Helsingin kaupunkisuunnittelua

Kaupunki asetti tiistaina esille kaavaluonnoksen nimellä "Keski-Pasilan tornialueen länsiosa". Tässä linkki havainnekuvaan. Tornit ovat 25-30-kerroksisia, ja ne on sijoitettu kohtuullisen lähelle toisiaan. Suurin osa julkisesta tilasta on ainakin jonkin tornin pohjoispuolella eli päiväsaikaan varjossa. Kaavan kuvauksessa käytetään sanoja "korkea ja tiivis".

Lähdin selvittämään kyseisen alueen tiiveyttä. Kaavan selostuksesta löytyy luku tonttitehokkuudelle: 2,84. Vertailun vuoksi Lyyran (korkeus VIII-IX) tonttitehokkuus on 3,53 tai vaikkapa Kvarteret Victorian (korkeus VIII-IX), eli erään Jätkäsaaren erikseen kaavoitetun kerrostalokorttelin, on 3,50.

Tuo Pasilaan suunniteltu tornialue ei siis ole erityisen tiivis. Toisaalta tonttitehokkuuden ja kerroslukujen perusteella voisi sanoa, että suurempi osa maa-alasta jää julkiseen käyttöön. Valitettavasti koska suurin osa julkisesta tilasta on 20+ kerroksisten rakkennusten varjossa suurimman osan päivästä, on vaikea uskoa, että julkisesta tilasta tulee viihtyisä. Ehkä erityisen huvittava on seuraava lause kaavaselostuksen tiivistelmästä: "Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan se, että alueesta muodostuu korkealaatuinen ja vehreä länsiosa Keski-Pasilan tornialueelle painottaen jalankulkijan mittakaavaa". 30 kerrosta ei ole nähnytkään ihmisen mittakaavaa.

Milloinkohan Helsingissä ymmärretään, että tornitaloalueet:
- ovat epämukavampia kävelijöille
- eivät käytännössä tarjoa tiheämpää rakentamista
- ovat kalliita rakentaa suhteessa kerrosalaan
jne.
Keski-Pasila tuntuu olevan viimeinen menneen maailman kaupunkisuunnittelutrendejä noudatteleva suurempi projekti, mutta sitä enemmän se onkin rahanhukkaa.

Helsingin kaupunkisuunnittelun sitkeä ongelma on julkisen (tai yleensä avoimen) tilan määrän painoarvo. Sitä vaan pitää olla paljon ja vielä enemmän. Sillä ei ole väliä, että viihtyykö yhtään kukaan tässä tilassa. Tai että onko tilan käyttäjien mielessä lähinnä se että miksi pitää mennä tälläisen tarpeettoman sakkolenkin läpi että pääsee johonkin. Kunhan se tila on. Meillä on tilaa isossa maassa tai jotain.

Varjoisuus ei sinänsä ole ongelma, varjoisa avoin tila voi ihan hyvin olla suosittu ja viihtyisä paikka viettää aikaa ja tulla kauempaakin. Ongelma on erityisesti avoimen tilan määrä ja mittakaava. Jos sitä on paljon eikä sen laatuun oikein panosteta, tulos on parhaimmillaankin kädenlämpöistä. Oli se sitten varjoisa tai paahteinen.

Helsingissä on kuitenkin tornitaloalueita yhden käden sormilla laskettava määrä, niin en ymmärrä miten ne aiheuttavat vastustajissa niin voimakkaita tunteita. Ei niillä varjoisilla alueilla tornien juuressa tarvitse viettää aikaa jos ei halua, samoin kuin en itse viettäisi aikaa jollain paahteisella Kansalaistorilla. Ei noilla tornitaloalueilla edes ole juurikaan sellaisia palveluita, että niissä tarvitsisi käydä, samat ankeat ketjuliikkeet kuin muuallakin.

Ovathan tornitalot kalliita rakentaa suhteessa kerrosalaan, mutta miksi se Helsinkiä haittaisi, jos halukkaita rakennusliikkeitä kuitenkin löytyy riskin ottamaan?

Siitä olen kyllä erittäin samaa mieltä, että Helsingissä ei osata rakentaa mielenkiintoista julkista tilaa. Tai jos osattaisiin, siitä ei haluta maksaa, niinkuin kävi Töölönlahden puistolle.

hylje sanoi:

Helsingin kaupunkisuunnittelun sitkeä ongelma on julkisen (tai yleensä avoimen) tilan määrän painoarvo. Sitä vaan pitää olla paljon ja vielä enemmän. Sillä ei ole väliä, että viihtyykö yhtään kukaan tässä tilassa. Tai että onko tilan käyttäjien mielessä lähinnä se että miksi pitää mennä tälläisen tarpeettoman sakkolenkin läpi että pääsee johonkin. Kunhan se tila on. Meillä on tilaa isossa maassa tai jotain.

