Helsingin linjanumerointi Espoon ja Vantaan liittämisen jälkeen

Entäs jos tulisikin linjanumeron eteen kirjain eikä numero.
Esim espoon nykyinen linja 31 olisi yksinkertaisesti e31, tai m31 (m=Matinkylä).

e- tai v-kirjainten käyttö linjanumeroiden edessä on muutenkin turhanpäiväistä, jos kuntaliitos toteutuu.
 
Entäs jos tulisikin linjanumeron eteen kirjain eikä numero.
Esim espoon nykyinen linja 31 olisi yksinkertaisesti e31, tai m31 (m=Matinkylä).
Muuten ihan hyvä ja elegantti ratkaisu. Mutta joillekin linjoille tulisi sitten kirjaimia sekä alkuun että loppuun. Esimerkiksi E87KA ja H93AV.

Minä itse asiassa kehittelin jossakin vaiheessa omaksi huvikseni pääkaupunkiseudun linjanumeroiden yhtenäistämistä. Täytyypä katsoa löytyisikö sitä listaa vielä jostakin. Perusideana minulla oli että Espoon ja Vantaan sisäiset linjat numeroidaan seutulinjojen sekaan, enimmäkseen omille kymmenluvuilleen. Esimerkiksi suurin osa Vantaan sisäisistä linjoista voitaisiin uudelleennumeroida yksinkertaisesti lisäämällä 0 ensimmäisen ja toisen numeron väliin. Siis v60-v69 olisivatkin 600-609, v70-v77 -> 700-707, v83-v88 -> 803-808.
 
Tarkoituksellisesti jätän tässä käsittelemättä mahdollisen kuntaliitoksen.

Yleisen seutuyhteistyön perusteella ehdottaisin nimimerkki kivisuon ehdotusta mukaillen, että voitaisiinko ajatella pelkästään linjan päätepisteen (keskuksesta poispäin) perusteella esim. seuraavaa: Helsingille 0-99, Espoolle/Kirkkonummen suuntaan 100-399, Vantaalle/Keravan suuntaan 400-499 ja 600-799, poikittaislinjoille 500-599 sekä ns. sekalinjoille (ei selkeästi säteittäinen eikä poikittaislinja) 800-899 ja seutuyölinjoille tms. poikkeuslinjoille 900-999? Varsinaisen numeron jälkeen voidaan toki käyttää kirjaimiakin jos ne selventävät reittipoikkeamaa.

Helsingin sisäiset linjanumeroinnit selvinnevät entisten postinumerosäännösten puitteissa, mutta muissa YTV-kunnissa tulee haasteita. Esim. nykyiset v56 ja v62 pitäisi muuttaa oikeiksi poikittaislinjoiksi. Vantaallahan on jo hiljattain koettu suurehko linjastomuutos ja sen myötä moni joukkoliikenteen käyttäjä on joutunut opettelemaan "uudet" reitit. Joka tapauksessa linjanumeroiden selkeä jaottelu tulee jatkossa entistä tärkeämmäksi.

Jollei nykyisissä linjakilpilaitteissa olisi niin paljon laatuongelmia, tekisi mieli ehdottaa kaksinumeroisillekin linjoille etunollaa.
 
Viimeksi muokattu:
Mielestäni linjanumeroinnin päällekkäisyyksien poistamisen yhteydessä kannattasi yhtenäistää numerointi ja lisätä linjanumeroiden informaatiosisältöä. Nykyjärjestelmässä on kaupunkien sisäisten linjojen numeroinnin päällekäisyyksien lisäksi muitakin ongelmia, jotka tulisi samalla korjata: Vantaan ja Espoon sisäisten linjojen numerot eivät sisällä juuri mitään informaatiota. Kirjainsekamelskasta on päästävä eroon, eli samaa asiaa merkitsemään tulee käyttää johdonmukaisesti yhtä kirjainta. Helsingin postinumeroihin perustuva linjanumerointikaan ei ole täydellinen, kun postinumerot eivät vastaa seutulinjojen ulosmenoteihin perustuvaa numerointia. Esimerkiksi 68 ja 68X lähtevät 700-sarjan suuntaan, kun taas 70V ja 72 600-sarjan kanssa Tuusulanväylälle - 10- ja 100-sarjan erosta nyt puhumattakaan. Postinumeroihin perustuva järjestelmä ei myöskään toimi liitosalueella. Vuodenvaihteessa Helsinkiin liitetyllä aloittavat linjat 91 ja 93 useine kirjainvariaatioineen. 00910 on Puotilan postinumero ja muutama vuosi sitten linja 91 palvelikin juuri Puotilaa. Metron liityntälinjastomuutoksen myötä Puotilassa kulkee nykyisi 97V (00970 on Mellunmäen postinumero). Samaan aikaan liitosalueella aloittavan 91:n kanssa aloittaa Puotilassa Jouko-kaupunginosalinja J91, loogisesti J97 taas kulkee Vuosaaressa. Kyllä HKL pystyy yksinkin sekoittamaan linjanumerot.

