Helsingin metro à la Reino Castrén vs. Unto Valtanen

Kertoisitko mistä syystä Otaniemen asemaa ei voi pidentää poraamatta uutta tunnelia? Suoraa asemasta ei kyllä saa, mutta onko sillä paljonkaan väliä? Metrossahan on laituriovetkin.
En viitsi tarkistaa piirustuksesta, mutta muistaakseni on niin, että Otaniemen aseman molemmin päin on 400 m kaarresäteet ja rata alkaa laskeutua laituritasoa alemmaksi. 400 m vaakakaarteen ehkä laituri vielä sietää, mutta että se on samaan aikaan pystykaarteessa on jo vähän liikaa.

Rainerin iloksi voin kertoa, että tämän asian on selvittänyt jo suunnitteluvaiheessa minulle henkilö, joka on töissä julkisella puolella ja jonka tehtäviin kuuluu liikennesuunnittelu. Tämän henkilön mielestä ratkaisu on päin mäntyä, kuten koko laitureiden ja junapituuksien lyhentäminen. Hän perusteli sitä sillä, että ihan oikeasti normaaliliikenteen ei pidä perustua tekniseen vuoroväliminimiin. Hänen mielestään ratatunneli olisi vähintään pitänyt suunnitellaa niin, että laituriluolat ovat pidennettävissä myöhemmin. Mutta mieluiten niin, että ne olisi louhittu valmiiksi siten, että aseman pidennys voidaan tehdä liikennettä häiritsemättä. Minä olen kyllä täsmälleen samaa mieltä kaikesta, mitä tämä henkilö sanoi ja ajatteli.

Antero
 
Rainerin iloksi voin kertoa, että tämän asian on selvittänyt jo suunnitteluvaiheessa minulle henkilö, joka on töissä julkisella puolella ja jonka tehtäviin kuuluu liikennesuunnittelu. Tämän henkilön mielestä ratkaisu on päin mäntyä, kuten koko laitureiden ja junapituuksien lyhentäminen. Hän perusteli sitä sillä, että ihan oikeasti normaaliliikenteen ei pidä perustua tekniseen vuoroväliminimiin. Hänen mielestään ratatunneli olisi vähintään pitänyt suunnitellaa niin, että laituriluolat ovat pidennettävissä myöhemmin. Mutta mieluiten niin, että ne olisi louhittu valmiiksi siten, että aseman pidennys voidaan tehdä liikennettä häiritsemättä. Minä olen kyllä täsmälleen samaa mieltä kaikesta, mitä tämä henkilö sanoi ja ajatteli.

Rainerin?

Tarkoitit siten minua tai Petteriä niin oma tulkintani miksi Otaniemen mutka joudutaan tekemään niin jyrkäksi, on se että Tapiolan metroaseman paikka siirrettiin n 200 metriä etelämmäksi alkuperäiseen ehdotukseen verrattuna. Alkuperäinen asema joka olisi mahdollistanut loivemman mutkan Otaniemeen, olisi tullut Tapiontorin-Heikintorin akselille ja olisi tehnyt vaihdot bussien ja metron välillä todella hankalaksi, siksi asema siirrettiin Merituulentien bussiterminaalin kohdalle. Kyseessä oli siis kompromissi joka joudutiin tekemään koska "ylisuojellussa" Tapiolassa ei olisi voitu siirtää bussiterminaalia metroa lähemmäksi vaan metro oli se joka piti siirtää. Itsekään en ole ratkaisusta erityisen iloinen jos se rajoittaa koko metron junien enimmäispituutta ym, vaan jos itse olisin saanut päättää olisin vetänyt Heikintorin nurin ja pistänyt sen kohdalle uuden bussiterminaalin.

t. Rainer
 
Tarkoitit siten minua tai Petteriä...
Petterin nimi ei ole Rainer, kuten sinun allekirjoituksesi. :)

... niin oma tulkintani miksi Otaniemen mutka joudutaan tekemään niin jyrkäksi, on se että Tapiolan metroaseman paikka siirrettiin n 200 metriä etelämmäksi alkuperäiseen ehdotukseen verrattuna.
Tämä vain osoittaa, miten sopimaton ratkaisu raskas metro Helsingin seudulle on. Yksi rata ei voi kulkea kaikkien paikkojen kautta, ja kiemurtelu edes muutaman paikan hyödyksi on hankalaa sekin. Siksi joudutaan tekemään linjaraiteiksi ”liian” jyrkkiä kaarteita. Tietysti tätä sovittelua helpottaa, mitä lyhyempiä asemat ovat. Mutta ei metron rakentaminen kuitenkaan 40 metristä kiinni ole. Millä hyvänsä asemapituudella Otaniemeen tulee väkisin jyrkät kaarteet, kun vierekkäiset asemat ovat Keilalahti ja Tapiola. Järkevällä suunnittelulla olisi voitu varata tila normaalipituiselle asemalle, sillä kaarteet ovat jyrkät joka tapauksessa.