Varjoisuus ei sinänsä ole ongelma, varjoisa avoin tila voi ihan hyvin olla suosittu ja viihtyisä paikka viettää aikaa ja tulla kauempaakin. Ongelma on erityisesti avoimen tilan määrä ja mittakaava. Jos sitä on paljon eikä sen laatuun oikein panosteta, tulos on parhaimmillaankin kädenlämpöistä. Oli se sitten varjoisa tai paahteinen.

Klikkaa laajentaaksesi...

Yleisesti ottaen juuri näin. Harva viihtyisä pikkukatu on erityisen aurinkoinen. Keski-Pasilan tapauksessa mainitsin tämän siksi, että pilvenpiirtäjäalueelle ei selvästi ole tulossa pikkukatuja tms, ja suuret avoimet tilat ovat harvoin viihtyisiä, jos ne ovat erityisen varjoisia. Avoimilla tiloilla tarkoitan tässä esimerkiksi puistoja tai suurempia aukioita. Tietysti viihtyisä tila vaatii paljon muutakin, mutta tuosta voisi aloittaa.

S-Jkl sanoi:

Helsingissä on kuitenkin tornitaloalueita yhden käden sormilla laskettava määrä, niin en ymmärrä miten ne aiheuttavat vastustajissa niin voimakkaita tunteita. Ei niillä varjoisilla alueilla tornien juuressa tarvitse viettää aikaa jos ei halua, samoin kuin en itse viettäisi aikaa jollain paahteisella Kansalaistorilla. Ei noilla tornitaloalueilla edes ole juurikaan sellaisia palveluita, että niissä tarvitsisi käydä, samat ankeat ketjuliikkeet kuin muuallakin.

Ovathan tornitalot kalliita rakentaa suhteessa kerrosalaan, mutta miksi se Helsinkiä haittaisi, jos halukkaita rakennusliikkeitä kuitenkin löytyy riskin ottamaan?

Klikkaa laajentaaksesi...

Se ei haittaa minua yhtään, jos rakennuskustannukset ovat korkeat ja rakennusliike suostuu maksamaan ne. Kustannusten lisäksi pilvenpiirtäjissä sattuu vain olemaan muitakin ongelmia. Yksi on että rakentamisen päästöt ovat merkittävästi korkeammat suurimmaksi osaksi itsestään selvistä syistä.

Toinen on tuo tonttitehokkuus, jonka mainitsin aiemmin. Tuolla alueella on potentiaalia tehokkaammalle rakentamiselle huonontamatta kaupunkitilan laatua. Tehoton kaavoitus keskeisellä paikalla tarkoittaa tehokkaampaa kaavoitusta huonommalla sijainnilla tai kaupungin laajentamista kauemmaksi. Näillä on yhteiskunnallisia kustannuksia, jotka näkyvät kaupungin budjetissa. Käyttäjä hylje sanoi eilen näin toisessa ketjussa:

hylje sanoi:

Autovyöhykkeen joukkoliikenne on olemassa siksi, että autovyöhykkeen asukkaat tarvitsevat sitä. He saavat mun puolesta maksaa koko laskun omista elämäntapavalinnoistaan. Ei ne autoilevat omakotiasujat maksa mulle tukea siihen että mulla olis varaa asua kävelykeskustassa, miksi siis mun pitäis maksaa autoileville omakotiasujilleen tukea niiden joukkoliikenteen järjestämiseen?

Klikkaa laajentaaksesi...

Olen täysin samaa mieltä kaupunkirakenteen osalta. Jos joku haluaa asua tietynlaisella alueella, siitä vaan kunhan maksaa kustannukset. Jos joku siis asuu omakotialueella kaukana keskustasta, mutta haluaa kulkea keskustaan niin minun puolestani hän voisi maksaa autoteiden viemästä tilasta, ääni- ja ilmansaasteista jotka huonontavat kansanterveyttä jne.