Ja sitten se ratkaisuehdotus, joka muistuttaa Resiinan aiempana ideoimaa:

Bussiliikenne käyttää vain kolminumeroisia linjatunnuksia ja mahdollista kirjainta mikäli suinkin mahdollista.

Ensimmäinen numero määräytyy nykyisten seutulinjojen satasarjojen tapaan:
1XX - Länsiväylän suunta
2XX - Turunväylän suunta
3XX - Vihdintien suunta
4XX - Hämeenlinnanväylän suunta
5XX - poikittaisliikenne
6XX - Tuusulanväylän suunta
7XX - Lahdentien suunta
8XX - Porvoon moottoritien suunta (jäänee ensialkuun tyhjäksi)
9XX - Itäväylän suunta

Toinen numero kuvaa linjan etäisyyttä Helsingin keskustasta, yksinkertaisimmillaan raskaan raideliikenteen asemaa tai moottoritieliittymää.

esimerkiksi Itäväylän suunnassa:
90X - nykyinen linja 16
91XL - Herttoniemen liityntälinjat
92XL - Itäkeskuksen liityntälinjat
93XL - Vuosaaren liityntälinjat
94XL - Kontulan liityntälinjat
95XL - mahdollisen "Sipoon metron" ensimmäisen liityntäterminaalin liityntälinjat

Viimeinen numero yksilöi linjan, mutta niitäkään ei ole järkevää antaa juoksevasti vaan maantieteellisesti:

0 - laatulinja, esim Jokeri, Tiedelinja, Lentokenttälinja
1-4 - radan tai valtatien Helsingistä katsoen vasenta puolta palvelevat linjat
5 - linja, joka palvelee radan tai valtatien molempia puolia tai liityntäliikenneheiluri
6-9 - radan tai valtatien helsingistä katsoen oikeaa puolta palvelevat linjat

Poikittaislinjoilla viimeinen numero on pitkillä linjoilla 0 tai 5, lyhyemmillä reitin päässä olevan sektorin tunnus. Esimerkiksi h58->509, h57->517, 516->510, 550->520, h79 -> 529, h54 -> 535.

Kirjaimista tarvitaan ainakin:
A - pidennetty
B - lyhennetty
L - liityntä
N - Yö
P - puolenvaihto - kulkee eri puolelta Töölönlahtea kuin muut saman sarjan linjat. Nykyisistä esimerkiksi 69 ja 70T.
X - pika

Olisiko tämmöisestä tulevaisuuden ratkaisuksi?
 
Kirjoittaja Joonan ehdotuksessa L-liityntälinjat oletettavasti vaihtavat kirjaimensa N-kirjaimeen metron ollessa pois käytöstä? Linjan yksilöintinumeroita lienee turha määrittää tarkasti, sillä yhdellä alueella voi olla järkevää olla useita liityntäheilureita. Heilureita voi vaatia esimerkiksi ahdas semanympäristö. Tällä perusteella ehdotan koko 0--9-sarjan käyttöä joustavasti. Kirjoittaja Joonan näihin lukuihin sijoittama informaatio voidaan silti yleensä säilyttää niin, että pienimmät painottuvat keskipisteestä katsoen vasemmalle ja suuremmat puolestaan oikealle.

Jos ruvetaan koodaamaan tietoa linjatunnuksiin, miksei samantien kasvateta järjestelmää kattamaan esimerkiksi koko Suomi tai vaikka koko maailma? Linjatunnukset luonnollisesti pitenevät, mutta samalla tarve pitkille määränpääteksteille vähenee. Toisaalta alueellisilta linjoilta voidaan jättää aluemerkinnät pois, jolloin päästään taas lyhyempiin tunnuksiin. Otan itse mallia Internetissä käytössä olevasta DNS-järjestelmästä.

Tunnukset olisivat mallia

fi:ytv:po:20 (Jokeri 550), myös fi:ytv:jokeri
fi:hkl:po:0:9 (58)
fi:hkl:po:0:9:lyh (58 B)
fi:hkl:5:0:9 (58)
fi:hkl:po:itäkeskus:munkkiniemi (58)

Ensimmäinen sarake määrittelee maan. Toinen määrittelee maassa olevan tilaajaorganisaation. Jokainen sarake näiden jälkeen on tilaajaorganisaation mielivaltaisesti määriteltävissä, jokainen sarake on teknisesti merkkijono joka päättyy rivinlopetukseen tai kaksoispisteeseen. Yksi linja voi olla määriteltynä usean nimen alle, kuten brändätyt linjat tai määränpäiden mukaan.

