R.Silfverberg sanoi:
Pitkät asuntolainat ovat narulla työntämistä, harvat ymmärtävät mitä riskejä niihin liittyy, jos perhe hajoaa, toinen puolisoista joutuu työttömäksi tai sairastuu tms. Yli 35-vuotiaankin kannataa harkita, ottaako lainaa 20 seuraavaksi vuodeksi...
Siksi olisi parempi että asuttaisiin, kuten ennenkin on tehty, ainakin jonkin aikaa halvemmalla, ei-toivotussa asunnossa, ja ostettaisiin se unelmakämppä vasta kun riittävästi nappuloita säästössä...
Olen kyllä pitkien lainojen kannalla. Niitä vaan ei voinut ottaa 1970-luvulla, kun korot olivat suuremmat kuin kuukausipalkka. Olen maksanut 15 % asuntolainakorkoja.
Pitkä asuntolaina on minusta ainoastaan reilu peli. Vanhalla tavalla homma hoitui niin, että saatiin laina muutamaksi vuodeksi, ja kun se oli maksettu, ostettiin isompi asunto ja otettiin uusi laina. Lainaa oli siis silloinkin 20 vuotta, mutta asunto oli aina liian pieni, ja suureen päästiin vasta sitten, kun sitä ei enää tarvittu. Pitkän lainan kanssa voi tehdä toisin päin. Siis asua isossa asunnossa silloin kun sitä lapsien kanssa tarvitaan ja vaihtaa sitten pienempään ja maksaa osan lainasta pois, kun ei isoa asuntoa enää tarvi.
R.Silfverberg sanoi:
Helsingin seudulla ja koko Suomessa väljä ja matala pientalovaltainen rakentaminen tuntuu olevan normi, johon pyritään, ja se taas natsaa huonosti muunlaisen joukkoliikenteen järjestämisen kanssa kuin busseilla tapahtuvan.
Minusta näin tapahtuu vain siksi, ettei rakennusbusinesta kiinnosta tehdä sellaista asumista jota halutaan, vaan sitä, millä tienaa parhaiten. Parhaiten tienaa edelleen metsään rakennetulla kerrostalotuotannolla. Rakennusliikkeet toteuttavat sitä, yksityiset rakentavat omakotipeltoa. Sitä välimuotoa ei synny, koska tiivismatalaa on vaikea tuottaa hartiapankkimenetelmällä (ainakin Suomessa), vaikka monille se olisi ihanne.
Tiivismatalassa maankäytön tehokkuus on parempi kuin esim. nykyisissä metrolähiöissä, silti siellä tarjotaan yksityisyyttä ja omaa valtaa asumisessa sekä omaa pihaa kuten omakotipellossakin. Mutta kuitenkin palvelut ja joukkoliikenne toimivat - joskaan ei raskas raideliikenne, kuten se ei toimi pk-seudulla nytkään, vaan toimii liityntäliikenne.
R.Silfverberg sanoi:
Onneksi radanvarsitaajamat ovat osoittautuneet raideliikenteen perusolemuksesta huolimatta toimivaksi ja arvosteruksi ratkaisuksi, ja siksi on allekirjoittaneen, joka on asunut n puolet elämästään sellaisissa, joskus vaikea tajuta että miksi, kun radan nimi vaihtuu teknisistä syistä rautatiestä "metroksi" liitetään aina negatiivinen etumerkki alueen arvostuksen suhteen?
Hyvä kysymys, johon on kyllä vastauksiakin. Tilastot osoittavat, että huono-osaisuus ja asuntojen hintojen heikko kehitys (itse asiassa kehittymättömyys) sijaitsevat metron ja pääradan varressa.
En kuitenkaan väitä, että se johtuu siitä, että idässä radan nimi on metro tai pääradalla lähijunaliikenteen nimi on "metromainen". Vaan huonot puolet johtuvat siitä, mitä näihin paikkoihin on rakennettu. Siellä, minne tehdään sosiaalista asuntotuotantoa, toteutuu huono-osaisuus ja asuntojen heikko arvon kehitys. Siellähän ei ansaita, eikä sieltä kukaan osta asuntoja.
Tietenkin saatavilla oleva joukkoliikenne vaikuttaa siihen, että kaupunki sijoittaa itse kustantamaansa asuntokantaa kalliin joukkoliikenneväylän varteen, jotta sillä olisi käyttäjiä. Sosiaalista asuntotuotantoa on myös helppo rakentaa tiiviisti sinne minne rakentaja haluaa, koska asukkaat eivät valitse asuinpaikkaansa.
Raskaan raideliikenteen edellyttämällä asumistiheydellä suostutaan ja halutaan asua vain hyvin lähellä keskustaa, koska tiiviys hyväksytään jotta saadaan lyhyt etäisyys keskustasta. Ne, joilla on varaa keskustan hintatasoon, ostavat etäältä tilaa, eivät pieniä kerrostaloasuntoja.
Metrolla ja junaradalla on myös yksi tärkeä ero. Junarata, jolla on paikallisliikenteen lisäksi kauko- ja tavaraliikennettä, ei edellytä pelkällä henkilöliikenteellä kustannettavan metron matkustajamäärää ja siten maankäytön tehokkuutta. Siitä tulee ero maankäytön luonteelle esim. Rantaradan ja metron välillä. Siis muuttuu muutakin kuin vain radan nimi.
Antero