Tulisiko halvemmaksi siis jättää radat rakentamatta ja laittaa ihmiset bussin kyytiin, jos eroa ei saada suuremmaksi? Järisyttävämpi ero olisi, jos bussilla joukkoliikenneosuus olisi vaikka 30% ja raideliikenteellä 60%.....
Houkutteleeko metro sittenkin paremmin kuin ratikka? Lauttasaaressa bussipalveltuna käyttöaste on 51%. Edes ratikka tai metro tuskin nostaisi sitä suuremmaksi kuin 60%. Kannattaako hanke?
Muistutan jälleen, että kyse
ei ole todellisesta joukkoliikenteen käytöstä vaan ennustejärjestelmän antamasta tuloksesta. Ja tuo järjestelmä ei voi antaa sellaisia tuloksia, joita sitä ei ole ohjelmoitu antamaan.
Kaksi aivan keskeistä ja olennaista asiaa on, että ennustejärjestelmä ei tee eroa bussin ja ratikan eikä metron ja paikallisjunien välillä. Todennäköisyyskerroin bussille ja ratikalle on sama, joten ennustejärjestelmässä niillä ei ole mitään eroa. Ennusteen perusteella ei pidä nyt uskoa, ettei ratikka houkuttele sen paremmin kuin bussi, koska ennusteen tekijät ovat päättäneet, että bussin ja ratikan houkuttelevuus on sama. Todellisuudella ei ole ennusteen toiminnan ja tuon kuvan kanssa mitään tekemistä.
Sama koskee siis metroa ja paikallisjunia. Niiden valintatodennököisyyttä kuvaava tekijä on sama, mutta eri kuin se numeroarvo, jota käytetään bussille ja ratikalle. Eli ennusteen perusteella ei voi päätellä myöskään metrojunan ja paikallisjunan keskinäisestä houkuttelevuudesta yhtään mitään.
Ennustejärjestelmä ei siis tee eroa raideliikenteen ja bussiliikenteen kesken, vaikka se on maailmalla ja Suomessa monessa yhteydessä selkeästi käytännön kokemuksesta havaittu ero, josta puhutaan raideliikennekertoimena (rail factor). YTV:n ennustejärjestelmässä on ainoastaan ero raskaan raideliikenteen ja muun joukkoliikenteen kesken. Ja mitä ilmeisimmin raskaan raideliikenteen eduksi. Ja sitten toimii kehäpäätelmä: Olemme ohjelmoineet ennustejärjestelmämme suosimaan raskasta raideliikennettä. Ja koska ennusteiden mukaan raskas raideliikenne on suositumpaa kun muu joukkoliikenne, meidän tulee ohjelmoida ennustejärjestelmämme tuottamaan tämä tulos.
Olen
Mennäänkö metrolla? -kirjassani sivuilla 50 ja 133 sekä
Kaupunkiliikenne-sivustollani selostanut suomeksi sitä, minkälaisten asioiden on
todellisuudessa havaittu vaikuttavan ihmisten halukkuuteen käyttää joukkoliikennettä. Suomessa ennustaminen ei ota huomioon kuin matka-ajan, keskimääräisen vuorovälin ja "maagisen" tekijän siitä, onko tarjolla bussi tai ratikka taikka raskas raideliikenne. Siten on täysin turhaa pohtia muiden joukkoliikenteen laatutekijöiden merkitystä, koska ne eivät vaikuta mitään ennusteeseen, kun niitä ei voi sinne mitenkään merkitä. Ja niinpä niihin ei "kannata" panostaa, kun ei kerran ennustemenetelmällä, joka ei ota niitä huomioon, voi osoittaa, että niistä on mitään hyötyä.
Tuon kartan värejä ei voi pohtia millään muulla tavalla kuin toteamalla, että Helsingin sisäisen lipun ja seutulipun välinen hinnanero on ennustejärjestelmän mukaan merkittävämpi kuin matka-aika ja keskimääräinen vuoroväli. Ja bussi/ratikka-todennäköisyystekijän suhde metro/juna-todennäköisyystekijään on sen verran merkittävä, että jopa tiheämpi vuoroväli jää vähemmän houkuttelevaksi. Näin siis ennustejärjestelmässä, todellisuudesta emme tiedä.
Olen jyrkästi sitä mieltä, ettei koko puheena olevaa karttaa olisi saanut julkaista missään lainkaan. Tällä foorumilla ollaan sentään jonkinlaisia joukkoliikenteen asiantuntijoita toisin kuin lautakunnissa ja valtuustoissa. Ja kun täälläkään ei käytännössä ymmärretä, mitä tuo kartta kertoo ja merkitsee, niin ei ole mitään edellytyksiä sille, että asian tajuaisivat maallikot. Niinpä tuosta kartasta tulee pelkkää vahinkoa, kun sillä todistellaan asioita, joita se ei millään tavalla todista.
Voin hyvin kuvitella, kuinka tuo kartta esiintyy tulevaisuudessa ties missä Powerpoint-esityksissä todistamassa, kuinka metroa kannattaa laajentaa. Myös kaupungin rajojen yli, sillä:
"kuten näemme, juna ei ole rajan ylityksen jälkeen enää suosiossa". Kartan esittäjä on todennäköisesti täysin vilpitön asiassaan, koska ei ymmärrä kartan syntyä.
Antero