Tämän takia jokaisen alueen kaupunkisuunnittelulla on vaikutus kaikkiin. En sano, että kaikkien pitää asua sellaisella alueella josta minä pidän tai ettei kaupunkirakenteessa voi olla vaihtelua. Sanon vain, että nämä vaikutukset pitäisi huomioida, ja kaupunkia pitäisi rakentaa sitin, että huomioidaan tasaisesti eri ihmiset sekä ilmasto ja luonto.

S-Jkl sanoi:

Tai jos osattaisiin, siitä ei haluta maksaa, niinkuin kävi Töölönlahden puistolle.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ei osata, jonka ansiosta sitä kaavoitetaan aivan liikaa. Jolloin rahat ei riitä tekemään sitä kunnolla. Puolet Helsingin puistoista ja aukioista joutaa samantien leikkuriin ja tonttimaaksi, jotta jäljellejääviin voidaan panostaa enemmän. Toistetaan kunnes alkaa laatu kumpuamaan pinnalle asti.

hylje sanoi:

Ei osata, jonka ansiosta sitä kaavoitetaan aivan liikaa. Jolloin rahat ei riitä tekemään sitä kunnolla. Puolet Helsingin puistoista ja aukioista joutaa samantien leikkuriin ja tonttimaaksi, jotta jäljellejääviin voidaan panostaa enemmän. Toistetaan kunnes alkaa laatu kumpuamaan pinnalle asti.

Klikkaa laajentaaksesi...

No en nyt tiedä onko sitä liikaa, kun kesäisin kaikki puistot ovat jo nykyisellään ihan tukossa ihmisistä. Itse en ainakaan haluaisi sellaista Helsinkiä, jossa vihreää ei näy missään.

Tai luettele muutamia paikkoja jotka laittaisit leikkuriin, voihan se olla että minulla mieli muuttuu.

^Ja hyvä muistaa että metsä myös tärkeää, jollei ihmisille myös luonnolle... Niityt myös

Puistoissa myös se ongelma että niihin ei myöskään budjetoida rahaa huoltoon rakentamisen jälkeen, ne pyörii käsittääkseni aika mitättömillä budjeteilla....

S-Jkl sanoi:

No en nyt tiedä onko sitä liikaa, kun kesäisin kaikki puistot ovat jo nykyisellään ihan tukossa ihmisistä. Itse en ainakaan haluaisi sellaista Helsinkiä, jossa vihreää ei näy missään.

Tai luettele muutamia paikkoja jotka laittaisit leikkuriin, voihan se olla että minulla mieli muuttuu.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ei täällä Kontulan ja Kivikon puistoissa näy juuri ketään, ei edes täydellisillä kesäkeleillä. Pari lenkkeilijää ja koiranulkoiluttajaa poluilla. Laajat nurtsit tyhjillään. Kivikon frisbiigolfkentällä on joskus pelaajia. Täydellistä tilanhukkaa. Ihan Helsingissä ollaan.

salama sanoi:

^Ja hyvä muistaa että metsä myös tärkeää, jollei ihmisille myös luonnolle... Niityt myös

Puistoissa myös se ongelma että niihin ei myöskään budjetoida rahaa huoltoon rakentamisen jälkeen, ne pyörii käsittääkseni aika mitättömillä budjeteilla....

Klikkaa laajentaaksesi...

Budjetit puistoa kohti voi tuplata kun puistojen määrä puolitetaan. (Tai sama pinta-alalla.)

salama sanoi:

^Ja hyvä muistaa että metsä myös tärkeää, jollei ihmisille myös luonnolle... Niityt myös

Klikkaa laajentaaksesi...

Voisiko ajatella, että jos ihminen haluaa asua metsässä ja käyskennellä niityillä, niin silloin maan pääkaupunki ei ehkä ole se paikka, josta kotia lähdetään hakemaan?

339-DF sanoi:

Voisiko ajatella, että jos ihminen haluaa asua metsässä ja käyskennellä niityillä, niin silloin maan pääkaupunki ei ehkä ole se paikka, josta kotia lähdetään hakemaan?

Klikkaa laajentaaksesi...

