olisi muuttamassa omakotitaloon, en ehkä enää jaksaisi hoitaa lumitöitä talvella. Rivitaloa olen ajatellut usein, niitä löytyy sopuhinnalla jo kehyskunnista.
En kuitenkaan halua kovin pitkää työmatkaa, mutta eläköidyttyäni voisin muuttaa jonnekin kauemmas, paikkaan missä on kauppakeskus palveluineen.
Kuten näet, on monenlaisia mielipiteitä asuinpaikan suhteen, mitä haluaa ympäristöltä.
 
Hape sanoi:
Hylje, moni esikaupunkiasukas on valinnut asunpaikan juuri siksi että siellä on lähiluontoa, että voi lähteä kävelylle/pyöräretkelle puistometsään, että voi nauttia hellepäivinä puiden varjosta. Moni heistä ei kaipaa umpikorttelialueelle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mitä sitten? Miten se mun elämään vaikuttaa? Kuinka monta onnellista esikaupunkiasukasta tarvitaan, että Helsinkiin saadaan riittävästi umpikorttelikaupunkia kaikille jotka umpikorttelikaupungista tykkäävät? Fakta on se, että Helsingissä on liian vähän umpikorttelikeskustaa ja liikaa lähiöitä.
 
Viimeksi muokattu:
hylje sanoi:
Mitä sitten? Miten se mun elämään vaikuttaa? Kuinka monta onnellista esikaupunkiasukasta tarvitaan, että Helsinkiin saadaan riittävästi umpikorttelikaupunkia kaikille jotka umpikorttelikaupungista tykkäävät? Fakta on se, että Helsingissä on liian vähän umpikorttelikeskustaa ja liikaa lähiöitä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei se mitään keskustaa enää olisi jos tuolla kuvailemallasi umpikorttelityylillä lähtisi täyttämään tyhjät välit.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös