Hei! Koko 51 vuotiaan elämäni täällä pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla asuneena ja joukkolikkennettä jo ihan pienestä seuranneena
sittemmin työkseni m.m joukkoliikennsuunitelijana toimineena, tosin välillä toisen liikennemuodon parissa tehnyt töitä, mutta nykyään liikennöitisjänä toimivana, haluaisin muistuttaa mitä tuossa HSL:n kehitystä koskeneessa viestiketjussa toin jo esille.
Linjanumerointi uusittiin 1.1.1966 Helsingissä postinumeroperustaiseksi. Tarkoitus oli että tätä voitaisiin käyttää laajemmin. Näin ei käynyt, ja YTV:ssä ilmeisesti oletettiin 30 v myöhemmin että tarkoitus oli että jokaisessa kunnassa olisi sisäiset linjat numeroitu 1-99. Tämä on johtanut sekä liikennekäyttäjien että joukkoliikenteen houkutteluvuuden ja imagon kannalta ikävään tilanteesen. Kun olen sekä työkseni että ilokseni tutustunut (ja täällä toismistolla on arkisotmetreittäin tavaraa) satojen muiden kaupunkien joukkoliikennejärjestelmiin voin todeta että käytännössä missään suuremmasa metropolissa ei ole vastaava että alueen linjoilla on samat numerot, paitsi Pietarissa jossa trollikoilla, busseilla ja ratikoilla on päällekkäiset, mutta ne käsitetäänkin siellä eri liikenemuodoiksi. New Yorkissa löytyy päällekkäisyyttä, mutta siellä on etukirjain käytöösä pysäkeillä, linjakylteissä ym, esim. M4 (Manhattan 4&5th Ave), Q1, Queensissä, jne, ja alueiden rajat ylittävillä linjoilla X. Eli ei mitään erityisemmin kadehdittavaa tai kopioitavaa. HSL:n puolesta on minulle todettu että Mannheimissa, Saksassa on päälekkäistä numerointia, mutta se ei ole mikään puolustus huonolle järjestelmälle!
Toiseksi pitäisi jo tunnustaa se tosiasia että koko Uudenmaan lääni Riihimäki muodostavat jo todellisen pendelöintialueen ja yhtenäisen joukkoliikennealueen. Linjanumerointi (ja yhtenäinen tariffi 16 kpl sijan) pitäisi saada tälle alueelle. Hyvä esimerkki löytyy Tukholmasta, siellä on jo ollut 30 vuotta näin. Tukholman läänin raideliikenne on 1-39, keskustan bussit 40-99, ja sitten yksinkertaisesti säteittäin numeroitu linjat satasarjojen mukaan riippumatta ajaako bussi Tukholmaan, lähimmälle juna- tai tunnelbana-asemalle, vai esim vain poikittaisreittiä.
Mitään ei tietysti pidä kopioida suoraan, se että poikkitaisliikenne on 500-alkuista on hyvä keksintö, mutta sinnekin on laitettu linjoja jotka eivät ole poikittaisliikennetta, joiden päätepysäkki on Helsingin niemellä ja siten kuuluisivat johonkin muuhun satasarjaan.
Mutta tosiasia on se että lähes joka kerta kun mietin tätä HSL:n ja siihen epäloogisesti liitettyjen U-linjojen numerointia, en tiedä pitäsikö itkeä vai nauraa, niin huonosti on numerointijärjestelmä toteutettu. Suuria aukkoja on jätetty järjestelmään, vanhoja numeroita ei käytetä uudestaan tai jätetään muistoiksi. Tässä muutama esimerkki:
Helsingin 21V: miksi vielä V vaikka 65A/66A jo parkymmentä vuotta sitten korvasivat vanhan 21:en.
Miksi Kirkkonummen 171-175 ei kelvanneet uudestaan, syy HSL:n mukaan oli että ihmiset sekottavat linjat, mitä ei kyllä tapahdu jos tiedotustoiminta hoidetaan asianomaisesti ja tehokkaasti.
Espoon linjastossa aukkoja, 300-sarja ihan turha, U-linjoista Nurmijävelle ja Pornaisiin jokaisella eri numero, mutta esim linja 280 voi yhtä hyvin ajaa Veikkolan kautta Karkkilaan kun Karjaalle
Ja päällekäisyyksistä, linjaan 22 voit vaihtaa niin Ilmalan kun Leppävaaran asemalta, ja metrosta pystyti vaihtamaan niin Herttoniemessä kun Mellunmäessä linjaan 84, mutta kas kummaa joudut aivan eri paikkaan kun olit ajattelut..
Jos joku HSL:n johtavassa asemassa lukee tämän, tarjoan ilomielin konsulttityönä uuden numerointijärjestlmän kehittämisen, jopa edullisesti, niin että se vastaisi kansainvälistä tasoa, viestin voi lähettä yksityisesti..
Nimim. "jo 30 vuotta katsonut onnetonta yritystä YTV:n ym osalta saada hyvä seudullinen jokkoliikenne" :lol:
