- Liittynyt
- 18 Elokuu 2006
- Viestit
- 2,312
Mikäli Espoon alaiset maakerrokset ovat kiinteää kalliota, niin tunneleita voisi varmaan vedellä ihan "kohtuullisillakin" kustannuksilla. Sehän on metromittakaavassa kuitenkin "halpaa kuin saippua" verrattuna asemien rakentamiseen. Asemat voisi sitten nostaa pinnalle/pinnan välittömään läheisyyteen, sikäli mikäli juurikin maaperäolosuhteet mahdollistaisivat tämän siirtymätaipaleen "kohtuullisilla" kustannuksilla (=halvempaa kuin tunneliasemat).
Tunneliasemat tietysti ovat valtavan kalliita verrattuna pinta-asemiin, puhumattakaan ratikkapysäkeistä. Mutta verrattuna tunneleihin olisi ihan kiva tietää mitkä ovat suhteellisesti suurimmat kustannuserät. Toki tiedämme, että siellä on sellaisia asioita kuin laiturihalli (suurempi kuin tunnelin poikkileikkaus), tasonvaihdot (hissit, liukuportaat), hätäpoistumistiet, maanpäälliset rakenteet, ilmastoinnin ja valaistuksen tekniikka (ja käyttökustannukset jatkossa) ja rakenteet (ilmastointikuilut), jne. Mutta mitkä ovat näiden keskinäiset mittasuhteet "tyypillisessä" asemassa?
Mietin vaan että yksinkertaisimmillaan tunneliasema on vähän kuin eräät Lontoon metron vähäliikenteisistä keskusta-asemista: kapeat laiturit vain vähän tunnelia laajemmassa poikkileikkauksessa, tasonvaihto hisseillä, hätäpoistumistienä kierreportaat kuilussa. Tyyppiesimerkkinä vaikkapa Covent Garden Piccadilly Linella (kätevä mm. mennessä London Transport Museumiin). Tietysti tällainen ei oikein palvele tarkoitustaan, kun metron etu on suuri kapasiteetti, ja liukuportaiden sijaan hissien käyttö muodostaa matkustajamäärää rajoittavan pullonkaulan. (Alkuvaiheessahan Lontoossa hissit olivat yleinen ratkaisu syvien asemien tasonvaihdoissa, mutta sittemmin liukuportaat ovat korvanneet ne lähes kokonaan pääasiallisena tasonvaihtojärjestelmänä. Kokemus on opettanut: eihän ennen Lontoota kukaan oikein tiennyt miten tällainen järjestelmä tulisi toteuttaa.)
Helsingin metron kalleuteen varmasti vaikuttaa se, että tunneliasemista on tehty katedraalimaisen avaria eikä puhtaan utilitaristisia. Siis kerskakulutusta.
Ei tällainen "halpa" tunneliasema kokonaisuuden kannalta kauhean järkevä ole, mutta mahdollistaisiko palvelutason parantamisen edes joissakin yksittäisissä kohteissa?