Antero
 
Tämä vain osoittaa, miten sopimaton ratkaisu raskas metro Helsingin seudulle on. Yksi rata ei voi kulkea kaikkien paikkojen kautta, ja kiemurtelu edes muutaman paikan hyödyksi on hankalaa sekin. Siksi joudutaan tekemään linjaraiteiksi ”liian” jyrkkiä kaarteita. Tietysti tätä sovittelua helpottaa, mitä lyhyempiä asemat ovat. Mutta ei metron rakentaminen kuitenkaan 40 metristä kiinni ole. Millä hyvänsä asemapituudella Otaniemeen tulee väkisin jyrkät kaarteet, kun vierekkäiset asemat ovat Keilalahti ja Tapiola. Järkevällä suunnittelulla olisi voitu varata tila normaalipituiselle asemalle, sillä kaarteet ovat jyrkät joka tapauksessa.

Mikä olisi ollut järkevintä tässä tapauksessa? Jättää Otaniemi ilman asemaa?

Minun näkemykseni on että tällä tavalla saatiin metrolle hyväksyntä Tapiolan nimby-mafialta. Vaikka itse olen ellänyt lapsuudessani Tapiolassa ja on mukavia muistoja Heikintorista niin nyt 40 vuotta myöhemmin se vaikuttaa aika kuolleelta ja nimbyilijöiden vastustus lähinnä tarkoitushakuista metron vastustamista. Jos Tapiolan paikalla olisi ollut Soukka tai Suvela tai jokin muu "rahvaan" lähiö niin sen keskusta olisi metron myötä pistetty sileäksi ja uutta pytinkiä pystyyn ja porukka olisi ollut tyytyväistä.

t. Rainer
 
Mikä olisi ollut järkevintä tässä tapauksessa? Jättää Otaniemi ilman asemaa?
Järkevintä olisi ollut rakentaa Espooseen raitiotieverkko, josta olisi riittänyt hyviä yhteyksiä niin Otaniemeen, Suurpeltoon, yleensä Länsiväylän molemmin puolin kuin myös Töölön suuntaan. Töölön osalla metrolla on nyt skipattu Espoon kannalta paljon tärkeämpi yhteys kuin Otaniemi. Joka ei olisi ollut ongelma Töölön kautta Tapiolaan tulevassa metrossa. Liikenteellisestihän Töölön merolinjaus todettiin joskus 1980-luvulla paremmaksi kuin Lauttasaaren kautta.

Minä en nyt niin perusta nimbymafioista, ei niitä ole kuunneltu eikä kuunnella. Jos metroa pakko on jatkaa, niin minulle riittää Ruoholahti–Tapiola. Lauttasaari, Keilalahti ja Otaniemi hoituvat ratikoin, jotka voivat tulla sekä Lauttasaaren että Kuusisaaren suunnasta. Ja jotka jatkavat ohi Tapiolan niin, ettei Tapiolassa tarvita mitään bussiterminaalia. Pari ohi ajavien ratikkalinjojen pysäkkiä palvelee Tapiolaa paremmin eikä turmele kansallismaisemaa. Eikä edes maksa paljon mitään. Voi verrata siihen, että Stockan alapuolen nykyiset bussipysäkit hoitavat sen, mitä korvaamaan on suunniteltu Kampin bussiaseman siirto Tapiolaan.

Antero

PS: Tämä keskustelu lipsahti Länsimetro-aiheeksi, jonka paikka olisi tietenkin omassa ketjussaan.
 
Järkevintä olisi ollut rakentaa Espooseen raitiotieverkko, josta olisi riittänyt hyviä yhteyksiä niin Otaniemeen, Suurpeltoon, yleensä Länsiväylän molemmin puolin kuin myös Töölön suuntaan.