Ulkoilualueet lähellä asutusta kuitenkin varmasti houkuttelevat ihmisiä sinne pääkaupunkiinkin asumaan, ja lisäävät ihmisten liikkumista ja terveyttä. Moni joutuu vaikka töiden takia PK-seudulla asumaan mutta ei Kalasataman tai Jätkäsaaren kaltaiset harmaat betonierämaat ole millään tavalla viihtyisiä monista. Kai siellä pääkaupungissa olisi kuitenkin hyvä ihmisten myös viihtyä… No, itse en viihtynyt ja lähdin pois, mutta kaikille se ei ole niin helppoa.

hylje sanoi:

Ei täällä Kontulan ja Kivikon puistoissa näy juuri ketään, ei edes täydellisillä kesäkeleillä. Pari lenkkeilijää ja koiranulkoiluttajaa poluilla. Laajat nurtsit tyhjillään. Kivikon frisbiigolfkentällä on joskus pelaajia. Täydellistä tilanhukkaa. Ihan Helsingissä ollaan.

Budjetit puistoa kohti voi tuplata kun puistojen määrä puolitetaan. (Tai sama pinta-alalla.)

Klikkaa laajentaaksesi...

Jaa, Vuosaaressa tuntui että kaikki puistot, uimarannat ja luontopolut oli epäviihtyisän täynnä ihmisiä kesäisin. Riippuu näköjään alueesta.

S-Jkl sanoi:

Moni joutuu vaikka töiden takia PK-seudulla asumaan mutta ei Kalasataman tai Jätkäsaaren kaltaiset harmaat betonierämaat ole millään tavalla viihtyisiä monista.

Klikkaa laajentaaksesi...

On varsin totta, että pääkaupunkiseudulla (ja kaupungeissa ylipäätään) asuu paljon suomalaisia, jotka ovat töiden, opintojen tms. takia puolipakotettuja asumaan niissä, ja jotka ennemmin viihtyisivät maaseutumaisessa ympäristössä tai pikkukaupungeissa. Demokratiassa heidän painoarvonsa on ihan yhtä suuri kuin muiden ja Helsingin metropolialueesta ei siksi tehdä yhtä kaupunkimaista kuin kilpailevista metropoleista.

339-DF sanoi:

Voisiko ajatella, että jos ihminen haluaa asua metsässä ja käyskennellä niityillä, niin silloin maan pääkaupunki ei ehkä ole se paikka, josta kotia lähdetään hakemaan?

Klikkaa laajentaaksesi...

Mitä helevettiä, tää pitäjähän on täynnä metsää ja keskusta pääsee tunnissa junalla ja bussilla kansallispuistoon jos haluaa

Ja hassuja ajatuksia teillä, ei ihme että maailmaa menee päin helevettiä.

S-Jkl sanoi:

Ulkoilualueet lähellä asutusta kuitenkin varmasti houkuttelevat ihmisiä sinne pääkaupunkiinkin asumaan, ja lisäävät ihmisten liikkumista ja terveyttä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Eikä houkuta, kun ovat autioita. Jopa Keskuspuiston kävijämäärät ovat hämmentävän pieniä ollakseen asutuksen ympäröimä Helsingin viihtyisyyden kruununjalokivi.

Samalla tässäkin langassa parjatut Kalasatamat ovat niin suosittuja ja kalliita paikkoja elää, että moni voi vain unelmoida muuttavansa sinne. Helsinki tarvitsee 20 uutta Kalasatamaa, ei yhtäkään ulkoilualueilla kyllästettyä lähiötä.

hylje sanoi:

Eikä houkuta, kun ovat autioita. Jopa Keskuspuiston kävijämäärät ovat hämmentävän pieniä ollakseen asutuksen ympäröimä Helsingin viihtyisyyden kruununjalokivi.

Samalla tässäkin langassa parjatut Kalasatamat ovat niin suosittuja ja kalliita paikkoja elää, että moni voi vain unelmoida muuttavansa sinne. Helsinki tarvitsee 20 uutta Kalasatamaa, ei yhtäkään ulkoilualueilla kyllästettyä lähiötä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Itseä on välillä Keskuspuistossa häirinnyt nimenomaan väenpaljous ja jopa kaoottisuus kulkuväylillä. Joskus jopaa metsäpoluilla tulee jatkuvasti joku vastaan. Samoin esimerkiksi Uutela Vuosaaressa on välillä hurjan täynnä väkeä. Ei luonnon kuulukaan olla aivan täyteen pakattu väkeä, sillä ei se kestä sellaista.

EVhki sanoi:

Ei luonnon kuulukaan olla aivan täyteen pakattu väkeä, sillä ei se kestä sellaista.

Klikkaa laajentaaksesi...

Jos ihminen ei käy luonnossa, hän ei voi nauttia luonnossa käymisen hyödyistä. Miksi asunnon lähellä pitää olla tälläisiä paikkoja, joissa ei ole tarkoituskaan käydä?