Mitäkö etua tästä sitten on? Tietojärjestelmät voivat hyödyntää tätä odotettavan muotoista tietuetta geneerisesti eli tilaajariippumattomasti. Reittioppaan tapaiset aikataulu- ja reittijärjestelmät toimisivat lähes automaattisesti kaikille samaa linjakoodia hyödyntäville tilaajille paikasta riippumatta, vaikka esimerkiksi karttatiedot voisivat olla puutteellisia Portugalin osalta.

Mielivaltaisuus mahdollistaa myös laajentamisen tarpeen mukaan ilman numerokoodien sekoittamista. Haittapuolena on tietysti kasvanut pituus, koska välimerkeillä on merkitystä. Yleensä tulee ainakin kaksi merkkiä lisää mikäli nykyiset numerokoodaukset säilytetään. Tilaajaorganisaation osa voidaan lukea esimerkiksi liikennöitsijälätkästä pysäkillä ja kalustossa. Maa on paras tuntea jo ennestään. Tällöin bussin otsassa ja pysäkkilätkässä lukisi esim. 5:9:0 (5 merkkiä).

Mielivaltaisuus ja mahdollisuus antaa samalle linjalle useita nimiä antaa myös vapauden uudistaa nimeämistä lennossa ja osissa, esimerkiksi määränpääsarjoiksi (fi:ytv:tikkurila:mellunmäki, fi:ytv:tikkurila:hakunila:mellunmäki, .. eli nykyinen v62) numeroiden rinnalle.

Tärkein osa järjestelmää on tiedon saatavuus tietoverkosta. Tilaajaorganisaatio tulee julkaista standardinmukainen hakemisto internet-osoitteessa api.TILAAJA.MAATUNNUS, jolla kuka tahansa voi hakea tietoa tämän tilaamista linjoista. Tilaajan tulee julkaista seuraavat osoitetiedot hakemiston juuressaan: linjat ja pysäkit.

Linjasta fi:hkl:5:0:9 pitää ensin tietää linjahakemiston osoite, jonka löytää internet-osoitteesta api.hkl.fi. Linjahakemisto löytyy esimerkiksi osoitteesta api.hkl.fi/linjat/. Täältä tulisi sitten löytää tietue (osoitteesta api.hkl.fi/linjat/5/0/9/), josta saa tietää vähintään liikennöitsijän kaanonisen (ainutlaatuisen) tunnisteen linjalle, linjan alku- ja päätepisteet (pysäkkitietueet), pysäkkilistauksen (listaus pysäkkitietueita järjestyksessä linjan molempiin suuntiin) joissa jokaisessa arvioidut matka-ajat edelliseltä pysäkiltä eri ajankohtina (vähintään tämänhetkinen) ja mahdollisesti muita linjaan liittyviä tietoja lähtien vaihtoehtoisista linjatunnuksista.

Pysäkkitietueet kertovat ainakin maantieteellisen sijaintinsa (korkeus- ja leveyspiiri).

Tämäntapainen järjestelmä olisi mielenkiintoista määrittää tarkemminkin.
 
Tuusulan puolella, tosin kyseiset pysäkit lasketaan keravan pysäkeiksi.
Aivan, koska jos mentäisiin ohjesäännön mukaan, niin 738(B) olisi edelleen U-linja. ;)

Ja mitä tulee tuohon linjanumerointiin, niin kyllä minäkin toivoisin, ettei tulevaisuudessa YTV-tariffialueella enää tarvitsisi käyttää samoja linjanumeroita jopa kolmeen kertaan. Tässä viestiketjussa on tullut hyviä ehdotuksia - toivotaan että joku näistä vielä joskus tulee käyttöön.
 
Vs: HSL:n alueen laajeneminen kehyskuntiin

Toinen käyttäjäystävällinen asia, jota olen ajanut jo monta kymmentä, vuotta on linjanumerointijärjestelmän yhtenäistäminen koko em. aluella 1-999.