Mua mietityttää yksi asia suureksi TramWestissä: Miten se olisi selvinnyt pahassa talvimyräkässä, joita Etelä-Suomessakin on parina viime talvena nähty paljolti? Olisiko henkilökuntaa riittänyt lakaisemaan lunta n. 50 km radalta, niin että ratikka pääsee liikennöimään? Nimittäin jos (ja kun) ei olisi riittänyt, eikö käyttäjän luottamus rapautuisi ratikkaan ja hän saattaisi valita jatkossa auton työmatkaliikenteessä. Tunnelirakentaminen on toki hiton kallista, mutta käytännössä metro kulkee tunnelissa lähes täysin, sanotaan 98-99% varmasti aikataulussa Matinkylästä Sörnäisiin oli ulkona minkälainen keli tahansa ja sitä voi pitää jonkinlaisena saavutuksena Suomen ilmastossa.

Muutenkin pidän ristiriitaisena (en osoita täysin sinulle tätä) että suurin kritiikki tällä palstalla osoitetaan Helsingin (käyttäjien tyytyväisyyttä mittaamalla) suosituimpaan joukkoliikennevälineeseen, metroon, sillä eikös tavallinen käyttäjä ole kuitenkin se jota varten joukkoliikennettä suunnitellaan? Vaikka mieluummin olisin nähnyt rakennettavan Castrenin tyylisen pikaraitiotiemaisen metron, niin kyllä ihan pari kertaa tällä viikolla metrossa matkustaneena pitää todeta että se on ylivoimaisesti mukavampaa kuin epätasaisesti ja melko hitaasti kulkevissa Helsingin ratikoissa/busseissa, vaikka bussilla/ratikalla saattaakin olla nopeammin perillä liukuportailla laskeutumisista/nousemisista johtuen.
 
Viimeksi muokattu:
Mua mietityttää yksi asia suureksi TramWestissä: Miten se olisi selvinnyt pahassa talvimyräkässä, joita Etelä-Suomessakin on parina viime talvena nähty paljolti? Olisiko henkilökuntaa riittänyt lakaisemaan lunta n. 50 km radalta, niin että ratikka pääsee liikennöimään? Nimittäin jos (ja kun) ei olisi riittänyt, eikö käyttäjän luottamus rapautuisi ratikkaan ja hän saattaisi valita jatkossa auton työmatkaliikenteessä. Tunnelirakentaminen on toki hiton kallista, mutta käytännössä metro kulkee tunnelissa lähes täysin, sanotaan 98-99% varmasti aikataulussa Matinkylästä Sörnäisiin oli ulkona minkälainen keli tahansa ja sitä voi pitää jonkinlaisena saavutuksena Suomen ilmastossa.

Tämä on hyvä ja luonnollinen kysymys.

Käytännössä kaikki vaikeudet, joita Helsingin katuratikka kohtaa runsaslumisina talvina, johtuvat muista tienkäyttäjistä: autot pysäköivät kiskoille, autot ajavat liian lähellä kiskoja, autot tukkivat vaihteet, kun ne täyttyvät autojen tuomasta pakkaantuneesta lumesta, autot luistelevat ratikkakaistoille tai, kuten viime talvena, Hämeentien bussit luistelevat ylämäessä siihen malliin ettei ratikka pääse kulkemaan, vaikka bussin ja ratikan välissä on teoriassa kokonainen autokaistakin.

Tramwest olisi nykyaikainen pikaraitiotie, jonka rata olisi käytännössä lähes kokonaan erillään autoliikenteen radasta. Siksi autoliikenne ei pääsisi aiheuttamaan haittoja ratikoille, ei myöskään talven lumikeleillä. Ei ole pysäköintiä raiteiden vierellä, ei ole edes autoja raiteiden vierellä vaan rata on omalla uralla.

Kun rata olisi tehty rautatietyyppisesti, siis ei urakiskolla, niin muutaman sentin lumisateella ei olisi mitään merkitystä, ei edes tarvitsisi aurata. Kunnon lumipyryssä lumi voidaan kuitenkin aurata harjavaunuilla tai tarkoitukseen varustelluilla kiskoautoilla. Vaihteet lämmitetään, jolloin ne pysyvät kovillakin pakkasilla ja lumilla sulina aivan kuten Helsingin ratikkavaihteetkin (niitä jumittuneita vaihteita ovat vain ne, joiden päältä autot ajavat. Siksi Helsingiin on tehty näitä ns. eteenvedettyjä kielisovituksia eli varsinainen vaihde ei ole enää risteyksessä autojen kiusattavana vaan ennen risteystä rv-kaistalla suojassa).

Loppujen lopuksi raitiotie on kunnon lumikeleillä luotettavampi kuin bussiliikenne. Voit verrata tramwestia tässä suhteessa myös maanpäälliseen itämetroon: eihän sekään eristettynä ja hyvin kunnossapidettynä kärsinyt talven lumista.
 
Mua mietityttää yksi asia suureksi TramWestissä: Miten se olisi selvinnyt pahassa talvimyräkässä, joita Etelä-Suomessakin on parina viime talvena nähty paljolti?

Varmaan suunnilleen yhtä hyvin kuin Länsimetron liityntäbussit.

Muutenkin pidän ristiriitaisena (en osoita täysin sinulle tätä) että suurin kritiikki tällä palstalla osoitetaan Helsingin (käyttäjien tyytyväisyyttä mittaamalla) suosituimpaan joukkoliikennevälineeseen, metroon, sillä eikös tavallinen käyttäjä ole kuitenkin se jota varten joukkoliikennettä suunnitellaan?

Luonnollisesti tämmöisiä tuloksia saadaan, kun kysymys asetetaan liikennevälinekohtaisesti. Metro on tasoeristetty raskasraidejärjestelmä. Totta kai se pysyy paremmin aikataulussa kuin pintaliikenne ja totta kai kyyti on tasaisempaa ja vaunu tilavampi. Systeemin rakennuskustannukset ovat vähintään viisinkertaiset raitiotiehen verrattuna, joten jotain sillä rahalla pitääkin saada. Mielekkäämpää olisi ehkä kysyä, että miten joukkoliikennejärjestelmä palvelee matkustajan tarpeita. Tulitko esimerkiksi sinä metroasemalle bussilla, ja jos tulit, niin kuinka hyvä kyyti siinä oli ja kuinka hyvin piti aikataulu? Ja jos tulit kävellen, niin kuinka pitkä oli matka?

Tämä keskustelu palautuu aina takaisin kaupunkirakenteeseen ja autoilun asemaan. Kuinka suuri osuus matkoista halutaan tehtäviksi julkisilla? Kuinka paljon näissä matkoissa saa olla vaihtoja? Rakennetaanko kerrostalolähiöitä metroasemien ympärille vai jotain muuta?
 
Varmaan suunnilleen yhtä hyvin kuin Länsimetron liityntäbussit.

Kysymys talvikelpoisuudesta on ihan hyvä. Liityntäbussit kulkevat yleensä aika lyhyitä matkoja ja kaikki eivät käytä liityntää. Metro on taas lähes riippumaton keliolosuhteista ja pystyy toimimaan helposti myös huonossa kelissä. Raitiovaunuilla ja busseilla vaikuttaa olevan pahimmat ongelmat talvikelissä. Osittain tuo liittyy siihen, että kantakaupungin katuverkon toimivuus heikentyy todella paljon kun tulee lunta. Esikaupungeissa on hiukan helpompaa.
 
Luonnollisesti tämmöisiä tuloksia saadaan, kun kysymys asetetaan liikennevälinekohtaisesti. Metro on tasoeristetty raskasraidejärjestelmä. Totta kai se pysyy paremmin aikataulussa kuin pintaliikenne ja totta kai kyyti on tasaisempaa ja vaunu tilavampi. Systeemin rakennuskustannukset ovat vähintään viisinkertaiset raitiotiehen verrattuna, joten jotain sillä rahalla pitääkin saada. Mielekkäämpää olisi ehkä kysyä, että miten joukkoliikennejärjestelmä palvelee matkustajan tarpeita. Tulitko esimerkiksi sinä metroasemalle bussilla, ja jos tulit, niin kuinka hyvä kyyti siinä oli ja kuinka hyvin piti aikataulu? Ja jos tulit kävellen, niin kuinka pitkä oli matka?

Tämä keskustelu palautuu aina takaisin kaupunkirakenteeseen ja autoilun asemaan. Kuinka suuri osuus matkoista halutaan tehtäviksi julkisilla? Kuinka paljon näissä matkoissa saa olla vaihtoja? Rakennetaanko kerrostalolähiöitä metroasemien ympärille vai jotain muuta?