Tämä on kyllä aika sekava juttu, kun kaksinumeroiset linjatkaan eivät välttämättä edes ole kunnan sisäisiä, ja sitten käy niin, että jossain kunnassa onkin kaksi samannumeroista linjaa, toinen vaikkapa aidosti Vantaan sisäinen 52, Korso-Myyrmäki, ja toinen muka-Espoon-sisäinen, mutta koukkaakin Vantaan puolelle, 52, Hämeenvaara-Westendinasema.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: HSL:n alueen laajeneminen kehyskuntiin

Tämä on kyllä aika sekava juttu, kun kaksinumeroiset linjatkaan eivät välttämättä edes ole kunnan sisäisiä, ja sitten käy niin, että jossain kunnassa onkin kaksi samannumeroista linjaa, toinen vaikkapa aidosti Vantaan sisäinen 52, Korso-Myyrmäki, ja toinen muka-Espoon-sisäinen, mutta koukkaakin Vantaan puolelle, 52, Hämeenvaara-Westendinasema.
Espoon 52 ei koukkaa vaan päättyy Vantaan puolelle. ;)

Mutta on noita koukkaaviakin linjoja kuten Vantaan sisäinen linja 53, joka käy Helsingin puolella. Ja sitten on niitä linjoja, jotka sekä koukkaavat että päättyvät "vieraan" kunnan alueelle kuten Vantaan 56 ja 61. ...Loogista? :D

Vapaita linjanumeroita olisi HSL-alueella yllin kyllin, jotta kaikille linjoille saataisiin oma linjanumero välillä 1-999. Ja ehkä noista poikkeavuuksista eli kirjaintunnuksista linjanumeron perässä voisi päästä eroon. Tässäpä yksi esimerkki eli linja 613:
613 (ilman kirjainta) 15 lähtöä/pvä
613K 21 lähtöä/pvä
613N 20 lähtöä/pvä
Perusversiolla siis vähiten lähtöjä noista kolmesta...;)
 
Vs: HSL:n alueen laajeneminen kehyskuntiin

Espoon 52 ei koukkaa vaan päättyy Vantaan puolelle. ;)

Mutta on noita koukkaaviakin linjoja kuten Vantaan sisäinen linja 53, joka käy Helsingin puolella. Ja sitten on niitä linjoja, jotka sekä koukkaavat että päättyvät "vieraan" kunnan alueelle kuten Vantaan 56 ja 61. ...Loogista? :D

Vapaita linjanumeroita olisi HSL-alueella yllin kyllin, jotta kaikille linjoille saataisiin oma linjanumero välillä 1-999. Ja ehkä noista poikkeavuuksista eli kirjaintunnuksista linjanumeron perässä voisi päästä eroon. Tässäpä yksi esimerkki eli linja 613:
613 (ilman kirjainta) 15 lähtöä/pvä
613K 21 lähtöä/pvä
613N 20 lähtöä/pvä
Perusversiolla siis vähiten lähtöjä noista kolmesta...;)

Tai h55/K, 24 lähtöä ilman K-tunnusta, ja 48 K-tunnuksella Miksei 55K = 55 ja 55 = 55N ? Sama juttu toistuu myös linjalla 231/K 8 lähtöä ilman K - tunnusta ja 37 lähtöä K- tunnuksella :D miksei suoraan 231 aja aina K-reittiä tai sitten 231 = 231V.. No kai ne päättäjät tietää
 
Vs: HSL:n alueen laajeneminen kehyskuntiin

Tai h55/K, 24 lähtöä ilman K-tunnusta, ja 48 K-tunnuksella Miksei 55K = 55 ja 55 = 55N ? Sama juttu toistuu myös linjalla 231/K 8 lähtöä ilman K - tunnusta ja 37 lähtöä K- tunnuksella :D miksei suoraan 231 aja aina K-reittiä tai sitten 231 = 231V.. No kai ne päättäjät tietää
Tietääkseni K tarkoittaa kiertolinjaa ja N hiljaisen ajan, yleisesti yön ja/tai illan lähtöjä. Molemmat sopivat 55:den tapauksessa, mutta:
a) miksi sekoitettaisiin ihmisiä kun normaali 55 on mennyt niin pitkään samaa reittiä
b) K-tunnus sopii Kumpulan Kampuksen Kautta Kiertävään linjaan oivasti, eikä ole mitenkään kielletty että K-vuoroja ei saisi olla enemmän, vuorojen määrällä ei niinkään ole merkitystä vaan tunnusten tarkoituksilla.
 
Vs: HSL:n alueen laajeneminen kehyskuntiin

Ja sitten on niitä linjoja, jotka sekä koukkaavat että päättyvät "vieraan" kunnan alueelle kuten Vantaan 56 ja 61. ...Loogista? :D
Itse itseäni lainaten: linja 61 ei tietenkään enää aja Helsingin puolelle vaan 62. Muistihäiriö...?
 
Takaisin
Ylös