Mites se kysymys sitten pitäisi asetella? :) Minäkin matkustan bussilla sitten Kurvista eteenpäin, mutta Sörkän ja keskustan välin olen jo kulkenut kolmesti tällä viikolla mukavasti metrolla, vaikka pelkkä bussi ehkä olisi ollut nopeampi vaihtoehto, eli ainakin nyt kun lomalla olen vielä niin mieluummin metrolla+bussilla vähän hitaammin, kuin bussilla koko matka jonkin verran nopeammin.
 
Mites se kysymys sitten pitäisi asetella? :)

Tuosta on paljon keskusteltu. Yksi hyvä tapa olisi tehdä siitä kysymysten sarja:

- mikä on tyypillisin joukkoliikennematkasi?
- miten tyytyväinen olet tämän matkan x/y/z
- mitä välinettä tai välineitä käytät?

Ja xyz ovat niitä kriteereitä joita nytkin mitataan. Luotettavuutta, siisteyttä, kuljettajien neuvontakykyä ym.

Tästä saisi todennäköisesti erilaisen tuloksen kuin nyt saadaan. Se vähemmistö, joka voi käyttää pelkkää metroa, olisi tietysti edelleen ihan yhtä tyytyväinen siihen kuin ennenkin. Mutta metromatkustajien enemmistö tuodaan metrolle liityntäbusseilla, ja bussithan saavat matalimmat arvosanat noissa kyselyisä.
 
Minäkin matkustan bussilla sitten Kurvista eteenpäin, mutta Sörkän ja keskustan välin olen jo kulkenut kolmesti tällä viikolla mukavasti metrolla, vaikka pelkkä bussi ehkä olisi ollut nopeampi vaihtoehto, eli ainakin nyt kun lomalla olen vielä niin mieluummin metrolla+bussilla vähän hitaammin, kuin bussilla koko matka jonkin verran nopeammin.

Tämä muuten kertoo raidekertoimesta jotain ainakin näin yksittäistapauksessa. Olet siis valmis tekemään ylimääräisen liikennevälineen (sikäli kun ymmärsin) ja tason vaihdon ja mahdollisesti pidentämään matka-aikaa mennäksesi metrolla. Vaihtaisitko ratikasta metroon, jos reitilläsi olisi suora ratikkayhteys? Entä jos ratikka olisi hyvää keskieurooppalaista pikaratikkatasoa ratageometrian ja kaluston puolesta (unohtaen nyt hetkeksi sen, että onko moinen mahdollista Helsingin keskustassa)? Raide-Jokerin lykkäämistä perustellaan sillä, että ei kannata, kun ei ole nopeampi kuin nykyinen bussi.
 
Entä jos ratikka olisi hyvää keskieurooppalaista pikaratikkatasoa ratageometrian ja kaluston puolesta (unohtaen nyt hetkeksi sen, että onko moinen mahdollista Helsingin keskustassa)? Raide-Jokerin lykkäämistä perustellaan sillä, että ei kannata, kun ei ole nopeampi kuin nykyinen bussi.

Minä nostan arvosanaa jos liikennevälineessä istuimet ovat niin leveät että normaalikokoinen mies voi esim lukea hesarin kokoista lehteä ilman että olkapäät kolahtavat kiinni naapuriin tai käytävällä seisovaan tai edessä oleva selkänoja estää pitämästä lehteä lukuetäisyydellä. Helsingin seudun liikennevälineissä se on mahdollista vain metrossa ja tietyin varauksin junissa. Jos ei ratikoiden korileveyttä saada levennettyä keskieurooppalaiseksi 2.65 m niin se ominaisuuskriteeri ei täyty.

On myös muita ominaisuuksia kuten pysäkkien/asemien varustelu ja laiturin leveys, ja miten lapsiystävällinen liikenneväline ylipänsä on. Jos ei mahdu riittävästi lastenvaunuja sisään ja jos pysäkkikorokkeet ovat niin kapeat että lapsi voi joutua kiskoille tai kaduille jos muut matkustajat vahingossa tönivät niin miinuspisteitä tulee.

t.Rainer
 
Miten minusta tuntuu aivan siltä, että olen nähnyt tällaista keskustelua aiemminkin tällä foorumilla. Sanoisin, ettei trollien ruokkiminen ole kovin hedelmällistä, ei ainakaan rakentavaa.
 
Mitä eroa tässä on foorumin normaaliin (laajennetut) nykyisentyyppiset raskasraidejärjestelmät vs. pikaratikkajärjestelmät, joita Helsingin seudulla (ehkä) voisi olla vääntöön? :)
 
Takaisin
Ylös